Automaattinen kastelujärjestelmä

Meillä on kasvihuoneen toisessa kasvupedissä ollut tänä kesänä kokeilussa Akiron tippukastelujärjestelmä, jonka avulla kastelusta ei tarvitse itse huolehtia ollenkaan. Tippukastelujärjestelmän asennus vaatii hieman vaivaa, kuten kaiken uuden tekeminen, mutta on ehdottomasti työn arvoista! Tippukastelujärjestelmä yhdistetään vesisäiliöön, joka neuvotaan laittamaan vähintään puolen metrin korkeuteen sopivan vedenpaineen saavuttamiseksi.  Meillä vesisäiliö, eli 200 litran tynnyri, on maantasalla. Meitä arvelutti se, että saammeko tynnyrin niin tukevasti korkeammalle, ettei se pääse kaatumaan Taikan päälle. Taika kuitenkin kasvihuoneessakin pyörii ja koskaan ei tiedä, mitä 3-vuotias keksii. Nytkin toki on mahdollista, että tynnyri kaatuu, mutta oletettavasti aiheuttaa vähemmän vaaraa kaatuessaan maantasalta, kuin tippuessaan korkeammalta lapsen päälle... Olemme todenneet, että järjestelmä toimii oikein hyvin näinkin.

Peruspakettiin kuuluu 4 metrisen kasvupedin kasteluun tarvittavat välineet, mutta saatavilla on lisäpaketti, jolla saadaan isompaankin kasvihuoneeseen tehtyä järjestelmä sopivaksi.  Meidän kasvihuoneeseen tuli peruspaketin lisäksi yksi lisäosa, joten nyt koko 6 metrisen kasvupedin kastelu hoituu automaattisesti. 







Vesi kulkee ohuita letkuja pitkin kasvien juurelle. Oikeaoppisesti jokaiselle kasville pitäisi laittaa oma letku, mutta koska yllätys yllätys meillä taimia on niin valtava määrä, niin jonkin verran olemme laittaneet letkuja menemään taimien väleihin.









Järjestelmä toimii pattereilla toimivan säätimen avulla. Me olemme säätäneet laitteen antamaan kasveille vettä 6 tunnin välein 15 minuuttia kerrallaan. Ja se näyttää olevan hyvä aika. Jonkin verran tämän kanssa jouduimme säätämään ja kokeilemaan, että mikä on hyvä aika.  Ensin tuijotin liikaa vain mullan pintaa, kunnes ymmärsin, että fiksumpaa on tuijottaa kasveja. Ne kyllä kertovat, kun voivat hyvin!

Säädin on ohjeiden mukaan neuvottu laittamaan pystyasentoon ja sehän onnistuu oikein hyvin, mikäli vesiastia on ohjeiden mukaisesti asennettu vähintään puolen metrin korkeuteen. Koska meillä se on maatasossa, on  säädin vaakatasossa. Ja hyvin pelittää.








Postauksen ensimmäisen ja seuraavan kuvan oton välillä on 2 viikkoa. Ainakin minusta näyttäisi sille, että kasvit viihtyvät hyvin ja saavat vettä sopivasti. Mullan pinta näyttää reunoista vähän kuivalta, mutta niinkuin totesin, kasvit osaavat kertoa, mikäli kärsiivät kuivuudesta, joten en ole siitä huolta enää kantanut.  







Vesisäiliön voisi hyvin laittaa kasvihuoneen ulkopuolelle, mutta koska kastelen toisen puolen kastelukannun avulla, niin halusin tynnyrin olevan kasvihuoneessa. Oman laiskuuteni lisäksi sillä on toinenkin tarkoitus, nimittäin kosteuden lisääminen kasvihuoneessa. Etenkin kuumina aurinkoisina päivinä kasvihuoneen ilmankosteus voi olla melko vähäinen ja vesiastia kasvihuoneessa tuo siihen helpotusta. 






