Puutarhan salaisuus - iloa ja onnea puutarhasta

*Postaus sisältää mainoslinkin

Olen saanut pyynnön, että kun kirja on saatavilla, niin ilmoitan. Ja nyt se on saatavilla Adlibriksestä! Sielä hintakin näyttää olevan edullisin, mitä olen vertailua tehnyt. 

Myönnettäköön, että nyt oikeasti jo jännittää. En ole itse vielä kirjaa saanut fyysisesti käsiini, mutta olettaisin, ettei siihenkään enää kovin kauaa mene.

Puutarhan salaisuus - iloa ja onnea puutarhasta

Puutarhan salaisuus - iloa ja onnea puutarhasta

Puutarha on parhaimmillaan hyvinvointia lisäävä voimavara, jonka monimuotoisuus inspiroi ihmistä vuodesta toiseen ja innostaa aina vain oppimaan lisää.

Onnea tuottava voimaannuttava puutarha ei välttämättä ole kooltaan suuri, vaan pienelläkin alalla voi kasvattaa kukkia ja vihanneksia, jotka ilahduttavat hoitajaan-sa. Aistien puutarha on yhdistelmä kauneutta, herkullisia makuja, suloisia tuoksuja ja lintujen laulua.

Puutarhan salaisuus piilee sen loputtomissa mahdolli-suuksissa itsensä toteuttamiseen. Perennat luovat run-gon puutarhan kukinnalle, jonka loistoa kesäkukat täydentävät. Hyötypuutarhan omakasvattamien herkkujen avulla voi löytää uusia makuelämyksiä. Vuodenaikojen vaihtuvuus rytmittää kotipuutarhurin vuotta ja puutarhaharrastus jatkuu lähes koko vuoden alkaen kevättalvella taimikasvatuksesta ja päättyen syksyllä syyssipuleiden istutukseen ja talvetettavien kasvien talteen laittoon. Helppojen, varmojen kasvien kasvattaminen tuo onnistumisen kokemuksia, joita täydentää haastavampien kasvien kokeileminen. Kirjassa on perustietoa puutarhan perustamisesta ja kasvien kasvattamisesta sekä esitelty ihania kasveja, joiden kasvattaminen ilahduttaa niin vasta-alkajaa kuin kokeneempaakin harrastajaa.

Miltä kuulostaa? 

*Kirjan pääsee tilaamaan klikkamalla tästä <3  klik klik

 

Lunta, pakkasta ja kirja-asiaa

Valkoinen talvi saapui lopulta(kin) myös Kouvolan seudulle. Vaikka en lumesta niin piittaakaan, niin toki olen hyvilläni, että ennen pakkasia saatiin lumikerros suojaamaan kasveja. Pakkasesta välitän vielä huomattavasti vähemmän kuin lumesta. Mutta en (suoranaisesti) valita, sillä onhan tämä kaunista aikaa, kun hanki kimmeltää auringonpaisteessa. Ikävä kyllä kuvaan en saanut sitä sädehdintää, mutta tiedätte, mistä puhun.

Talvi saapui Kouvolaan

Taimet jumittavat tällä hetkellä sirkkalehtivaiheessa, mutta muutamien viikkojen päästä kasvu alkaa kiihtymään. Koulintaa en ole vieläkään aloittanut, kun on ollut olevinaan niin hirveä kiirus.

Muutaman taimen laitoin vesiviljelyyn, joka onkin itselleni ihan uusi juttu. Tästä projektista alan kertomaan enemmän Hillevin puutarha-blogissa.

paprikan taimia

Viikonloppuna oli Oriflame Show, johon valmistautuminen alkoi jo reilua viikkoa aiemmin. Huiman upea juhla ja mielettömän hienoja palkintoja, jotka todella löivät ällikällä. Tästä kerron lisää Hillevi Joutjärvi-blogissani, jonka olen pyhittänyt kaikelle sille muulle elämälle, jota ympärilläni on. Maatiaiskananen ainakin pyrkii keskittyämään ihan vain puutarhaan.

Oriflame Show´sta löytyy postaus täältä (klik klik).

Sen verran kuitenkin aiheesta, että osa muistanee loppuvuodesta tekemäni postauksen (klik), jossa kerroin SOS-seteistä, joiden avulla kerätään rahaa SOS-lapsikylälle. Sijoituin toiseksi parhaaksi myyjäksi tuossa kampanjassa, mistä olin super iloinen. Yhteensä Oriflame pääsi lahjoittamaan lähes 43 000 euroa SOS-lapsikylälle! Ihan huikeaa.

