Askel askeleelta kohti omavaraisuutta. Osa 9: Yhteenveto koko kaudesta

Puutarhakausi alkaa olemaan siinnä pisteessä, että on aika kirjoittaa tämän vuoden viimeinen Askel askeleelta kohti omavaraisuutta-postaus. Kyseessä on siis Facebookissa olevan Omavaraisuus blogeissa-ryhmän yhteispostaussarja, jossa jokainen on tehnyt suunnitelmia oman omavaraisuuden kehittämisen suhteen ja kerran kuukaudessa on postattu siitä, miten tavoitteet ovat edistyneet ja nyt tosiaan on aika tehdä kaudesta yhteenveto.  Lopusta löytyy lyhyet koosteet aiemmista postauksistani ja niiden linkeistä pääset lukemaan kyseiset postaukset kokonaisuudessaan.  



Lavakaulus kasvimaa


Ensimmäinen postaus ilmestyi helmikuussa ja olin tehnyt suunnitelman, mitä kasvatuslistaltani löytyy ja minkä verran. Katsotaampa, mitä suunnittelin ja miten todellisuudessa kävikään..


Porkkana 

Suunnitelma: toki kiva olisi, jos kesän aikana popsittavaa riittäisi tuoreeltaan sekä myös ruuanlaittoon käytettäväksi. Suunnitelmissa myös tehdä pakastimeen porkkanasosetta talven varalle.

Todellisuus: Porkkanoita saimme ihan kivasti. Olemme syöneet niitä tuoreeltaan, mutta myös ruuanlaitossa olen porkkanoita hyödyntänyt paljon. Perjantaina nostin loput porkkanat ja tein niistä sosetta yhdessä perunoiden ja punajuurien kanssa. Sen jälkeen pakastin olikin ääriään myöten täynnä. Lisäksi Julia on kouluun ottanut evääksi porkkanoita usein ja porkkanoiden värit ovat herättäneet paljon kiinnostusta luokkatovereissa. Kasvatuksessa oli siis oransseja, valkoisia, keltaisia, vaaleanpunaisia ja erilaisia violetteja lajikkeita. 




Erivärisiä porkkanoita




Sipuli 
Suunnitelma: ei säilöttäväksi, mutta kesän ja syksyn ruuanlaitto tarpeisiin

Todellisuus: Heinäkuulta alkaen saimme sipulit kaikkeen ruuanlaittoon omalta maalta. Sipulien varret alkoivat aikaisin kaatumaan, joten nostin sipulit hyvissä ajoin. Osan laitoimme pakkaseen valmiiksi paloiteltuna. Tuoreet sipulit on jo syöty ja suurin osa pakastimen sipuleistakin. 


Chili 
Suunnitelma: Chilikastiketta ja paholaisenhilloa olisi tarkoitus tehdä. Chilikastiketta käytämme lähes joka ruokaan ja suunnitelma olisikin, ettei sitä tarvitsisi enää ostaa!

Todellisuus: 
Paholaisenhillosta tuli kiltin tytön litkua, oli siis ohuenlaista ja mietoakin. Kiltin tytön litku on kuitenkin ollut erinomaista erilaisissa ruuissa. Seuraava satsi onnistuikin jo paremmin, joten paholaisenhilloakin saatiin tehtyä. Suurin osa chileistä on edelleen kasvihuoneessa, joten niistä riittää satoa paljon enemmän kuin mitä meillä on tarvetta. Olen chilejä jo antanutkin ystävälleni, joka niistä pitää ja riittää niistä muillekkin vielä. 


Makea paprika 
Suunnitelma: ei säilöttäväksi, mutta tuoreeltaan syötäväksi. Suunnitelmissa kokeilla erivärisiä lajikkeita ja päästä maistelemaan niiden eroja. 

Todellisuus: Paprikoista saatiin hyvä sato ja niitä on edelleen kasvihuoneessa odottelemassa poimintaa. Kaikkia lajikkeita ei vielä olla edes maistettu. Täytetyistä paprikoista tuli meidän perheen herkku. Resepti löytyy klikkaamalla tästä. Kasvatuksessa oli punaisia, valkoisia, keltaisia, violetteja ja mustia lajikkeita. 