Nyt kun olen kotona, niin olen lisäillyt tynnyriin päivittäin vettä. Kuitenkin tuo tynnyri riittäisi useammaksi päiväksi, eli uskaltaisin kasvini jättää muutamiksi päiviksi oman onnensa nojaan.  En ole kokeillut, kuinka moneksi päiväksi vesi riittäisi, koska en tällä hetkellä tiedolla tee itse mitään. Jos olisin lähdössä reissuun, niin sitten toki kokeilisin jo hyvissä ajoin, että kuinka kauan vesi riittäisi ja tuolloin pitäisi huomioida kelitkin asiaan. Viileinä päivinä vähäisempi vesimäärä riittää kuin kuumina, joka toki on aika selvä asia. 

Joka tapauksessa olen todella tyytyväinen kastelujärjestelmään ja sen kanssa kannatti käyttää aikaa siihen, että etsi sopivaa kastelutiheyttä ja aikaa. Nyt nimittäin ei voisi helpommalla päästä kastelun suhteen. Ensi kesänä laitamme samanlaisen kastelujärjestelmän myös toiselle puolelle kasvihuonetta, koska totesimme tämän olevan niin loistava juttu.  Vielä vinkkinä, että kastelujärjestelmä toimii myös ulkona, joten sitä voisi hyödyntää myös kukkapenkeissä tai ruukkupuutarhassa. 

Tippukastelujärjestelmä saatu Akirolta blogiyhteistyönä. Kiitos Akiro! 


Kastelujärjestelmän lisäksi meillä on tänä kesänä kasvihuoneen toimivuutta paranneltu kasvupedeillä, hyllyillä sekä automaattisella kattoikkunalla.  Niistä pääset lukemaan klikkaamalla tästä.  


Operaatio kanan valokuvaaminen

Eilen yritin saada kanoista hyviä kuvia, jotka jollainlailla kuvaisivat tätä blogia. Ajattelin, että tipunen kukkapenkissä voisi olla kiva. Tämähän osottautui hyvin haasteelliseksi. Ilona toi tipusen sovitulle paikalle ja minä yritin ottaa kuvan. Kuvissa näkyy vain liikkuva hahmo, eikä kaikista olisi edes hiffannut kyseessä olevan kana. Tipuset olivat ihan ihmeissään, että mikähän tämänkin jutun idea on, kun aina vain heidän laitettiin samaan paikkaan. Lopulta totesimme, että ehkä parempi ottaa Martta poseeraamaan, kun hän sentään näkyy kukkapenkissä kasvien keskeltä. 

Ainoa kuva, jossa tipsunen näkyy hyvin... Muuten kuva olikin sitten semmoinen, etten sitä kelpuuttanut. 



Tipu


Seuraavaksi Taika toi tilanteeseen lisähaastetta hyppimällä aina kameran eteen. Onhan se nyt aivan kohtuutonta, että äiti kuvaa vain jotain tipusia!






Martta oli vähän rauhallisempi, mutta eipä niistäkään kuvista kehuttavaa oikein löydy... Milloin jokin kasvin osa on naaman edessä ja milloin valotus on aivan pielessä...



Valokuvauksen vaikeus! 




Tämä olisi ollut hauska, kun näyttää sille kuin Martta poseeraisi oikein kunnolla. Kameran ruudulla kuva näytti jopa hyvältä, samoin kännykän. Kuitenkin tietokoneella se onkin ihan hirmuisen tumma... Alan harkitsemaan kuvankäsittelyohjelman hankkimista tietokoneelle, jotta näistäkin saisi jotain kelvollista aikaiseksi. Kuvan laadusta huolimatta tästä tykkäsin.  