Oriflame Show

Kirjastani olen saanut paljon kyselyitä ja nyt kirja jo onkin jo ennakkomyynnissä. Viimeistään maaliskuun alussa sen pitäisi sitten jo löytyä kaupoistakin. Ennakkomyynnissä sitä näyttää olevan ainakin Adlibris.fi:ssä, Prisman verkkokaupassa ja Suomalaisessa kirjakaupassa.  

Puutarhan salaisuus - iloa ja onnea puutarhasta

Miten teillä on lähtenyt helmikuu alkuun? Täällä on nautittu valoisista päivistä, kauhisteltu kylmyyttä ja ihmetelty, miten nopeasti aika vierähtää.

Ihanaa loppuviikkoa Sinulle!

Psst... Tiedonjyviä kanoista-kirjasen voitti nimimerkki Tuulaonerva <3 Laitathan viestiä, niin saan palkinnon matkaan :) 

Unelmasta totta

Lapsesta saakka minulla on ollut unelmana kirjoittaa oma kirja. Muistan, miten tein itse vihkoja paperista ja kirjoitin niihin omia kirjoja. Unelmoin, että jonain päivänä oma kirjani on oikeasti totta, eikä vain leikkiä. 

Kaksi vuotta sitten sain puhelun, joka tuntui aivan unelta ja jota jouduin hetken ihan pohtimaan, että uskallanko hommaan lähteä mukaan. Pohdin, ettei oikeassa elämässä tapahdu niin, että joku tarjoaa sinulle mahdollisuutta toteuttaa unelmasi. Niin kuitenki kävi. 

Asiathan eivät kuitenkaan menneet ihan niinkuin Strömsössä ja kirjan julkaisua viime hetkellä siirrettiin. Väliaikaan oli mahtunut paljon valvottuja öitä, suuria tunteita, hirveä määrä työtä ja kun sain tiedon julkaisun siirrosta, muserruin. Koin, että unelmani on pirstaleina, eikä minua sillä hetkellä lohduttanut tieto vuoden kuluttua tapahtuvasta julkaisusta. Muutaman päivän asiaa märehdittyäni totesin, että asialla on oltava jokin tarkoitus.

Ja niin sillä oli. Jos kirjani olisi julkaistu viime keväänä, se olisi ollut aivan toisen näköinen, eikä ollenkaan minun oloiseni. Keväällä löysin aivan ihanan ihmisen, jonka kanssa puhuimme täysin samaa kieltä. 

Katri Parikka on käsittämättömän upea taiteilija, joka tekee myös kuvituksia ja graafisen alan töitä. Minun onnekseni kirjan julkaisua siirrettiin ja löysimme Katrin kanssa toisemme. Hän on tehnyt todella hyvää työtä. Voin vilpittömästi sanoa, että hän herätti kuvani ja tekstini eloon upealla tavalla. 

En ole syksyn aikana uskaltanut mainita kirjan julkaisusta mitään, mutta kun toissaviikolla huomasin tutun teoksen kuvan näkyvän Readme.fi:n sivuilla, niin totesin, että pakkohan tämä on teidänkin kanssa jakaa. 

Muistan kyllä, miten ihanasti lohdutitte minua keväällä, kun olin murheissani asiasta. Mutta hei, käykäähän kurkkaamassa, mitä on tulossa ja mielelläni kuulen, mitä ajatuksissa teissä kirja herättää :D 

https://www.readme.fi/kirja/puutarhan-salaisuudet/

pssst... Tarkkasilmäisimmät huomannevat kirjan kannessa "pienen" virheen, mutta luotan siihen, ettei sitä painetussa versiossa ole, khih. Pakko myös sanoa, että virhe ei ole minun tai Katrin jäljiltä ;)

Lapsen oikeuksien päivä ja SOS-lapsikylän lasten auttaminen

*Sis. mainoslinkin Oriflame verkkokauppaani

Blogiani pitkään lukeneet tietävät tarinani. Tämä päivä herättää aina voimakkaita tunteita. Olen useammassakin postauksessa kertonut lapsuudestani, sekä siitä, mitä vaikutuksia sillä yhä edelleen on elämääni. Tarinani löytyy esimerkiksi täältä (klik klik). 

Lapsen oikeuksien päivä. Mitä se merkitsee Sinulle ja onko lasten oikeus pysyä turvassa ja huolehdittuna Sinusta itsestäänselvyys?

Periaatteessa pitäisi olla, mutta itse olen nähnyt myös kääntöpuolen asiassa. Olen itse viettänyt lapsuuteni väkivaltaisten alkoholisten keskellä ennenkuin minut huostaanotettiin ja siitä vuoden päästä sain turvallisen perheen.

6 vuotta keskellä kaaosta, jota hallitsi viina ja ailahtelevat tunteet. Baareja, väkivaltaa ja seksiä...

Ruokaa, syliä ja saati turvaa ei ollut saatavilla.