Herne 
Suunnitelma: erilaisia lajikkeita kokeilussa. Taika rakastaa tuoreita herneitä ja suunnitelmissa onkin, että tyttö saa suoraan puskasta syödä herneitä niin paljon kuin sielu ja maha kestää! Ei säilöntään.

Todellisuus: Taika sai herneitä syödä runsaasti ja osa jopa kerkesi kuivahtamaan. Violetit herneet tuottivat melko pienen sadon, mutta olivat tosi kauniita ja eksoottisen oloisia. Herneen kuori siis oli violetti, mutta itse herneet vihreitä.




Violetti herne



Kurkku 
Suunnitelma: kurkkua meillä menee paljon. Taika syö sitä isot määrät tuoreeltaan ja suunnitelmissa on sen lisäksi saada kesän ajaksi omat kurkut leivän päälle ja salaattiin. Sekä saada tehtyä omia suolakurkkuja syksyn ja talven varalle!  

Toteutus: Erilaisia kurkkuja tuli kasvatettua ja satoakin saatiin enemmän, mitä kerittiin hyödyntämään. Perjantaina hain viimeiset kurkut maalta. Suolakurkkuja tein muutamia satseja, mutta en niin paljon, kuin olin ajatellut. Lähinnä siksi, että tällä hetkellä suolakurkkujen syönti meidän perheessä on lähes nollissa, niin tuntui turhalle alkaa niitä kauheasti tekemään. Etenkin, kun ensimmäisestä satsista osa suolakurkuista alkoi homehtumaan. Ilmeisesti liian vähäisen suolan vuoksi. Hupsista! 



Peruna 
Suunnitelma: ensimmäinen suunnitelma on saada juhannukseksi omat potut. Ämpäriperunat siis pistän kasvamaan jo keväällä.  Loppukesällä ja syksyn alulla suunnitelmissa olla osittain omavaraisia perunan suhteen. Täysin omavaraisia tuskin tulemaan olemaan, sillä 4 teini-ikäistä, 2 aikuista ja 1 tenava syövät uskomattomat määrät perunaa, eikä tällä hetkellä ole edes paikkaa kasvattaa sellaista määrää pottua. Mutta silti osittainen omavaraisuus perunan suhteen on meille tärkeää. Omat potut ovat niiiiiin hyviä! 

Todellisuus: Toden totta, juhannuksena söimme omia pottuja ja oli kyllä super mahtava hetki. Hiphei! Olemme nyt monta viikkoa syöneet omia pottuja, mutta rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että syömme selvästi vähemmän perunaa nyt, kun ne pitää hakea maalta ja pestä ja puunata, kuin silloin kuin ostamme perunat kaupasta ja ne ovat valmiit kattilaan heitettäväksi. Voi laiskuus, lähinnä minun laiskuus. Osa sadosta meni porkkanan ja punajuuren kanssa soseena pakkaseen, kuten aiemmin jo totesinkin. Nyt meillä lienee vielä pariksi viikoksi omia perunoita, joten ihan tyytyväinen olin perunasatoon. 




Violet Queen peruna




Tomaatti 
Suunnitelma: tomaatin suhteen itselläni on kovat suunnitelmat! Erilaisia lajikkeita ja suunnitelma, että jokainen saa syödä tomaattia suoraan puskasta sen verran kuin lystää, ilman että tarvitsee rajoittaa. Tämä saattaa olla melko hankala toteuttaa ;) Vetoan edelleen perheen kokoon ja siihen, että ruokaa kuuluu reilut määrät :D Myös ruuanlaittoon haluan saada tomaatteja käyttöön. Olisi ihanaa, että paholaisenhillon ainekset, eli tomaatit, paprikat, chilit ja sipulit olisivat kaikki itsekasvatettuja.  

