Askel askeleelta kohti omavaraisuutta. Osa 9: Yhteenveto koko kaudesta

Puutarhakausi alkaa olemaan siinnä pisteessä, että on aika kirjoittaa tämän vuoden viimeinen Askel askeleelta kohti omavaraisuutta-postaus. Kyseessä on siis Facebookissa olevan Omavaraisuus blogeissa-ryhmän yhteispostaussarja, jossa jokainen on tehnyt suunnitelmia oman omavaraisuuden kehittämisen suhteen ja kerran kuukaudessa on postattu siitä, miten tavoitteet ovat edistyneet ja nyt tosiaan on aika tehdä kaudesta yhteenveto.  Lopusta löytyy lyhyet koosteet aiemmista postauksistani ja niiden linkeistä pääset lukemaan kyseiset postaukset kokonaisuudessaan.  

Lavakaulus kasvimaa

Ensimmäinen postaus ilmestyi helmikuussa ja olin tehnyt suunnitelman, mitä kasvatuslistaltani löytyy ja minkä verran. Katsotaampa, mitä suunnittelin ja miten todellisuudessa kävikään..

Porkkana 

Suunnitelma: toki kiva olisi, jos kesän aikana popsittavaa riittäisi tuoreeltaan sekä myös ruuanlaittoon käytettäväksi. Suunnitelmissa myös tehdä pakastimeen porkkanasosetta talven varalle.

Todellisuus: Porkkanoita saimme ihan kivasti. Olemme syöneet niitä tuoreeltaan, mutta myös ruuanlaitossa olen porkkanoita hyödyntänyt paljon. Perjantaina nostin loput porkkanat ja tein niistä sosetta yhdessä perunoiden ja punajuurien kanssa. Sen jälkeen pakastin olikin ääriään myöten täynnä. Lisäksi Julia on kouluun ottanut evääksi porkkanoita usein ja porkkanoiden värit ovat herättäneet paljon kiinnostusta luokkatovereissa. Kasvatuksessa oli siis oransseja, valkoisia, keltaisia, vaaleanpunaisia ja erilaisia violetteja lajikkeita. 

Erivärisiä porkkanoita

Sipuli 

Suunnitelma: ei säilöttäväksi, mutta kesän ja syksyn ruuanlaitto tarpeisiin

Todellisuus: Heinäkuulta alkaen saimme sipulit kaikkeen ruuanlaittoon omalta maalta. Sipulien varret alkoivat aikaisin kaatumaan, joten nostin sipulit hyvissä ajoin. Osan laitoimme pakkaseen valmiiksi paloiteltuna. Tuoreet sipulit on jo syöty ja suurin osa pakastimen sipuleistakin. 

Chili 

Suunnitelma: Chilikastiketta ja paholaisenhilloa olisi tarkoitus tehdä. Chilikastiketta käytämme lähes joka ruokaan ja suunnitelma olisikin, ettei sitä tarvitsisi enää ostaa!

Todellisuus: 

Paholaisenhillosta tuli kiltin tytön litkua, oli siis ohuenlaista ja mietoakin. Kiltin tytön litku on kuitenkin ollut erinomaista erilaisissa ruuissa. Seuraava satsi onnistuikin jo paremmin, joten paholaisenhilloakin saatiin tehtyä. Suurin osa chileistä on edelleen kasvihuoneessa, joten niistä riittää satoa paljon enemmän kuin mitä meillä on tarvetta. Olen chilejä jo antanutkin ystävälleni, joka niistä pitää ja riittää niistä muillekkin vielä. 

Makea paprika 

Suunnitelma: ei säilöttäväksi, mutta tuoreeltaan syötäväksi. Suunnitelmissa kokeilla erivärisiä lajikkeita ja päästä maistelemaan niiden eroja. 

Todellisuus: Paprikoista saatiin hyvä sato ja niitä on edelleen kasvihuoneessa odottelemassa poimintaa. Kaikkia lajikkeita ei vielä olla edes maistettu. Täytetyistä paprikoista tuli meidän perheen herkku. Resepti löytyy klikkaamalla tästä. Kasvatuksessa oli punaisia, valkoisia, keltaisia, violetteja ja mustia lajikkeita. 

Herne 

Suunnitelma: erilaisia lajikkeita kokeilussa. Taika rakastaa tuoreita herneitä ja suunnitelmissa onkin, että tyttö saa suoraan puskasta syödä herneitä niin paljon kuin sielu ja maha kestää! Ei säilöntään.

Todellisuus: Taika sai herneitä syödä runsaasti ja osa jopa kerkesi kuivahtamaan. Violetit herneet tuottivat melko pienen sadon, mutta olivat tosi kauniita ja eksoottisen oloisia. Herneen kuori siis oli violetti, mutta itse herneet vihreitä.