Kana



Samoin tämä näytti muilla ruuduilla oikein hyvältä valotuksen suhteen, mutta tietokone paljasti sen aivan kauheaksi. Ikävä kyllä, lähetin jo puhelimesta kuvan sinne, johon kuvaa tarvitsin ja voitte kuvitella, kuinka harmitti, kun tietokoneella havaitsin ongelman. Huokaus! Joskus tietotekniikka saa minut ihan hulluksi...  Olisi niin paljon helpompaa, kun kaikki ruudut näyttäisivät kuvat samanlaisina. 



Valotus pielessä


Vaikka minun kuvaustaitoni osoittautuivat täysin kyseenalaisiksi, mahtava malli kiittää nöyrästi upeaa yleisöään! Kiitos ja kumarrus <3



Maatiaiskana

Luonnonkosmetiikkaa jaloille ja käsille

Vaikka talvi kuivattaa ihoa, on kesä muutoin rankkaa aikaa käsilleni ja jaloilleni. Jatkuva ympäriinsä tepsuttelu ja mullan möyriminen näkyy jalkojen väsymyksenä, ihon kovettumina ja järkyttävän kuntoisissa sormienkynsissä. Jatkuva käsien peseminen taas kuivattaa ihoa ja etenkin sormien kynsinauhat ovat jatkuvasti hajalla.  En taida olla ainoa puutarhuri, joka tunnistaa nämä ongelmat! Tässä postauksessa muutamia ihania tuotteita Bottega Verdeltä helpottamaan jalkojen ja käsien ongelmia.  

Käsiä olen hellinyt käsivoiteilla, jotka myydään kivoissa pikkutuubeissa lahjapakkauksessa. Pakettiin kuuluu neljä eri tuoksuista voidetta; Välimeren manteli, Argan-Iiris, Afrikan Karité ja Marokon Argan. 

Kynsinauhoihin sekä käsien ja jalkojen kovettumiin olen levittänyt Afrikan Karité-tehobalsamia, joka on todella hyvä tuote. Rakeinen koostumus sulaa iholle suojaten ja hellien sitä. Mahtava sekä kesä- että talvikäyttöön!  Vahva suositus! 



Käsivoiteita ja Karité tehobalsami. Bottega Verde.



Sormienkynnet ovat tosiaan aivan hirveässä kunnossa kaiken sen mullassa möyrimisen jäljiltä.  Kynsilakka halkeileville ja hauraille kynsille sisältää punaista merilevää, joka vahvistaa ja suojaa kynsiä. Tämän avulla yritän taas saada kynteni vähän parempaan kuntoon. Tätä voi käyttää sellaisenaan tai sitten värillisen kynsilakan alla.



Kynsiä vahvistava kynsilakka. Bottega Verde.



Jalat ovat joinakin iltoina lyijyn raskaat, kun koko päivän on taapertanut ympäriinsä. Tiedätte varmasti tunteen.  Jalkaspray sisältää turvotusta helpottavaa mustikkauutetta sekä raikastavia sitruuna- ja mentoliuutteita, jotka poistavat jalkojen epämiellyttävää hajua. Käytämme tätä HerraMiehen kanssa molemmat ja olemme todenneet sen olevan aivan ihana tuote. 


Mutta ehdottomasti tämän kesän lempparituotteeni on minttu ja basilika-käsisaippua, jonka kohdalla ylistyssanat loppuvat kesken. Ihanan tuoksuinen, pesee kädet hellävaroen ja kadottaa kaikki mahdolliset ällöttävät tuoksut käsistä, jättäen kädet aivan ihanan tuoksuisiksi. Olen useampaan kertaan kertonut kärsiväni aistiyliherkkyydestä. Yksi pahin haju, jonka tiedä, on kalan haju. HerraMies siis harrastaa kalastusta ja voin oikeasti pahoin, kun hänen kädet haisevat kalalta. Kala on hyvää kypsennettynä, mutta se haju raakana on jotain aivan kamalaa. Olemme kokeilleet monia tuotteita, mutta mitkään eivät tunnu vievän sitä hajua pois, ainakaan ilman toista vahvaa epämiellyttävää hajua. Mutta tämä toimii. Käytän tätä paljon itsekkin ja todella rakastan tätä saippuaa! Jos tykkäät mintun tuoksusta, niin tätä kannattaa tilata! 