Todellisuus: Suunnitelma täyttyi. Ketään ei tarvinnut rajoittaa tomaattien syönnin suhteen ja todella paljon olen tehnyt tomaattikeittoa ja  -kastikkeita. Myös paholaisenhillon tein omista aineksista. Lisäksi vein tomaatteja sukulaisille tuliaisiksi kesän aikana. Ainoa pettymys, jonka tomaatit tuottivat, liittyi lajikkeisiin siten, että kaikki eivät olleet sitä, mitä piti. Jos näkee vaivaa sen eteen, että merkitsee taimet hyvin, niin kyllähän se vähän harmittaa, kun todellisuus onkin jotain ihan muuta. Tomaattilajikkeista löytyy postauksia ja niitä on vielä tulossakin syksyn aikana. Postauksissa kerron, mitä itse olin kyseisistä lajikkeista mieltä ja menevätkö ne meillä jatkoon: Tomaattilajikkeet osa 1 ja Tomaattilajikkeet osa 2.




Erilaisia tomaatteja




Salaatti 
Suunnitelma: suunnitelmissa on lisätä ainakin kesän ajaksi ruokavaliossa salaatin määrää ja tietysti omalta maalta! 

Todellisuus: Salaatit kasvoivat hyvin, mutta kuivuus maistui niissä. Eli emme ihan hirveästi niitä loppujen lopuksi syöneet. 



Pavut 
Suunnitelma: rakastuin viime vuonna papuihin ja niitä kasvatan tänä vuonna paljon enemmän. Tuskin säilön niitä, mutta suunitelmissa olisi lisätä niiden käyttöä ruokavaliossa paljon. Härkäpapuja tosin täytyy saada myös pakkaseen soseena, sillä härkäpapupihvit olivat super herkkua! 

Todellisuus: Härkäpapuja ei riittänyt pakkaseen, mutta pihvejä niistä teimme muutamia kertoja. Ihan hirveän suurta satoa emme siis saaneet, mutta eipä aluekkaan hirveän iso ollut. Pensaspapuja riitti muutamia satseja myös pakkaseen.



Kesäkurpitsa 
Suunnitelma: Ilona rakastaa kesäkurpitsaa ja tämä onkin hänen keissi! Jälleen hilloa ja tuoreeltaan syötäväksi. 

Todellisuus: Kas kummaa, itse en ole ollut kesäkurpitsan ystävä, mutta tänä vuonna rakastuin siihen. Teimme niistä paljon ruokaa ja söimme ihan sellaisenaankin. Hilloa ja kesäkurpitsasosetta laitoin pakkaseen paljon. Hilloa annoin myös sukulaisille, mutta en tiedä, mitä he siitä tykkäsivät. Kesäkurpitsoita oli useammanlaisia ja ensi vuonna niiden määrä kasvaa entisestään. Mahtava vihannes!



Mehut 
Suunnitelma: olemme tänä vuonna olleet melko omavaraisia mehujen suhteen (tosin myös anoppi on antanut omia mehujaan paljon, joten sekin on yksi syy, miksi mehuja vielä riittää) ja tarkoitus olisi, että olisimme myös ensi talven omavaraisia mehujen suhteen. Tämä on semmoinen juttu, mistä olen vähän ylpeä. Vaikka mehut eivät ole terveellisiä, niin ei ainakaan ole säilöntä- tai muita lisäaineita mehussa, jota lapsille juotan! 

Todellisuus: Omenamehua keitimme aika paljon, mutta muutoin mehujen teko jäi tosi vähäiseksi. Taisimme herukkamehua keittää vain yhden maijallisen. Lapset rouskuttivat marjapensaat tyhjiksi, enkä heitä alkanut rajoittamaan, sillä parhaimmillaanhan vitamiinit ovatkin juuri noin tuoreeltaan syötynä. 




Omenahillo 
Suunnitelma: viime vuonna puumme eivät tehneet satoa, joten tänä vuonna toiveissa olisi satoa saada. Syksyllä teen omenahilloa reilusti pakastimeen, sillä lapset rakastavat sitä puuron päällä. 

Todellisuus: Omenasato olisi ollut ihan mieletön ilman pihlajamarjakoin toukkien tuhoja. Omenat olivat niin hurjasti rei´itetty, että hilloa en tehnyt niistä ollenkaan. Lukuunottamatta sitä, että johonkin kesäkurpitsahillon satsiin laitoin vähän omenaa. Mehua sen sijaan on keitetty hurjat määrät omenoista, joten sinällään sato ei ihan hukkaan mennyt. Mutta kaiken kaikkiaan omenasato oli tämän vuoden pahin pettymys itselleni. 




