Kevät-messujen ostoksia ja tunnelmia

Viikonloppuna oli perinteiset Kevät-messut Helsingin messukeskuksessa. Tai itse asiassa messuthan alkoivat jo torstaina. Eilen olimme HerraMiehen kanssa viettämässä messupäivää. Tarkoituksena oli ottaa paljon valokuvia, mutta lopulta päädyin siihen, että nautin vain tunnelmasta ja kauneudesta ihan "livenä", enkä linssin läpi. 

Lähdimme tarkoituksella liikkeelle messujen viimeisenä päivänä ja toiveissa oli tehdä todella halpoja ostoksia. Kuvittelin, että juurakotkin myydään niin pohjahinnalla, että senkun vain täyttää kassit. Khih. Ei se ihan niin kyllä mennyt. Leikkokukat myytiin lopussa todella halvalla, mutta juurakoiden hinnat eivät juurikaan tippuneet.  Vähän tinkimällä sain kuitenkin tehtyä omasta mielestäni hyviä kauppoja. Esittelen tässä postauksessa suurimman osan ostoksistani. 

Daaliat ovat yksi intohimoni ja niitä ostinkin useammanlaisia.

Olen näistä niin innoissani! Daaliat ovat kukkia, jotka eivät yleensä lupauksiaan petä, vaan ovat oikeastikin todella kauniita, upeita ja näyttäviä. Vaikka näitä on melko monta ja Tsekin tilaus vasta saapui ja olen näitä muualtakin hankkinut ja kellarissa on ehkä parisen kymmentä juurakkoa, niin silti huomasin tänään, että minulta puuttuu täysin yksivärisenä punainen, keltainen ja valkoinen daalia. Eli sellaiset täytyy vielä hankkia. Etenkin, mikäli meinaan sateenkaari-daalia penkin toteuttaa. Nämä moniväriset ovat vaan niin vastustamattomia, että niitä tulee haalittua. Kuvien vasemmasta alalaidasta löytyy lajikenimi.

Muistelin, että Tsekin tilauksesta tämä olisi jäänyt puuttumaan loppuunmyynnin vuoksi. Äsken, kun tilausta tarkastelin, huomasin, että tämä oli saapunut ja muistin väärin. Ehkäpä kestän sen, että näitä on nyt kaksi... Ainakin kuvan perusteella tämä on minusta todella upea. Tosin, sininen väri daalioissa useimmiten on selvästi violetti, joten jännityksellä odotan, millainen tämä on oikeasti. 

Tummalehtiset daaliat tuovat ihanaa kontrastia kukkapenkissä. Tästä tulikin mieleen, että olisikohan valkokukkaista tummalehtistä daaliaa. Semmoinen nimittäin olisi aivan ihana. Viime vuonna ostin oranssi kukkaisen tummalehtisen ja se oli todella kaunis. Näitä ehkä voisin hankkia muutamia lisääkin... 

Juuri kun olimme lähdössä, eräs myyjä kuului sanovan, että loput kasvit myydään 10e/pussi. Äkkiä kassi kouraan ja täyttämään. Tämä kiivi on mielenkiintoinen, enkä ollut siihen yhtään perehtynyt etukäteen, kun nopeasti vain nappasin mukaani. Äsken tätä googlettelin ja paljastui, että "issai" on niin arka, ettei meidän seudulla menesty ulkona talvea. Jään siis pohtimaan, että istutanko maahan kasvihuoneeseen, vai ruukkuun ja vien talveksi kellariin. Luultavasti päädyn talvettamaan tämän kellarissa "Jennyn" seurana.  Issai on yksikotinen, eli samassa kukassa on sekä hede- että emiyksilöt, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että tämä ei tarvitse kumppania satoa tehdäkseen. Tämä oli mielestäni hyvä löytö! Viime kesänä innostuin kiiveistä ja tämä oli nyt neljäs. Toivottavasti joskus saamme satoakin.