Syy, miksi kerron tämän taas, on se, että herätän ajatusta siitä, että kaikilla lapsilla ei ihan oikeasti ole hyvä olla, ei silloin eikä nyt vieläkään.

Oriflamella on hyväntekeväisyyskampanja (voimassa 19.12 saakka), joka on itselleni ollut äärimmäisen tärkeä ja olen sen eteen tehnyt paljon töitä. Jokaisesta hyväntekeväisyyskuvaston setistä lahjoitetaan 2e ja yksittäis tuotteesta 1e SOS-lapsikylän lapsille. Settien hinnat ovat todella edullisia ja mikä parasta, niillä tehdään hyvää. Setit löytyvät tämän postauksen kuviksesta.

Jos haluat olla mukana auttamassa, niin settejä voi tilata joko laittamalla minulle viestiä (voit myös kommenttiisi kertoa, jos haluat tehdä tilauksen) tai suoraan verkkokaupastani: 

https://fi.oriflame.com/bath-body/1519-hyvantekevaisyys-pl?store=hillevijoutjarvi

Kiitos jokaiselle auttajalle. Auttaa voit tilaamisen lisäksi jakamalla tätä postausta <3

Rakkaudella Hillevi 

Tervehdys pitkästä aikaa!

Maatiaiskanasen Elämää-Facebook sivulle laitoinkin perjantaina lyhyen videon, jossa kerroin, että viikonlopun aikana olen palaamassa blogin pariin. 

Kiireet ovat ehkä vähän helpottaneet, mutta toisaalta vierivä kivi ei sammaloidu, joten uusia kiireitä on tullut hamstrattua. Olen kuitenkin kovasti kaivannut blogiin kirjoittelua ja ennen kaikkea teitä, jotka jaksoitte aina kommentoida ja kannustaa. 

Blogi on ollut hiljainen nyt parisen kuukautta ja sinä aikana olen keskittynyt pääsääntöisesti Oriflameen. Kerroinkin nousseeni aluejohtajaksi ja lanseerasimme tiimillemme nimen: Special Stars. Sen tiimoilta on aikaa mennyt, kun olen tiimille tehnyt mainosmateriaalia ja paljon muuta, jonka aiemmin hoiti silloinen aluejohtaja. Omalla meiningillä mennään ja pöhinä on ihan mieletön. Mahtavaa! 

Muulle perheelle kuuluu myös ihan hyvää. HerraMies jäi vuorotteluvapaalle ja olemme viettäneet yhdessä aikaa todella paljon. Taikakin on saanut nauttia todellisesta palvelusta, sillä HerraMies tuppaa olemaan palvelevaa sorttia pienille prinsessoille (tätä yritän vähän toppuutellakin välillä). Taika on kasvanut hurjasti ja ilmeisesti kasvun vauhti on alkanut hirvittämään häntä itseään, sillä meille on löytänyt tiensä ajoittain hyvinkin uskottavasti lässyttävä pikkuvauva. Toisaalta se on niiiiin söpöä! 

Ilonalla käynnistyi yläasteen viimeinen vuosi ja vastaavasti Julialla se ensimmäinen. Molemmat jatkoivat viime vuotisia harrastuksiaan, eli Ilona käy Kouvolan kaupungin Nutessa (Nuorten teatteri) ja kiipeilemässä ja Julia kuvataidekoulussa. Julia tosin lisäsi harrastuksiin vielä kuntosalilla käynnin, mikä onkin tosi hienoa. Jos joku keksii, miten äitikin sinne saataisiin, niin kertokaa toki! (Ja se kuuluisa; millä ajalla? khih).

Syksyllä arki siis pyörähti käyntiin vauhdikkaasti. 

Puutarhaakaan en kesällä täysin unohtanut, mutta olen mennyt sen tiimoilta selvästi paljon rennommalla otteella kuin aiemmin. Kasvihuoneet olivat aivan täynnä ja loppukaudesta taistelin homeongelman kanssa. Tämä ei tosin tullut yllätyksenä, sillä jo alkukesästä alkaen tuo ongelma oli havaittavissa. Syksyllä kun ilmat kylmenivät ja kosteutta oli enemmän, niin ongelmahan alkoi räjähtämään käsiin. 

Sinällään todella ärsyttävä ongelma, kun sadon alkaessa kypsymään, alkaa taistelu hometta vastaan ja välillä tuntui jo, että koko kausi on mennyt vähän hukkaan.  Satoa saimme silti yllin kyllin, mutta ehkä nyt oikeasti opin sellaisen asian, ettei kasvihuoneita kannata tunkea niin täyteen.