Tomaatteja ja paprikoita





Sellaisia olivat suunnitelmat. Näiden lisäksi kasvatin lehtikaalia, maissia, mangoldia, punajuuria ja meloneita. Niiden osalta sato oli ihan hyvä. Meloneissa harmia aiheutti kevään harsosääski hyökkäys, joka vaikutti satoon melkoisesti. Saimme kuitenkin useampia meloneita maistella ja ne olivat ihan sika hyviä. HJAM! 

Kaiken kaikkiaan olen tosi tyytyväinen tämän vuoden satoon. Hyötypuutarhan sadon lisäksi ruokaa olemme saaneet kananmunista ja nyt niitä tuleekin mukavasti, kun Lotta, Hipsu ja Fenix munivat hyvin. Martta sen sijaan viettää lemmikin-päiviä ja munii ehkä kuukauden välein yhden munan. Ihme munanpihtaaja. 

Lapset ovat osallistuneet tosi paljon kasteluun ja muutenkin kasvien hoitoon ja kasvatukseen. Se on itselleni ollut todella tärkeää. Jokainen on oppinut tänä kesänä todella paljon kasvien kasvattamisesta ja innostunut siitä kovasti. Ilona inspiroitui eniten kesäkurpitsoista, "min Julia" meloneista, Taika omasta kasvimaastaan herneineen ja mansikoineen ja lainatytär Julia tomaateista. Lapsilla on vielä niin ihana tapa siihen, että he eivät murehdi yhtäkään epäonnistumista siinnä vaiheessa, kun sato on kourassa. Heillä ei todellakaan ole mitään ajatuksia siitä, että pitäisi saada enemmän tai suurempia tai mitään muutakaan. Lapset osaavat todella nauttia hetkestä ja työnsä tuloksista. Se riemu on myös tarttuvaa <3 Meillä on melonit kourassa tanssittu ympäri pihaa, halailtu kesäkurpitsoita ja hihkuttu hernemaalle kävellessä. Omavaraisuusasteemme ei ole hirveän suuri, mutta onnellisuus ja riemu sen jokaisesta vihanneksesta tai hedelmästä sen sijaan on valtava! 




Väriä lautaselle



Tähän on hyvä päättää ainakin tämän vuoden osalta tämä sarja.  Olisi kiva kuulla, millaisia ajatuksia tämä sarja on teissä lukijoissa herättänyt. 



Laitan loppuun vielä muutamia hyviä ruokaohjeita, jotka on tehty oman maan sadosta: 




Aiemmat postaukset pääset kurkkailemaan seuraavista linkeistä:


Osa 1: kerroin, mitä kasvatuslistaltani löytyy, eli porkkanaa, sipulia, chiliä, makeaa paprikaa, herneitä, kurkkua, perunaa, tomaattia, salaattia, papuja ja kesäkurpitsaa.  Tässä postauksessa kerroin myös toiveesta, että juhannuksena pääsisimme maistamaan ekoja omia perunoita.

Osa 2: kerroin siitä, että toistaiseksi eteneminen oli ollut siementen hankintaa sekä paprikoiden ja tomaattien esikasvatusta. Esikasvatuksessa oli tuolloin makeita paprikoita  (seitsemää erilaista), chilejä ja tomaatteja (reilu kymmenkunta  erilaista). Kaikki olivat vielä melko pieniä taimia. 

Osa 3: kerroin, kuinka pahasti tomaatti vinksahdukseni oli päässyt valloilleen ja samanlainen hullaantuminen oli tapahtunut myös paprikoiden osalta. Hupsista! Kurkkujen ja meloneiden suhteen höyrähdys oli havaittavissa myös, mutta niitä ei oltu vielä kylvetty. 

Osa 4:  esittelin lavakaulus-kasvimaan laajennusta ja sen tukikehikoita, jotka olivat tehty "hukkarisuista", kasvimaa suunnitelman, kurkun ja melonien taimet, "juhannuspottujen tilanteen" ja kerroin, kuinka harsosääskien kanssa on tapeltu. Taimien karaisu oli jo aloitettu ja Maatiaiskanasen ihkaensimmäiset tipuset olivat juuri saapumassa kotiin.