Samasta paikasta oli myös tämä karhunlaukka, joka on villiyrtti. Maku on ilmeisesti sipulinen, ehkä valkosipulin tyylinen, mutta miedompi. Olin suunnitellut hankkivani Vaarinlaukan, mutta voi olla, että tämä korvaa sen. Toisaalta, jos tähän tykästyn, niin miksipä ei voisi Vaarinlaukankin hankkia... Onko Sinulle kokemusta kummastakaan ja miten olet kasvia käyttänyt?

Sitten tunnistustehtävä. Tätä ihailin jo messujen alussa, mutta en ostanut. Lopuksi tuohon kympin kassiin laitoin tämänkin ja unohdin nimen sen silijän tien. Lehdet muistuttavat mielestäni rönsytiarellaa, mutta ovat kirjavat. Jos joku tunnistaa, niin kertokaa ihmeessä, mitä menin hankkimaan. Minusta tämä oli tosi ihana! Kympin kassiin mahtui vielä vähän muutakin, mutta niistä myöhemmin lisää.

Lintuhäkistä olen haaveillut jo vuosia ja nyt löysin sellaisen 50 %:n alella. Hintaa tuolla aika isolle häkille jäi 11 euroa, jota en pahana hintana pitänyt. Jeee, nyt miulla on lintuhäkki! 

Ostin lisäksi erilaisia Iiriksen juurakoita. Tosin, tämän uutuus lajikkeen kasvuun lähteneet lehdet olivat niin epätyypillisiä Iirikselle, että saa nähdä, mitä niistä lopulta tulee. Ihmettelin asiaa ääneenkin, mutta kovasti myyjä vakuutti kyseessä olevan Iiris. Katsotaan siispä, mitä heistä tulee. Sen verran hintaa kuitenkin tingin, että mikäli osoittautuuvat joksikin ihan muuksi, ei jää harmittamaan milläänlailla. Kuvat ovat vähän huonoja, kun jouduin niitä väkijoukon takia zoomailemaan, mutta kyllä niistä näkee, mitä tuli hankittua. Kaikkia kuvissa näkyviä Iiriksiä otin matkaani. Ja kyllä, myös Iirikset kuuluvat lempparikukkiini, vaikka ovatkin melko epävarmoja kukkijoita.

Kukkaostosten lisäksi messujen upeinta antia oli ehdottomasti blogisiskojen tapaaminen. Versoja Vaahteramäeltä-blogin Riina oli juuri niin ihastuttava kuin blogista olin jo päätellytkin. Satu, joka kirjoittaa Talossano23- ja Sata Sävyä Vihreää-blogeja tuntui myös samantien tutulta ystävältä ja oli aivan ihanan pirtsakka. Korpinkiven tupa ja Tsajut-blogien Satu oli myös erittäin mukava nainen, jonka kanssa jutessa ei olisi uskonut, että näimme ekaa kertaa. Päivänpesän elämää-blogin Katjan kanssa näimme pikaisesti, kun olimme peräkkäin kassajonossa, mutta emme valitettavasti kerinneet juttelemaan, kun höösäsin ostoksiani niin intopiukeana ja kun sain ostokset maksettua, oli Katja jo kerinnyt matkaa jatkamaan. Seuraavalla kerralla sitten toivottavasti pääsemme asian korjaamaan :) 

Olen tosi iloinen, kun pääsin teidät tapaamaan <3 

HerraMiehellekin täytyy hattua nostaa, miten jaksoi koko päivän ravata kanssani ympäri ämpäri messualuetta ja etenkin viimeisen tunnin aikana juosta edes takaisin, kun etsin hyviä alennuksia. Yksi messujen suloisimmista hetkistä oli, kun eräässä kojussa oli rintaneuloja, joissa luki I <3 Helmi ja HerraMies totesi, että tämä olisi kyllä ihan Sinulle, kun olet itsekkin tuollainen helmi. Khih. Taisimme esittelijän kanssa molemmat huokaista yhtä ihastuneina.  HerraMies sanoikin kotimatkalla, että hänelle messujen parasta antia oli se, että vaimo oli niin onnellinen. 