Tomaatin osalta muutenkin tein päätöksen, ettei niitä ensi kesänä ole montaa. Ne työllistävät niin hirveästi, että pieni tauko tekee hyvää. Eniten turhauduin siihen, että lajikkeet olivat tänäkin vuonna ihan, mitä sattuu. Käytin todella paljon aikaa (ja rahaa) erilaisten lajikkeiden kanssa puljaamiseen ja myönnettäköön, että kun hyvin suuri osa osottautui joksikin aivan muuksi, mitä piti, niin turhauduin. Joten, ensi kesänä tomaatteja on paljon vähemmän ja se hurja lajikerieha saa jäädä. 

Se, että mitä ensi vuonna kasvihuoneissa kasvaa, niin se on itsellenikin vielä arvoitus. Jotakin, joka ei vaadi kastelun lisäksi jatkuvaa hääräämistä. 

Jostain kumman syystä olen saanut outoja reaktioita, kun olen kertonut jättäväni tomaatin kasvatuksen vähemmälle. HerraMies purskautti kahvit suustaan pöydälle, kun repesi niin totaalisesti, Ilona ja Julia nauroivat päin naamaa ja Taikakin sanoi, että äiti höpöttää kummallisuuksia. Kummallinen perhe minulla...

Syksy herättää minussa tänäkin vuonna hyvin ristiriitaisia tunteita. Toisaalta olen iloinen, että saan pienen tauon puutarhan hoitoon, mutta toisaalta myös suren. Onneksi voin nyt alkaa blogiin käymään läpi kesän puutarhamuistoja, niin kausi tuntuu jatkuvan pidemmälle.

Monia kömmähdyksiä, mutta myös monia yllättäviä onnistumisia. Koska on meidän poppoosta kyse, niin myöskään ihmeellisiltä hullutuksilta ei ole vältytty. Näistä lisää tulevissa postauksisssa.

Toivottavasti edes joku on jäänyt kaipaamaan jorinoitani ja on paikalla tervehtimässä <3 Ihana olla taas täällä! 

Tervehdys!

Olette varmaan huomanneet, etten ole kesän aikana juuri ehtinyt blogissa vierailemaan. Asia on pikkuisen itseäni vaivannut, mutta en vain ole löytänyt aikaa päivittämiseen. Nyt olen päättänyt ottaa selvän tauon tämän blogin päivittämiseen kiireisimmäksi ajaksi.

Kiireisenä on pitänyt Oriflame ja tuo työ on palkittu hienosti. Nousin aluejohtajaksi ja viime viikonloppuna minut palkittiin Oriflamen Suomen parhaana myyjänä ja toiseksi parhaana rekrytoijana. Näin aloittelijana hämmennyin ihan todella. 

Puutarhailu ei toki ole loppunut ja niitä kuulumisiahan pääsee lukemaan Pavunvarren sivuilta; Hillevin puutarha-blogista, Pavunvarren instagramista ja Pavunvarren Facebookista. Tarkkasilmäiset ovat ehkä löytäneet päivityksiäni muualtakin tämän kesän aikana ;) 

Joka tapauksessa Maatiaiskanasen Elämää blogi lomailee syyskuun loppuun saakka <3 Nähdäänhän Pavunvarressa?

Rakkaudella Hillevi

Kiitos kuvasta Anna-Leena Pieskä

Pavunvarren sivuille pääset näistä linkeistä:

Pavunvarsi Facebook
Pavunvarsi Instagram
Pavunvarren blogi: Hillevin puutarha

Kasvun kesä

Puutarha kukkii ja satoa saa jo vaikka mistä. Rakastan heinäkuun loppua ja elokuun alkua. Ei uskoisi, että joskus aiemmin inhosin syksyn lähestymistä. Nyt olen oppinut rakastamaan sitä, koska silloin parhaiten palkitaan talven, kevään ja kesän uurastus. Ei mene kauaa, kun keittiö täyttyy oma kasvattamista herkuista. 

Sitä odotellessa on kiva ihailla kukkia. Kärhöt ovat nyt kukassaan, mutta niissäkin näkyy kuivuus. Kauniita ne ovat kuitenkin. Ehkä olisivat runsaampia, jos olisin kastellut ja hoivannut niitä tänä kesänä, mutta päätin kesän alussa, että liiallinen hoivaaminen on nyt ohi meidän puutarhassa. Tämä siksi, jotta voin enemmän keskittyä nauttimiseen kuin työn tekemiseen puutarhassa. Nerokasta, eikö totta?

Myönnettäköön, että vähän tuo hienous hämää. Työtä on tullut tehtyä, mutta pääsääntöisesti kasvihuoneessa. Muu puutarha on pärjäillyt omillaan ja olen vain kierrellyt nauttimassa sen kauneudesta. Uskokaa tai älkää, rikkaruohoihin sokaistuu ajan kanssa. Ehkä ensi kesänä on taas intoa ja halua nyppiä niitä. Tänä kesänä ei ole ollut, mutta en rakasta tai ihaile puutarhaani ainakaan yhtään vähempää.