Osa 5: Ihmettelin, kuinka paljon kuukauden aikana olikaan tapahtunut, vaikka välillä tuntui, etten edisty missään. Kasvimaat olivat pääsääntöisesti laitettu, muttei vielä kokonaan.  Kerroin, että kesäkurpitsojen, maissien ja melonien suhteen tilanne oli surkea johtuen harsosääskistä. Esittelin myös Maatiaiskanasen ensimmäiset tipuset.  

Osa 6:  Jälleen ihmettelin omaa sokeutumistani kasvulle. Esittelin kasvimaita, ilakoin runsaasta omena- ja marjasadosta ja harmittelin HerraMiehen käden telomista, joka laittoi polttopuu hommat täydelliselle tauolle. 

Osa 7:  Kerroin olevani tyytyväinen siihen, että olimme jo päässeet kivasti sadosta nauttimaan; muun muassa tomaatit, porkkanat, härkäpavut, kesäkurpitsat ja sipulit olivat jo päässeet pöytään. Kuivuuden takia päivittäisiin pakollisiin kasteluihin meni 2,5 tuntia.

Osa 8:  Kerroin, että olemme jo aika paljon satoa syöneetkin ja odottelimme Fenixin ja Hipsun muninnan aloitusta.


Muiden sarjaan osallistuneiden tämän kuun postaukset: 
Korpinkiven tupa
Rakkautta ja maan antimia
Korkeala
Harmaa torppa
Riippumattomammaksi
Mrs Sinn



Kiitos paljon jokaiselle blogiystävälle tästä taipaleesta. Ollut itselleni todella avartava kokemus pohtia tarkemmin omavaraistelua ja seurailla näin tarkemmin kasvua. 

40 kommenttia:

  1. Kiva postaussarja ja hienosti tavoitteet täyttyivät. Ensi kevättä ja uusia suunnitelmia odotellessa 😃

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä oli tosi mielenkiintoista kirjotellakin. Ja toki lukea myös muiden osallistujien postauksia. Heidän omavaraisuusaste onkin ihan toista, mitä meillä :)

      Poista
  2. Mukava on ollut seurata teidän perheen seikkailua hyötykasvien parissa. Tärkeintä antia siinä onkin varmasti ollut se, että lapset ovat päässeet kunnolla osallistumaan ja oppimaan, ja se, että kasvikset vielä maistuvat kaikille. Tavoitteetkin näyttivät onnistuneen hienosti. Mitähän jännää keksitte ensi vuodelle? Tuleeko jopa oma kasvulaatikko vehnälle, josta sitten jauhatte satokauden päätteeksi herkkupannaritarpeet? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia <3 Tuo olisikin hauska kokeilu. Tämä ideahan meni heti korvan taakse ;)

      Poista
  3. Mitä tuohon nyt paljon muuta voi sanoa, kuin että aikas hienoa! Olisi kiva kuulla vähän myös siitä , että oletko miettinyt paljonko satokauden aikana on tullut säästöä kun ei ole kaupasta tarvinnut kantaa vihanneksia, marjoja ja juureksia vs. työmäärä mitä olet/tte noiden kylvämisiin, kitkemisiin, lannoittamisiin , siemeniin , multiin ja kastelemisiin käyttäneet.Paras palkinto on tietysti tekemisen ilo ja itse sato ja se, että lapset oppivat yhdessä tekemisen kautta hyödyllisen ja kivan puutarhan hoidon alusta aina satoon saakka, joka on muuten huikean värinen myöskin.Hyvää lokakuuta sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rahallista säästöä on tosiaan vaikea arvioida. Luulen, että rahallisesti harrastukseen on mennyt enemmän, kuin mitä todellinen rahallinen hyöty on, ilman edes työmäärän laskemista. Multakuorma ja lannoitteet ovat vieneet melko paljon rahaa ja toki siemenetkin aika paljon. Mutta toisaalta, todella monien päivien ruuat on tehny omista tarpeista, joten todella paha sanoa, mikä todellinen rahallinen hyöty on. Ja sitten jos työmäärä lasketaan, niin sitten olemme kyllä tänä vuonna syöneet varmasti elämämme kalleinta ruokaa, khih :D Ihanaa lokakuuta myös Sinulle <3

      Poista
  4. Hyvin teillä on omaa satoa saatu! Nam. :) Omassa sadossa on parasta minusta se, että tietää, mistä ruoka on peräisin. Parasta lähiruokaa! Ja lapsille on tullut varmasti hyviä muistoja ja makuelämyksiä.