Jalkaspray sekä Minttu ja basilika käsisaippua. 







Bottega Verden kosmetiikka on Italialaista luonnonkosmetiikkaa, jota ei ole testattu eläimillä. Olen ennenkin tehnyt Bottega Verden kanssa yhteistyötä ja ihastunut heidän tuotteisiinsa todella paljon. Näitä tuotteita löytyy nettikaupan lisäksi HEHKU-myymälöistä, Citymarketeista, Tuurin kyläkaupasta ja Apteekeista.  

Kiitos Bottega Verde yhteistyöstä! 



Illan puutarhakierros

Jännä fiilis, kun puutarhassa voi käyskennellä kaikessa rauhassa hitaasti jotain pientä puuhastellen. Kevään ja alkukesän super hektinen kiireys teki sen, että nyt tilanteesta ihan todella osaa nauttia. Pihakierroksia tulee tehtyä monta kertaa päivässä, samalla yksittäisiä rikkaruohoja nyppäillen ja vain ihmetellen kukkien ihanuutta. Pää käy vielä vähän kierroksilla ja kokoajan pohtii, että mitä kaikkea pitäisi tehdä ja millä on kiire. Nyt kuitenkin pieni kuvakierros tältä illalta.


Keijupenkki on kurjan tyhjä kukinnan osalta tällä hetkellä. Tänä vuonna anopilta saamani varjoliljat kukkivat ensimmäistä kertaa. Ihania! Sain nämä jo useampi vuosi sitten, mutta nyt ensimmäistä kertaa niiden kukinnasta pääsen nauttimaan. Olen kovasti yrittänyt metsästää valkoista varjoliljaa ja toivottavasti jonain päivänä sen vielä puutarhaani saan. Se on niin super kaunis. Ei sen puoleen, aivan ihastuttava on tämä vaaleanpunainenkin. 



Keijupenkki



Varjolilja


Jasmike oli jo pihalla meidän muuttaessa, mutta aiemmin en ollut nähnyt sen kukintaa. Se on röyhähtänyt aivan mahdottomasti ja on nykyiselle paikalleen liian iso. Siirtäminen kuitenkin on niin mahdotonta, että yritän pitää sitä kurissa leikkaamalla sitä vuosittain pikkuisen. 



Jasmike



Pikkupihlaja-argervo on hetken aikaa erittäin kaunis, mutta todella nopeasti sen kukat muuttuvat ruskeiksi ja rumiksi. Minulla on pieni viha-rakkaussuhde siihen, mutta luulen, että hän on sen verran paikoilleen juurtunut, että saamme luvan tulla toimeen keskenämme. 



Pikkupihlaja-argervon kukka







Kasvimaalla näyttää melko hyvältä. Osa pavuista ei itänyt ollenkaan, mutta laitan herneitä niille paikoille lähipäivinä. Herneistä teen useamman kylvön kesän aikana, koska Taika rakastaa niitä todella paljon. Saapahan tyttö syödä syksyyn saakka herneitä, ellei sitten tapahdu jotain odottamatonta.










Härkäpavut kukkivat. Voisin kasvattaa niitä jo pelkästään kukkien takia, kun ne ovat niin ihanat! Mutta tykkään kyllä härkäpavuista muutenkin ja odotan jo kovasti, että pääsen tekemään härkäpapupihvejä, jotka ovat ihan super hyviä. Ohje niihin löytyy täältä.



Härkäpapu



Härkäpapu



Lopuksi vielä pikkupihlaja-argervon ja ukonkellon yhteiskuva. Ukonkello on ihana!