Lopuksi vielä muutamia kännykällä napattuja kuvia messualueelta.

Kaiken kaikkiaan ihan kiva tapahtuma, mutta ehkä liikaa kaikkea, eikä lopulta mitään kunnolla. Itse jäin kaipaamaan paljon enemmän kasveja. Juurakko ja kasvi-myynnit oli myös sijoitettu melko sekavasti ympäri aluetta, joka oli vähän kurjaa. Kuitenkin käynnistä jäi ihania muistoja ja se linnun laulu, joka messuilla soi, oli aivan ihana! 

Jos kävit messuilla, niin mikä sielä oli Sinusta kaikista parasta? 

Ihanaa uutta viikkoa <3

Kukkaostoksia ja taimien viikko-uutiset

Kävimme tänään Julian kanssa Tokmannilla ja hiphei, juurakot olivat saapuneet. Tuli ihanan keväinen fiilis, kun penkoi juurakko- ja sipulipusseja. Tosin, keväinen fiilis katosi samantien, kun tulimme kaupasta ulos ja räntää satoi vaakasuorassa suoraan päin naamaa! Ostosten suhteen onnistuin olemaan maltillinen, kun tiesin, että puutarhamessuilta tulee ihanuuksia ostettua ja odottelen ensi kuussa kotiin saapuvaksi Lukon Bullbsin tilausta. Sieltä on aika monta mahtavaa daaliaa tulossa. Tälläisiä ihanuuksia lähti kuitenkin mukaan tänään.

Taimet ovat kasvaneet hyvin. Osan chileistä jo koulin isompiin ruukkuihin. 

Fidalgo Roxan väritys on minusta tosi ihana!

Viime viikolla kylvetyt tomaatit ovat tälläisiä hujoppeja. Tomaateissa ei haittaa, vaikka varsi vähän venähtääkin. Ne voi kouliessaan istuttaa aiempaa syvemmälle, jolloin kasvi tekee varteensa lisää juuria ja tanakoituu.

Orvokkien suurimmat lehdet alkavat jo olemaan aika isoja. Oma kasvattamien orvokkien kukinnassa on jotakin erityisen ihanaa. Tosin, rakastan orvokkeja tosi paljon ihan ylipäätään. Ihania kevään kaunistuksia.

Kaksi viikkoa sitten koulituissa paprikoissa on alkaneet toiset varsinaiset lehdet kasvamaan. 

Viikko sitten intoilin ensimmäisistä varsinaisista lehdistä.

Rocoto on hassu karva-kaveri verrattuna muihin chileihin. Kaksi kasvihuonetta-blogin Jari vinkkasi, että Rocoto pärjää kesäisin hyvin myös ulkona, eikä siis tarvitse kasvihuonetta. Hän kertoi, että kasvihuoneessa usein liian korkeaksi nouseva lämpötila (yli 30 astettta) aiheuttaa sen, että Rocoto tiputtaa kukkansa, eikä täten tee hedelmää. Kokeilempa Rocoton jättää siis ruukussa pihalle, kunhan kesä koittaa, eikä hallan vaaraa enää ole. Kiitos Jari vinkistä ja neuvoista!

Tältä näytti chilit eilen. Tämän kuvan alla olevat kaksi kuvaa on otettu viikko sitten.

8.2 kylvetty tomaatti näyttää tänään tältä. Alla kuva viikko sitten olevasta tilanteesta. 