Olen tänä kesänä muutenkin opetellut armollisuutta itseäni kohtaan. HerraMies totesi tänä aamuna, että tietynlainen sisäinen rauha on alkanut huokumaan minusta. Rauhallinen en ole, mutta olen tehnyt rauhan itseni kanssa. Poissa on se jatkuva itseni sättiminen ja huonona näkeminen. Olen varmasti ulkopuolelta katsottuna huomattavasti epätäydellisempi kuin aiemmin, mutta sisimmässä on rauha. Minä riitän myös silloin, kun en jaksa.

Olen ymmärtänyt sen, kuinka hirveästi olen tehnyt asioita vain siksi, että riittäisin muillekin, enkä ole tajunnut sitä, että kyse on kokoajan ollut siitä, etten ole riittänyt itselleni. En ole aiemminkaan salannut sitä, että olen ollut julma itselleni, mutta olen nyt ymmärtänyt, että se on ollut suurin heikkouteni.

Empä arvannut keväällä, millainen kasvun vuosi tämä olisikaan. Puutarhassa moni asia meni pieleen, mutta se mikä todella kasvoi, olin minä itse.

Väitän, että tämä blogi on auttanut tuohon kasvuun paljon. Olen avannut ajatuksiani ja tunteitani, ja te olette ottaneet ne aina todella kauniisti vastaan ja luoneet uskoa siihen, että olen ihan hyvä tyyppi, enkä ollenkaan niin urpo, mitä itse olen ajatellut aiemmin.

Olen kuitenkin pyrkinyt oppimaan paljon ja samalla olen oppinut myös epätäydellisyyden upeutta.

Melkoinen kasvun kesä. Tietoa on tullut paljon, mutta ymmärtämystä sitäkin enemmän.

Ja se, se on jotain, mikä oikeasti elämässä merkkaa.

Missä mää oon?

*Sisältää Hillevi Joutjärvi/Oriflame mainoksia

Tervehdys pitkästä aikaa! Kesä on mennyt hurjaa vauhtia ja vähän järkytyin, kun tajusin, että ollaan jo lähellä heinäkuun puoltaväliä. Kesä on ollut työntäyteinen ja täynnä kaikkea ihanaa. Siksi en ole ennättänyt edes blogin puolelle. 

Kuulumisia olen päivittänyt enemmän instagramin ja facebookin puolelle. Maatiaiskanasen Elämää FB ja IG täyttyvät puutarhaan liittyvistä jutuista ja Hillevi Joutjärvi IG taas enemmän arjen ja Oriflamen jutuista. 

No mitä siispä olen puuhastellut? Oriflamen suhteen on pitänyt kiirusta ja kunnian himo kasvanut kokoajan. Kerroin jo tammikuussa tavoittelevani directorin (ts aluejohtajan) titteliä vuoden loppuun mennessä ja nyt tuota titteliä tavoittelen jo ihan täyttä häkää. Olen siispä yrittänyt mahdollisimman paljon auttaa edustajiani menestymään ja samalla pyrkinyt myymään mahdollisimman tehokkaasti tuotteita. Huima tavoite, mutta kaikki on tehtävissä, kun tarpeeksi haluaa, eikö totta?

Aloin järjestämään meidän porukalle kolmen viikon välein tiimi-tapaamisia ja nämä tapaamiset ovat osottautuneet ihan mielettömän ihaniksi jutuiksi. Tiimiläisten kanssa tutustutaan toisiimme, keskustellaan Oriflame-asioista ja tsempataan toinen toisiamme. Käsittämättömän ihania hetkiä <3 

Oriflamen myötä olen nyt rakastunut myös tuotekuvaukseen ja yritän kehittää sitä puolta itsessäni. Olen ihaillut paljon muiden bloggaajien kosmetiikka-kuvia ja kovasti yritän oppia ottamaan yhtä kauniita ja houkuttelevia kuvia. Koukuttavaa puuhaa!

Ihan pelkkää työtä ei sentään kesä ole ollut. Olimme haaveilleet ystäväni kanssa 3 vuotta yhteisestä Pärnun reissusta ja tänä kesänä se haave toteutui. Tykästyin Pärnuun kovasti ja voi elämä, miten ihania kukkaistutuksia sielä oli joka puolella. Niin kaunista! Luulen, ettei tämä kerta jää ainoaksi vierailukseni sielä.