Violetti herne

Kurkku 

Suunnitelma: kurkkua meillä menee paljon. Taika syö sitä isot määrät tuoreeltaan ja suunnitelmissa on sen lisäksi saada kesän ajaksi omat kurkut leivän päälle ja salaattiin. Sekä saada tehtyä omia suolakurkkuja syksyn ja talven varalle!  

Toteutus: Erilaisia kurkkuja tuli kasvatettua ja satoakin saatiin enemmän, mitä kerittiin hyödyntämään. Perjantaina hain viimeiset kurkut maalta. Suolakurkkuja tein muutamia satseja, mutta en niin paljon, kuin olin ajatellut. Lähinnä siksi, että tällä hetkellä suolakurkkujen syönti meidän perheessä on lähes nollissa, niin tuntui turhalle alkaa niitä kauheasti tekemään. Etenkin, kun ensimmäisestä satsista osa suolakurkuista alkoi homehtumaan. Ilmeisesti liian vähäisen suolan vuoksi. Hupsista! 

Peruna 

Suunnitelma: ensimmäinen suunnitelma on saada juhannukseksi omat potut. Ämpäriperunat siis pistän kasvamaan jo keväällä.  Loppukesällä ja syksyn alulla suunnitelmissa olla osittain omavaraisia perunan suhteen. Täysin omavaraisia tuskin tulemaan olemaan, sillä 4 teini-ikäistä, 2 aikuista ja 1 tenava syövät uskomattomat määrät perunaa, eikä tällä hetkellä ole edes paikkaa kasvattaa sellaista määrää pottua. Mutta silti osittainen omavaraisuus perunan suhteen on meille tärkeää. Omat potut ovat niiiiiin hyviä! 

Todellisuus: Toden totta, juhannuksena söimme omia pottuja ja oli kyllä super mahtava hetki. Hiphei! Olemme nyt monta viikkoa syöneet omia pottuja, mutta rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että syömme selvästi vähemmän perunaa nyt, kun ne pitää hakea maalta ja pestä ja puunata, kuin silloin kuin ostamme perunat kaupasta ja ne ovat valmiit kattilaan heitettäväksi. Voi laiskuus, lähinnä minun laiskuus. Osa sadosta meni porkkanan ja punajuuren kanssa soseena pakkaseen, kuten aiemmin jo totesinkin. Nyt meillä lienee vielä pariksi viikoksi omia perunoita, joten ihan tyytyväinen olin perunasatoon. 

Violet Queen peruna

Tomaatti 

Suunnitelma: tomaatin suhteen itselläni on kovat suunnitelmat! Erilaisia lajikkeita ja suunnitelma, että jokainen saa syödä tomaattia suoraan puskasta sen verran kuin lystää, ilman että tarvitsee rajoittaa. Tämä saattaa olla melko hankala toteuttaa ;) Vetoan edelleen perheen kokoon ja siihen, että ruokaa kuuluu reilut määrät :D Myös ruuanlaittoon haluan saada tomaatteja käyttöön. Olisi ihanaa, että paholaisenhillon ainekset, eli tomaatit, paprikat, chilit ja sipulit olisivat kaikki itsekasvatettuja.  

Todellisuus: Suunnitelma täyttyi. Ketään ei tarvinnut rajoittaa tomaattien syönnin suhteen ja todella paljon olen tehnyt tomaattikeittoa ja  -kastikkeita. Myös paholaisenhillon tein omista aineksista. Lisäksi vein tomaatteja sukulaisille tuliaisiksi kesän aikana. Ainoa pettymys, jonka tomaatit tuottivat, liittyi lajikkeisiin siten, että kaikki eivät olleet sitä, mitä piti. Jos näkee vaivaa sen eteen, että merkitsee taimet hyvin, niin kyllähän se vähän harmittaa, kun todellisuus onkin jotain ihan muuta. Tomaattilajikkeista löytyy postauksia ja niitä on vielä tulossakin syksyn aikana. Postauksissa kerron, mitä itse olin kyseisistä lajikkeista mieltä ja menevätkö ne meillä jatkoon: Tomaattilajikkeet osa 1 ja Tomaattilajikkeet osa 2.

Erilaisia tomaatteja

Salaatti 

Suunnitelma: suunnitelmissa on lisätä ainakin kesän ajaksi ruokavaliossa salaatin määrää ja tietysti omalta maalta! 

Todellisuus: Salaatit kasvoivat hyvin, mutta kuivuus maistui niissä. Eli emme ihan hirveästi niitä loppujen lopuksi syöneet. 