Ukonkello


Toivottavasti viikkosi on alkanut hyvin. Itse olen yrittänyt nauttia kiireettömyydestä täysin siemauksin. Vielä kun saan päänkin vähän relaamaan ja ymmärtämään, ettei ole kiirettä mihinkään, niin hyvä juttu. Etenkin iltaisin ajatukset käyvät hurjilla kierroksilla ja on mahdotonta saada unta. Olen kyllä väsyksissä, mutta samantien, kun pääsen sänkyyn, alkaa ajatukset pyörimään hirveää vauhtia. Rasittavaa! Onneksi tiedän kokemuksesta, että tämä on ohimenevä vaihe, joten ei hätää! Nautitaan vain kesästä, kukkasista ja kärpäsistä! 

Juhannuksesta jouluun + vinkki arvonnasta

Niin on juhannus saatu vietettyä. Ilmat eivät suorastaan suosineet, mutta eivät häirinneetkään ilonpitoa. Ilona ja Julia olivat sukumökillä koko juhannuksen ja meillä muuten porukka vähän vaihteli. Ensin perjantaina HerraMies oli lapsien kanssa mökillä ja minä saunoin ja paransin maailmaa ystävän kanssa kotosalla. Sääennusteita katsoessani olin tehnyt villin suunnitelman, että teemme pihakierroksen skumppalasien kera. Kävin oikein skumppapullotkin ostamassa (tosin minikokoiset seuraavan päivän pelossa), mutta rassukka unohdin, ettei meillä mitään skumppalaseja ole. Eipä haitannut tunnelmaa hirveä tuuli, eikä edes tavalliset juomalasit. Piha kierrettiin ja kaarrettiin ja skumppaa juotiin. Khih. 







Eilen söimme porukalla yhdessä ja toiveeni omista juhannusperunoista toteutui. Hiphei <3 Oli muuten ihan älyttömän hyvää! Ruuan jälkeen HerraMies lähti teiniensä kanssa mökille ja me jäimme Taikan kanssa nauttimaan tyttöjen illasta. Kävimme jätskillä ja ostamassa herneitä ja mansikoita... Ja vähän sipseja ja suklaatiakin. Herkkuja ja kävelyretki heppoja katsomassa. Ei hassumpaa juhannuksen juhlintaa ollenkaan. 










Tänään arki onkin jo koittanut ja päivä on puuhasteltu pihassa kaikessa rauhassa. Yksi pieni hasardikin päivään mahtui, kun lainatytär onnistui saamaan ahvenen ruodon nieluun pystyyn. Enpä ole ennen kalanruotoa pinsettien kanssa pyydystänytkään kenenkään kidasta, mutta nyt on sekin koettu ja varmasti oppirahat ruotojen syömisestä maksettu. Sääliksi kävi, kun "pieni" oli jo ihan kauhuissaan. Reippaasti ja rohkeasti kyllä antoi ruodon poistaa <3 Onneksi ei tarvinnut lääkäriin lähteä, olisi voinut hetken aikaa joutua jonottelemaan. 





Taikahan on aito joululapsi (syntynyt 25.12) ja tänään, kun jouluaattoon on tasan puoli vuotta, kaivoi tyttö joululaulukirjan esille ja halusi, että iltasatu vaihtuukin joululaulujen laulamiseen. Joten meillä on tänään tonttulauluja laulettu ja arvaatte varmasti, miten ihanan korvamadon niistä sain! 

Miten Sinun juhannus sujui? Toivottavasti mukavissa merkeissä <3


Lopuksi vielä vinkki arvonnasta, joka on käynnissä Maatiaiskanasen Facebook-sivulla. Yli tuhannen tykkääjän-arvontasarja huipentuu Fatalii Gourmet Oy:n  mahtavan isoon tuotesettiin. Kannattaa käydä osallistumassa! Arvonta-aika päättyy 26.6, joten vielä ehdit osallistumaan. 