    VastaaPoista
  5. No mun mielestä teidän omavaraisuusaste todellakin on iso! 😊
    Mahtava postaus! Ootte varmasti tehnedt kovan työn tuon kainen aikaansaamiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia <3 Kieltämättä työtä on tehty ruuan eteen paljon, ei sitä kieltäminen käy. Hyvin paljon helpommalla voisi päästä ;) Mutta toisaalta, on tämä antanutkin tosi paljon <3

      Poista
  6. Minusta on ollut kiva seurata teidän istutus- ja satopostauksia. Kaikki minkä on itse kasvatettuna saanut lautasella on todella hienoa.
    Ihanaa lokakuuta ihana Hilu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, kiitos <3 Ihanaa lokakuuta myös Sinulle ihanainen *halitus* <3

      Poista
  7. Siis mahtavasi onnistui teidän sato. Kyllä kelpaa herkutella.

    VastaaPoista
  8. Mahtava sato. Tuota violettia hernettä ja perunaa pitää saada maistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia :) Molemmat olivat kivoja elämyksiä. Meillä tosin osa porukasta selvästi kärsi perunan väristä ja koki sen häiritsevänä elementtina ruokailussa. Suurin osa kyllä tykkäsi, että olisi hauska lisä lautasella :)

      Poista
  9. Upean värikäs sato, tuo värien iloittelu on aivan huikea <3

    VastaaPoista
  10. Hyvin on tavoitteisiin päästy. Jos joku on vähän mennyt alakanttiin on toinen korjannut. Edelleen olen kateellinen sun vedenkantajille tai oikeastaan sinulle kantajista. Hienosati homma meni maaliin kun joukkue on mukana. Toivottavasti pääsisitte ensi kesänä vähän vähemmällä kantamisella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä lapset olivat ihan huippu mahtavasti mukana. En takuu varmasti olisi ilman heitä tästä kaudesta selvinnyt kunnialla. Toivotaan, että ensi vuonna välillä sataisikin. Päivät lämpöisiä ja aurinkoisia, yöt rauhallista sadetta ;)

      Poista
  11. Hienostihan se kesä meni teilläkin ja satoa saitte hurjasti! =D

    Itse tolkutankin ihmisille, jotka omavaraistelusta haaveilevat, että tämä ei ole mitään pikaruuan tekoa! Kasvattaa kannnattaa sellaista, mitä tulee syötyä.
    Kuten totesitkin, että ei tule syötyä perunaa, kun se täytyy hakea kasvimaalta, kaivaa maan sisästä ja vielä pestäkin. Kun kaupasta saa pottua helpommin!
    Meikäläinen on sellainen perunanrakastaja, että ensi kesänä lisää vaan kasvuun! <3

    Ihanaa, että teillä lapsia kiinnostaa touhuaminen kasvimaalla ja niiden parissa. Ihan huippua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että tämä postaussarja on avannut monien silmiä omavaraistelun suhteen. Vaikka ruuan eteen pitää tehdä paljon enemmän työtä, kyllä sitä sitten paljon enemmän arvostaakin :) Itse olen myös tosi iloinen siitä, että lapsetkin ovat mukana näissä touhuissa <3

      Poista
  12. Hienoa satoa näin kuivana kesänä. Olet onnistunut kylvämään viljelysiemenen lapsiinkin ja se vasta saattaakin tuottaa kaunista satoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvatus-innon tarttuminen lapsiin tosiaan on ilahduttavaa <3