Reissusta olisi tarkoitus tehdä ihan oma postauksensa jossain vaiheessa, mutta en vielä tiedä, missä vaiheessa ennätän sen pariin.  Löydettiin myös ihana puutarhakauppa Pärnustä ja ostin sielä ihan huimia siemeniä. Teitä lukijoitakaan en unohtanut, joten ihan huima arvontapalkinto on luvassa jossakin vaiheessa ;) 

Puutarhan kukkapenkit ovat saaneet olla melko rauhassa. Paitsi kanoilta. Yllättävän hyvin kukkapenkit kuitenkin pitävät itse itsensä jo rikkaruohottomina, kun ovat kasvaneet niin täyteen. Kasvihuoneissa on sen sijaan mennyt reilusti aikaa. Tomaatteja ja paprikoita on päästy jo herkuttelemaan ja muutama vesimelonikin kasvaa. Pidetään peukkuja, että niistä tulisi vähän suurempia kuin viime vuonna, khih. 

Näiden lisäksi jatkuu eräs ihana projekti, josta olen niin innoissani ja todella onnellinen. Tästä kuitenkin vielä toistaiseksi pysyttelen ihan hys hys, kunnes saan jotain konkreettista näytettävää teille. 

Ilona ja Julia ovat reissanneet Englannissa ja Suomessa. Paljoakaan ei ole tyttöjä kotona näkynyt. Taika on nauttinut kesästä, kuten nyt vain 4-vuotias osaa nauttia. Omasta mansikkamaasta haetaan mansikoita, hiekka-vesileikit täyttävät päiviä ja saippuakuplia puhalletaan kikattaen. Ja tietysti on nautittu jäätelöstä. Hjamii!

Kameran eteenkin Taika on taas alkanut suostumaan, mikä on ollut tosi ihanaa. Ollaan kesästä saatu monta ihanaa kesämuistoa. Osa ehkä muistaakin, että jossain vaiheessa Taika oli hyvin innokas tuote-esittelijä, mutta sitten meni pitkään ettei hän halunnut olla yhdessäkään kuvassa. Tänä kesänä tuo into on jälleen löytynyt. 

Tälläisiä kuulumisia tänne. En ole blogia unohtanut, mutta kuten kesän alussa sanoin, otan lunkisti, enkä stressaa. Kesällä on niin paljon puuhaa, että pyrin tekemään muutakin kuin istumaan koneen ääressä.

Ihana uusi kokemus tämäkin!

Mutta hei, jos FB ja IG-tilini eivät vielä ole seurannassa, niin nyt ne kannattaa ottaa, jos haluaa meidän kuulumisia seurailla vähän aktiivisemmin <3 Linkkejä klikkaamalla pääset kyseisiin someihin suoraan:

Maatiaiskanasen elämää Facebook

Maatiaiskanasen elämää Instagram

Hillevi Joutjärvi Instagram

Hillevi Joutjärvi/Oriflame Facebook (tämän sisältö on pääasiallisesti Oriflame-juttuja, mutta käynnissä on jatkuvasti joku arvonta, joten kannattaa ottaa seurantaan). 

Tender Care 

Pieni mainos on vielä laitettava, vaikka en hirveästi Oriflamea ole täällä mainostanutkaan, mutta nyt uuden tavoitteen äärellä on käännettävä jokainen kivi, jotta tavoite täyttyy, khih. 

Eli, jos Siulla on kosmetiikka- tai hyvinvointituotteiden tarpeita, niin tervetuloa Oriflame verkkokauppaani ostoksille <3 Postitan myös tuotteita ympäri Suomen, joten minunkin kautta voi tuotteita tilata asuinpaikasta riippumatta :) 

Verkkokauppani löytyy osoitteesta: http://beautystore.oriflame.fi/hillevijoutjarvi

Kuvastoja postitan, joten semmoisen saa halutessaan tai tarjouksia voi kurkkailla online-kuvastostamme: Oriflame kuvasto jakso 10

Tulen myös mielelläni pitämään kauneuskutsuja tähän Kouvolan alueelle (ja suht lähistölle), joten jos haluat pitää ihanan illan (tai päivän) ystävillesi, niin laita viestiä. 

Ja tietysti jos olet harkinnut Oriflame edustajuutta, niin olet erittäin tervetullut tiimiimme. Jos haluat asiasta lisätietoja, niin hihkase. Mielelläni kerron lisää ja autan Sinut hyvään alkuun! 

Viikonloppuna päivittyy taas Hillevin puutarha-blogi, jota myös kannattaa pitää seurannassa ;)

Ihanaa viikonloppua Sinulle!

Kehopositiivisuus

Aina ajoittain avaan täällä sielunelämääni ja olen joskus sivunnut myös painoani ja omia ajatuksiani siitä. Postauksessa Pohdintoja hassuista traumoista, ylipainosta ja itseluottamuksesta (klik klik) pohdiskelin, miksi näen itseni niin eritavalla kuin muut. Kuljen jonkinlainen häpeäviitta harteillani jatkuvasti ja näen itseni rumana ja vääränlaisena. 