Kesäkukkien ihanuus

Tänä kesänä olen hellinyt kesäkukkiani hyvällä mullalla ja mahtavilla lannoitteilla. Olen monena vuotena ajatellut, ettei sillä nyt niin väliä ole, mitä multaa kesäkukille laittaa ja todennut aivan yhtä monena vuonna, että kyllä sillä on merkitystä. Kesäkukkien kausi on niin lyhyt ja intensiivinen että niihin kannattaa satsata, jotta ne jaksavat kukkia kunnolla.

Biolan Kesäkukkamulta on kehitetty juuri kesäkukille nimensä mukaisesti. Se on kompostilannoitettu ja kalkittu multaseos, jossa on murskattua kevytsoraa ja biohiilitä. Kevytsoran ja biohiilen ansiosta mullan rakenne on kevyt ja ilmava. Vaikka multa kuivuisikin, se imee silti hyvin vettä itseensä ja kostuu tasaisesti. Biohiili imee itseensä vettä ja luovuttaa sitä hitaasti kasvien käyttöön, jolloin kasteluvälit voivat olla pidemmät. 

Jos kasveilla olisi oma hyvinvointiyhdistys, ne ottaisivat sinne aivan varmasti yhteyttä minun hoidossani. Etenkin tänä kesänä osa kesäkukista on joutunut kuivuudesta kärsimään ja uskon vakaasti, että ilman hyvää multaa osa olisi jo heittänyt henkensä.  Nyt kun istutuspuuhat on saatu tehdyksi, niin lupaan ja vannon hoitaa kesäkukkiani paremmin. Olen tämän kertonut heillekkin ja aina he siitä minua muistuttavat ohikulkiessain. 



Biolan Kesäkukkamulta



Istutuksen jälkeen pelakuut näyttivät tältä.






Näin muutamia viikkoja istutuksen jälkeen näyttää jo vähän toisenlaiselta. Kunhan muutama viikko taas vierähtää, niin pääsemme nauttimaan myös kukinnasta. Ikävä kyllä on todettava, että näitä olen kohdellut kaikista eniten kaltoin tänä kesänä. He ovat koko päivän olleet auringonpaahteessa ja välillä on mennyt monta päivää välissä, etten ole heitä muistanut kastella. Surkeaan hoitoon nähden heillä menee erittäin hyvin.






Puolustuksekseni täytyy kuitenkin todeta, että muut kesäkukat ovat saaneet parempaa hoitoa. Ovat ilmeisesti sopivasti sijoitettu, kun ohikulkiessa tulee vettä annettua heidän arvolleen sopivalla tavalla. 













Lannoitukseen olen käyttänyt Biolan Kesäkukkalannoitetta sekä Biolan Amppelilannospuikkoja. Biolan kesäkukkalannoite on lannoitetiiviste, jolla voi lannoittaa kesäkukkien lisäksi myös kaikkia muita puutarhan kasveja. Kesäkukkalannoite sekoitetaan kasteluveteen jokaisen kastelukerran yhteydessä ja pullosta saa valmista lannoitevettä 100 litraa.  

Biolan Amppelilannos on omaan käyttööni sopivampi tuote, koska lannoitusta ei tarvitse jatkuvasti muistaa. Lannoitepuikko työnnetään syvälle multaan ja kuukauteen lannoituksesta ei tarvitse huolehtia ollenkaan.  Amppelilannospuikot soveltuvat amppelikasvien lannoituksen lisäksi kaikille muillekkin kasveille, niin kukille kuin satoa tuottavillekkin. Korkea kaliumpitoisuus vahvistaa kasvia  kuivuutta ja tauteja vastaan sekä parantaa sadon laatua. 



Biolan Kesäkukkalannoite ja Amppelilannos



Täällä jatketaan juhannuksen viettoa melko koleassa kelissä. Mutta eipä haittaa, että on vähän kylmää ja satelee. Luonto on kaivannut niin paljon vettä, etten valita kelistä yhtään. Mukavaa juhannuksen jatkoa myös Sinulle <3


*postauksessa esiintyvät tuotteet saatu blogiyhteistyönä. Kiitos Biolan

Ruusuista juhannusta!