Ihanaa seurailla kasvun ihmettä. Muutama uusinta kylvö tarvitsee tomaateista tehdä, kun muutama lajike ei itänyt. Vielä onneksi hyvin kylvöt kerkiää tekemään. Samalla voinkin kylvää myös pinkkiä lobeliaa. Sitten onkin maaliskuun kylvöt tehty. Eikä aikaakaan, kun ollaan huhtikuussa. Huimaa vauhtia tämä aika menee. Ihana upea kevät <3  

Mitä Sinun kasvatuksille kuuluu? Oletko jo tehnyt juurakko-ostoksia? Kivaa uutta viikkoa Sinulle <3

Kukkajuurakoiden ja -sipulien talvisäilytys

Kerroinkin nostaneeni jo hollanninkurjenmiekkojen ja kukkineiden gladiolusten sipulit maasta ylös. Samoin tein kruunuvuokkojen ja onnenapiloiden juurakoille.  Annoin niiden kuivahtaa  viikon verran. Kruunuvuokkoja näyttää olevan myös melko monessa valmiissa syyssipuli-sekoituksessa, vaikkakaan ne eivät oikein Suomen talvesta selviä. Talvehditan myös ne kellarissa.

Eilen katkoin varret ja laitoin sipulit ja juurakot turpeen sekaan. Itse talvehditan nämä kellarissa. Viime talvena kellarissa tuppasi olemaan vähän ahdasta, kun kaikki lajikkeet olivat eri ämpäreissä. Väritkin menivät sekaisin, kun eri värejä oli samassa ämpärissä. Tänä vuonna ajattelin kokeilla, jospa onnistuisin laittamaan sipulit ja juurakot talvehtimaan siten, että tietäisin vielä keväälläkin, mikä mikin on. Eri kasvit tunnistan kyllä sipuleista tai juurakoista, mutta väritkin olisi kiva olla tiedossa, kun suunnittelee, mihin niitä istuttaa.

Laitoin ämpärin pohjalle turvetta parin sentin kerroksen ja laitoin sen päälle hollanninkurjenmiekan sipulit. 

Sipulien päälle laitoin vielä turvetta siten, että sipulit hyvin peittyivät ja päälle vielä lapun, jossa luki, mitä turpeen seasta löytyy. 

Sitten laitoin taas turvetta ja gladiolusten sipulit. Ja taas merkitsin paperilla, mitä ja minkä värisiä sipuleita löytyy. Tällä tavalla kerroksittain täytin ämpärin ja lopuksi vielä kirjoitin ämpärin kylkeen, mitä se sisältää. Tällä tavalla meinasin loputkin sipulit ja juurakot talvehdittaa. Talvella käyn muutaman kerran lirauttamassa ämpäreihin tilkkasen vettä. Ensi keväänä sitten nähdään, pysynkö kärryillä, mitä aarteita turpeesta löytyy. 

Vielä näyttää kellarissa mukavan tyhjältä, mutta luulen sen täyttyvän lähiviikkojen aikana melko täyteen.  Loput gladiolukset nostan vasta kukinnan loputtua, ellei sitten halla kerkeä ennen sitä. Daaliat nostan vasta, kun ensimmäinen halla on mustuttanut varret. Vaikka manpäälliset osat paleltuvat, juurakot ovat hyvässä suojassa maan sisällä.

Minulla on tuosta kellarista vasta yhden talven kokemus, mutta viime vuonna lämpötila laski alimmillaan  + 4 asteeseen. Kosteus sen sijaan meinasi olla ongelma. Ilmanvaihto ei oikein tuolla toimi. En kuitenkaan meinannut mitään kalliita järjestelmiä sinne alkaa laittamaan, mutta kokeilen kosteudenpoistajaa. Saa nähdä riittääkö se. 

Olen kokeillut gladiolusten ja daalioiden säilömistä myös sanomalehteen käärittynä, mutta daaliat kuivahtivat liikaa. Turpeen seassa sen sijaan ne ovat säilyneet hyvin. Luin, että kosteassa kellarissa daalian juurakot voisivat säilyä ihan vain laatikkoon laitettuna. Taidan kokeilla yhdellä juurakolla, miten meidän kellarissa se tapa toimii. Muut pääsevät kyllä hyväksi todettuun turvesäilytykseen. 

Joko sinä olet aloittanut kasvien talvisäilytykseen laiton? Ja missä sinä säilytät sipulit ja juurakot?