Pavut 

Suunnitelma: rakastuin viime vuonna papuihin ja niitä kasvatan tänä vuonna paljon enemmän. Tuskin säilön niitä, mutta suunitelmissa olisi lisätä niiden käyttöä ruokavaliossa paljon. Härkäpapuja tosin täytyy saada myös pakkaseen soseena, sillä härkäpapupihvit olivat super herkkua! 

Todellisuus: Härkäpapuja ei riittänyt pakkaseen, mutta pihvejä niistä teimme muutamia kertoja. Ihan hirveän suurta satoa emme siis saaneet, mutta eipä aluekkaan hirveän iso ollut. Pensaspapuja riitti muutamia satseja myös pakkaseen.

Kesäkurpitsa 

Suunnitelma: Ilona rakastaa kesäkurpitsaa ja tämä onkin hänen keissi! Jälleen hilloa ja tuoreeltaan syötäväksi. 

Todellisuus: Kas kummaa, itse en ole ollut kesäkurpitsan ystävä, mutta tänä vuonna rakastuin siihen. Teimme niistä paljon ruokaa ja söimme ihan sellaisenaankin. Hilloa ja kesäkurpitsasosetta laitoin pakkaseen paljon. Hilloa annoin myös sukulaisille, mutta en tiedä, mitä he siitä tykkäsivät. Kesäkurpitsoita oli useammanlaisia ja ensi vuonna niiden määrä kasvaa entisestään. Mahtava vihannes!

Mehut 

Suunnitelma: olemme tänä vuonna olleet melko omavaraisia mehujen suhteen (tosin myös anoppi on antanut omia mehujaan paljon, joten sekin on yksi syy, miksi mehuja vielä riittää) ja tarkoitus olisi, että olisimme myös ensi talven omavaraisia mehujen suhteen. Tämä on semmoinen juttu, mistä olen vähän ylpeä. Vaikka mehut eivät ole terveellisiä, niin ei ainakaan ole säilöntä- tai muita lisäaineita mehussa, jota lapsille juotan! 

Todellisuus: Omenamehua keitimme aika paljon, mutta muutoin mehujen teko jäi tosi vähäiseksi. Taisimme herukkamehua keittää vain yhden maijallisen. Lapset rouskuttivat marjapensaat tyhjiksi, enkä heitä alkanut rajoittamaan, sillä parhaimmillaanhan vitamiinit ovatkin juuri noin tuoreeltaan syötynä. 

Omenahillo 

Suunnitelma: viime vuonna puumme eivät tehneet satoa, joten tänä vuonna toiveissa olisi satoa saada. Syksyllä teen omenahilloa reilusti pakastimeen, sillä lapset rakastavat sitä puuron päällä. 

Todellisuus: Omenasato olisi ollut ihan mieletön ilman pihlajamarjakoin toukkien tuhoja. Omenat olivat niin hurjasti rei´itetty, että hilloa en tehnyt niistä ollenkaan. Lukuunottamatta sitä, että johonkin kesäkurpitsahillon satsiin laitoin vähän omenaa. Mehua sen sijaan on keitetty hurjat määrät omenoista, joten sinällään sato ei ihan hukkaan mennyt. Mutta kaiken kaikkiaan omenasato oli tämän vuoden pahin pettymys itselleni. 

Tomaatteja ja paprikoita

Sellaisia olivat suunnitelmat. Näiden lisäksi kasvatin lehtikaalia, maissia, mangoldia, punajuuria ja meloneita. Niiden osalta sato oli ihan hyvä. Meloneissa harmia aiheutti kevään harsosääski hyökkäys, joka vaikutti satoon melkoisesti. Saimme kuitenkin useampia meloneita maistella ja ne olivat ihan sika hyviä. HJAM! 

Kaiken kaikkiaan olen tosi tyytyväinen tämän vuoden satoon. Hyötypuutarhan sadon lisäksi ruokaa olemme saaneet kananmunista ja nyt niitä tuleekin mukavasti, kun Lotta, Hipsu ja Fenix munivat hyvin. Martta sen sijaan viettää lemmikin-päiviä ja munii ehkä kuukauden välein yhden munan. Ihme munanpihtaaja. 