Ryhmäruusu Friesia




Ruusu Ingrid Bergman




Valamonruusu


Näiden ruusujen myötä toivotan 
ihanan ikimuistettavaa ja upeaa 
juhannusta Sinulle <3 

Lempikukkani-haaste

Haluaisin tietää, mikä on Sinun lempparikukkasi. Tiedän, että yhden valitseminen voi olla aivan mahdotonta, joten voit osallistua myös useammalla kukalla ja kuvalla. Itse rakastan niin monia kukkia, että vain yhden valitseminen on sula mahdottomuus. 

Osallistun siispä itse valitsemalla juuri tällä hetkellä kukkivista kukkasista lempparini. Tämä jalohortensia on ostettu viime vuonna puutarhamessuilta ja talvetin tämän kellarissa.  Viime kesänä se kukki sinisenä, mutta tänä vuonna siinnä on sekä sinisiä että pinkkejä kukkia. 















Haasteen säännöt:
- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Hilu/Maatiaiskanasen Elämää-blogista)
- tee postaus lempparikukastasi
- haasta kolme (toki halutessasi voit kutsua useammankin) blogiystävääsi mukaan


Haastan mukaan seuraavat ihanat blogit: 




Osallistua haasteeseen voit myös Instagramissa. Merkitse Instassa osallistuessasi kuvaasi  #lempikukkani_haaste ja @maatiaiskanasenelmaa niin löydän ne ja pääsen niistä tykkäilemään <3 

Toki osallistua saa ilman haastettakin, joten senkun nappaat kopin :) 

Muistutus siitä, miksi puutarhaa hoidetaan!

Olen ollut niin kiireinen, että olen välillä unohtanut ihailla puutarhan kukintaa. Surullista, kun sitä vartenhan tätä hommaa tehdään, että pääsee nauttimaan pihan kauneudesta. Onneksi ei sentään pitkistä ajoista ole kyse, mutta kuitenkin. Piti ihan herätellä itseään välillä, että nyt vauhtia pois. Kävin muutaman kuvankin ottamassa pihakierrokseni jälkeen. 


Lehtosalvia ja päivänkakkara ovat mielestäni todella kauniita yhdessä. 


Päivänkakkara



Lehtosalvia



Uusi pioni kukassaan. Tämänkään nimeä en tiedä. Ollut muuten pitkästä aikaa sellainen kesä, että pionien kukinnasta on saanut nauttia ilman, että vesisade on ne pilannut! Tähän loppuu meidän puutarhasta tämän vuoden osalta pionien kukinta. Jospa ensi vuonna sitten vähän suuremmalla porukalla kukkisivat. Pionit eivät oikein tykkää siirtämisestä ja voi mennä useampikin vuosi, kun jurnuttavat siirron jälkeen, joten odotellaan nyt kaikessa rauhassa.



Pioni



Kurjenmiekka. Tämän ostin joltakin yksityiseltä myyjältä, joka oli myymässä taimia läheisen kirpparin pihalla. 



Kurjenmiekka



Kaivonkannan päälle pääsivät pelakuut vanhaan mehumaijaan istutettuina. Olisivat vaatineet enemmän kastelua, kun tuohon paahtaa aurinko koko päivän. Jospa siitä vielä piristyvät.






Vielä kuva tästä ruukkupuutarhastani. Omenapuiden alle on rakentumassa toinen ruukkupuutarha, mutta se on vielä vähän kesken. Onneksi taimetkin alkavat olemaan loppu, khih. 



Ruukkupuutarha



Käykö Sinulle koskaan niin, että unohdat tai olet liian kiireinen ihaillaksesi puutarhaa ja jälkikäteen harmittaa?