      Poista
  13. Hieno satokausi on teilläkin ollut.
    Edes jonkin asteinen omavaraisuus auttaa selviämään vähemmällä rahalla. Ja teillä on asiat hienolla mallilla.
    Lapsillekin kehittyy tietoisuus siitä, mitä kaikkea voi itsekin kasvattaa.
    Suunnitelmat ovat hyvä juttu.
    Meillä ei koskaan varsinaisesti suunnitella kasvukautta.
    Kivaa tiistai-iltapäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienikin omavaraisuus on toden totta ilahduttavaa :) Ja toivon mukaan lapset sitten aikuisenakin innostuvat kasvatushommista. Ihanaa tiistai-iltaa <3

      Poista
  14. Olipas se kertakaikkisen mielenkiintoinen postaus. Olenkin seuraillut näitä omavaraisuusviestejä. Ne ovat todella kiinnostavia. Olet saanut hienon sadon, jotan omavaraisuuteenkin on mahdollisuuksia. Tämä on hieno juttu jo lasten kannalta, he näkevät ja kokevat itse, mitä saa aikaiseksi itse kasvattamalla ja saavat seurata ja ihailla kasvun ihmettä. Ihanaa lokakuuta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia <3 Toivon mukaan lapsille jää näistä kesistä aina jotain mieleen tulevaisuutta ajatellen. Olisihan se kiva, jos hekin aikuisena kasvattaisivat omaa ruokaansa edes pienissä määrin :) Ihanaa lokakuuta myös Sinulle <3

      Poista
  15. Tosi mielenkiintoinen postaus! Oli mukava lukea, että olet päässyt melkein kaikkiin tavoitteisiin. Aiotko jatkaa samalla linjalla myös ensi vuonna vai asetatko erilaiset tavoitteet? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia <3 Saa nähdä, mitä ensi vuodella keksii. Ainakin paprikoiden, kesäkurpitsojen ja melonien määrä tulee lisääntymään :)

      Poista
  16. Vastaukset
    1. Ihan kivasti vuosi tosiaan sujui. Oltiin itsekkin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Toki aina pitää jotain petrausvaraa jäädä, muutenhan homma käy tylsäksi :D

      Poista
  17. Puhelin reistaa eikä kommentti tullut, joten nyt urmakas uusi yritys museoläppärillä .)...Ihania kaikkia viljelysantimia ja aarteita! Itse olen sellainen vähän satunnainen puutarhuri ja "viljelijä", mutta kun itse kasvattaa, niin on mahtavaa katsoa miten vihanneksia alkaa ilmestyä pikkuisista siemenistä! Sinun runsaasta sadostasihan saa tehtyä vaikka mitä! Varsinaista lähiruokaa ihan satasella! Hatun nosto yrittelijäisyydellesi ja sille että olet laatinut suunnitelmat ja kaikki! Aivan mahtavaa ja inspiroivaakin :). Ihanaa syyskautta sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon <3 Yleensä en ole tarkkoja suunnitelmia tehnyt, joten tämä oli ehkä pääsääntöisesti tämän postaussarjan ansiota. Oli kiva itsekin suunnitelmien pohjalta vertailla kuukausittain, miten hommat ovat edenneet. Ihanaa syksyä myös Sinulle <3

      Poista
  18. Ooh, sinä oot kyllä suorastaan luonnonvoima puutarhatouhuissa! Ihan älytön sato ja mikä värikirjo vihanneksissa, onnittelut <3

    Täällä on ollut niin huisketta ja hulinaa, että nyt vasta ehdin näitä muiden omavaraispostauksia lukemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Khih, kiitoksia <3 Tosin, en voi millään ottaa kaikkea kunniaa itselleni, kyllä täällä on niin paljon lapset auttaneet kasteluhommissa. Ilman heitä olisi sato jäänyt ihan toisenlaiseksi <3 Onneksi nämä postaukset täällä pysyvät, niin voi lueskella, kun löytää sopivaa aikaa <3 Mukavampi lueskellakkin ajankanssa. Eikä näistä kannata stressiä ottaa <3

      Poista
  19. Ihanan värikkäitä kasviksia! Pitää muistaa keväällä seurailla sun blogia inspiraation toivossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi itku, on jäänyt huomaamatta kommenttisi ja siksi vastaus on kestänyt näin kauan. Pahoittelen! Ihana, että olet keväälläkin puuhassa mukana <3 Värikkäät kasvikset ovat aivan ihania <3

      Poista

Kiitos kommentistasi <3 Nähdään taas!