Lapset ovat osallistuneet tosi paljon kasteluun ja muutenkin kasvien hoitoon ja kasvatukseen. Se on itselleni ollut todella tärkeää. Jokainen on oppinut tänä kesänä todella paljon kasvien kasvattamisesta ja innostunut siitä kovasti. Ilona inspiroitui eniten kesäkurpitsoista, "min Julia" meloneista, Taika omasta kasvimaastaan herneineen ja mansikoineen ja lainatytär Julia tomaateista. Lapsilla on vielä niin ihana tapa siihen, että he eivät murehdi yhtäkään epäonnistumista siinnä vaiheessa, kun sato on kourassa. Heillä ei todellakaan ole mitään ajatuksia siitä, että pitäisi saada enemmän tai suurempia tai mitään muutakaan. Lapset osaavat todella nauttia hetkestä ja työnsä tuloksista. Se riemu on myös tarttuvaa <3 Meillä on melonit kourassa tanssittu ympäri pihaa, halailtu kesäkurpitsoita ja hihkuttu hernemaalle kävellessä. Omavaraisuusasteemme ei ole hirveän suuri, mutta onnellisuus ja riemu sen jokaisesta vihanneksesta tai hedelmästä sen sijaan on valtava! 

Väriä lautaselle

Tähän on hyvä päättää ainakin tämän vuoden osalta tämä sarja.  Olisi kiva kuulla, millaisia ajatuksia tämä sarja on teissä lukijoissa herättänyt. 

Laitan loppuun vielä muutamia hyviä ruokaohjeita, jotka on tehty oman maan sadosta: 

Juuressosekeitto ja juureslepuskat

Lehtikaali-pekonipasta

Tomaattikeitto tuoreista tomaateista

Kesäkurpitsakeitto

Aiemmat postaukset pääset kurkkailemaan seuraavista linkeistä:

Osa 1: kerroin, mitä kasvatuslistaltani löytyy, eli porkkanaa, sipulia, chiliä, makeaa paprikaa, herneitä, kurkkua, perunaa, tomaattia, salaattia, papuja ja kesäkurpitsaa.  Tässä postauksessa kerroin myös toiveesta, että juhannuksena pääsisimme maistamaan ekoja omia perunoita.

Osa 2: kerroin siitä, että toistaiseksi eteneminen oli ollut siementen hankintaa sekä paprikoiden ja tomaattien esikasvatusta. Esikasvatuksessa oli tuolloin makeita paprikoita  (seitsemää erilaista), chilejä ja tomaatteja (reilu kymmenkunta  erilaista). Kaikki olivat vielä melko pieniä taimia. 

Osa 3: kerroin, kuinka pahasti tomaatti vinksahdukseni oli päässyt valloilleen ja samanlainen hullaantuminen oli tapahtunut myös paprikoiden osalta. Hupsista! Kurkkujen ja meloneiden suhteen höyrähdys oli havaittavissa myös, mutta niitä ei oltu vielä kylvetty. 

Osa 4:  esittelin lavakaulus-kasvimaan laajennusta ja sen tukikehikoita, jotka olivat tehty "hukkarisuista", kasvimaa suunnitelman, kurkun ja melonien taimet, "juhannuspottujen tilanteen" ja kerroin, kuinka harsosääskien kanssa on tapeltu. Taimien karaisu oli jo aloitettu ja Maatiaiskanasen ihkaensimmäiset tipuset olivat juuri saapumassa kotiin.

Osa 5: Ihmettelin, kuinka paljon kuukauden aikana olikaan tapahtunut, vaikka välillä tuntui, etten edisty missään. Kasvimaat olivat pääsääntöisesti laitettu, muttei vielä kokonaan.  Kerroin, että kesäkurpitsojen, maissien ja melonien suhteen tilanne oli surkea johtuen harsosääskistä. Esittelin myös Maatiaiskanasen ensimmäiset tipuset.  

Osa 6:  Jälleen ihmettelin omaa sokeutumistani kasvulle. Esittelin kasvimaita, ilakoin runsaasta omena- ja marjasadosta ja harmittelin HerraMiehen käden telomista, joka laittoi polttopuu hommat täydelliselle tauolle. 

Osa 7:  Kerroin olevani tyytyväinen siihen, että olimme jo päässeet kivasti sadosta nauttimaan; muun muassa tomaatit, porkkanat, härkäpavut, kesäkurpitsat ja sipulit olivat jo päässeet pöytään. Kuivuuden takia päivittäisiin pakollisiin kasteluihin meni 2,5 tuntia.

Osa 8:  Kerroin, että olemme jo aika paljon satoa syöneetkin ja odottelimme Fenixin ja Hipsun muninnan aloitusta.

Muiden sarjaan osallistuneiden tämän kuun postaukset: 
Korpinkiven tupa
Rakkautta ja maan antimia
Korkeala
Harmaa torppa
Riippumattomammaksi
Mrs Sinn

Kiitos paljon jokaiselle blogiystävälle tästä taipaleesta. Ollut itselleni todella avartava kokemus pohtia tarkemmin omavaraistelua ja seurailla näin tarkemmin kasvua.