Itseni hyväksyminen ei siis todellakaan ole koskaan ollut itselleni helppoa ja peiliin katsominen on ajoittain ollut suoranaista tuskaa. Tuo häpeäviitta on siitä kurja kaveri, että se ruokkii itse itseään ja laittaa silmille RUMAKAMALAHIRVEÄ-lasit, joiden läpi itseään katsellessa haluaa vain piiloutua. 

Matkalla kohti itsensä hyväksymistä

Tästä häpeäviitasta haluan eroon, sillä se määrittelee aivan liikaa sitä, miten näen itseni ja miten kohtelen itseäni.  Olen kauan vältellyt sitä, että minusta otetaan kuvia, koska näen itseni niissä aina niin kamalana. Eilen päätin, että nyt tuo pakoilu saa luvan riittää.

Aion pyytää joka päivä jotakuta perheenjäsentäni ottamaan minusta kuvia siihen saakka, kunnes pääsen eroon ahdistuksesta niitä katsoessani. Etsin tarkoituksella niistä ne hyvät asiat ja opettelen sanomaan itselleni: olen kaunis, olen ihana. Minä riitän juuri tälläisenä. 

Järjellä tiedän, ettei kyse ole painostani tai ulkonäössäni. Vika on omassa ajattelussani. Uskon kuitenkin, että voin oppia katsomaan itseäni uudella tavalla ja hyväksymään itseni. 

kehopositiivisuus

Se, miksi avaan tämän asian nyt blogissanikin, on se, että a) olen huomannut, että en todellakaan ole ainoa, joka kärsii tästä häpeäviitasta ja b) tein eilen instagramiin päivityksen, jossa kerroin asiasta ja se sai paljon huomiota, josta päättelin, että tälläisiä julkaisuja oikeasti tarvitaan. 

Miksi kuvittelen, että tälläisiä tarvitaan? Siksi, että itselleni muiden vastaavat julkaisut ovat olleet todella tärkeitä asioita sen suhteen, että olen tajunnut, ettei häpeäviittaa tarvitse kantaa harteillaan. Olen ihaillut niitä ihmisiä, jotka ovat uskaltaneet asiasta puhua ja tuoda julki oman epävarmuutensa. Olen myös ihaillen katsellut niitä kuvia, joissa kaiken kokoiset ihmiset poseeraavat hymyillen, vaikka ovatkin kertoneet, että se on ollut vaikeaa. 

Rakasta itseäsi juuri sellaisena kuin olet

Itselleni tämä oman koon häpeäviitta on tullut harteille jo lapsena. Onneksi olen tajunnut, kuinka suuri rooli äideillä on tyttärien minä-kuvaa ajatellen. Vaikka itse olen ollut epävarma ja ajoittain todella vihannut itseni oman kooni takia, olen pyrkinyt siihen, etten mollaa itseäni lasten läsnäollessa. Nyt kun Ilona ja Julia ovat isompia, niin olen sanonut heille, miten ylpeä olen siitä, miten he näkevät itsensä ja kertonut, että itselläni on ollut ongelmia asian suhteen. He ovat olleet hyvin yllättyneitä siitä, etten olekaan niin itsevarma kuin he ovat luulleet.

Aiemmin mainitsemassani Pohdintoja hassuista traumoista, ylipainosta ja itseluottamuksesta-postauksessa pyysin lukijoita kertomaan omista hyvistä puolistaan. Eräs lukija heti oli huomannut, etten kertonut omista hyvistä puolistani mitään ja senpä vuoksi kirjoitin siitä aivan oman postauksensa. Jokaisessa meissä on paljon hyvää. Niin sisimmässä kuin ulkokuoressakin. Sisimpäni hyvistä puolista kerroin postauksessa Vahvuuksia (klik klik) ja ulkokuoren hyvistä puolista tulen kertomaan vielä lähiaikoina. Tätä vielä pikkuisen työstän ;) 

Askel askeleelta kohti ehjempää minuutta, kohti itsensä rakastamista ja hyväksymistä ja ennen kaikkea, askel askeleelta kohti onnellisempaa elämää! Matka on alkanut ja tulen tästä kertomaan jatkossakin.

Toivon, että Sinäkin katsot tänään peiliin ja sanot: Minä riitän. Minä olen ihana!

Vanhoja, kipeitä muistoja ja suuria tunteita

Aina joskus elämä pääsee todella yllättämään. Ainakin pitempään blogiani seuranneet tietävät, että olen alkoholistien lapsi, joka on lastenkodin kautta sijoitettu perheeseen 7-vuotiaana. En ole koskaan kokenut, että asiaa tarvitsisi salailla ja se on niin iso osa minua ja minuuttani, että olen siitä kertonut täällä blogissanikin.  

En muista sijoitusta ennen olevalta ajalta hirveästi mitään ja ne muistot, jotka ovat jääneet, eivät ole iloisia ollenkaan, eikä suurin osa edes mukavia. Muistan väkivaltaiset tappelut, joista osa on piirtynyt verkkokalvoille siten, että joka kerta ne saavat itkemään, muistan aikuisten väliset "hellyydet", jotka eivät ole lapsille tarkoitettuja, muistan baarit, muistan aikuisten miesten lähentelyt humalapäissään, muistan huudon, muistan poliisien käyntejä, muistan jatkuvan nälän ja niin edelleen. Pääsette ehkä kiinni, minkälaista meidän elämä on ollut. 

Yksi tärkeä asia on kuitenkin jäänyt mieleeni. Samassa kerrostalossa asui perhe, jonka luokse menin karkuun, kun sota syttyi. Saatoin mennä keskellä yötä heidän luokseen ja aina minulle löytyi petipaikka. Jos heillä ei ollut ketään kotona, piilouduin rappukäytävään, eli he ovat oikeasti olleet selviytymiseni kannalta todella tärkeitä ihmisiä. 

Muistan myös syöneeni heillä usein, sillä meillä ei ruokaa juuri koskaan ollut. Mistä tulikin mieleeni puutarhaan liittyvä muisto. Isäni oli saanut lopputilin työpaikastaan ja muistan, että vanhemmat olivat puhuneet siitä, ettei kohta ole rahaa edes ruokaan (näin aikuisena sitä välillä ihmettelee, miten kaljaan oli rahaa). Joka tapauksessa olin olevanani hyvin neuvokas, sillä olin kuullut, että perunat kasvatetaan perunoista ja kasvaakseen ne tarvitset lannoitusta.

Niinpä varastin muutaman perunan meidän ruokakomerosta ja kävin keräämässä koirankakkaa lähialueilta. Istutin perunat kakkoineen päivineen suuren männyt juurelle. Odotin kasvua kuumeisesti ja kävin päivittäin katsomassa, että joko olen saanut kasvatettua ruokaa, josta vanhempani olisivat ylpeitä. Joidenkin päivien päästä totesin, etten ole onnistunut yrityksessäni ja kaivoin perunat esiin. Olin hyvin ihmeissäni, kun niille ei ollut tapahtunut mitään. Uskomaton tuo lapsen maailma ja ajattelu.

Eilen laitoin erääseen Kouvolan alueen FB-ryhmään viestin, jossa kyselin tori kirpparin hintoja ja yllätyin melkoisesti, kun muutamien tuntien kuluttua sain viestin, jossa luki, että olemme lapsena asuneet samassa talossa. Hetken viestiteltyämme ymmärsin, että viestin laittoi sen perheen lapsi, joka oli minusta huolehtinut, kun olin pieni. Hän oli bongannut minut tuosta ryhmästä ja oli osannut yhdistää meidän menneisyyden.

Olen usein toivonut, että pääsisin heitä kiittämään ja nyt pääsin ainakin viestien välityksellä sen tekemään. Toivon, että vielä joskus voin kiittää tuota perheen äitiä ihan sanoillakin. 

Oli uskomatonta kuulla, että joku muistaa minut ja joku on ajatellut minua. Se on aivan käsittämätöntä. 

Perheen äiti oli muistanut, että tykkäsin piirtää ja on kuulema toivonut, että tuo taito ja tekeminen on pysynyt matkassani. Siis joku on muistanut jotain, mikä oli minulle tärkeää! Huikeaa! 

Muistan aina, että olin saanut joltakulta vihon ja lyijykynän. Piirsin aina vihon samalle sivulle ja kumitin piirroksen pois, ennenkuin aloin piirtämään seuraavaa kuvaa. Muistan, että joku ihmetteli asiaa ja sanoin, että teen niin, ettei vihko lopu kesken, kun en tule lisää paperia enää saamaan. Olin myös hyvin ihmeissäni, kun kysyjä ei ymmärtänyt tätä ollenkaan, vaan sanoi, että ainahan paperia saa.

Olin todella iloinen tästä yhteydenotosta, mutta suuria tunteita on nyt käyty läpi. Aivan kuin se pieni lapsi sisälläni olisi aina vain olemassa ja koen nyt uudelleen monet niistä tunteista, mitä koin silloin. Olen nyt itkenyt ihan hirveästi, vaikka olenkin äärimmäisen kiitollinen siitä, miten hyvin asiat lopulta menivät. 

Toisaalta itse jo murehdin, että olenko ihan pöhlö, kun nyt itken, mutta HerraMies ainakin olisi sitä mieltä, että se on ihan luonnollista ja ennemmin olisi outoa, jos ei missään tuntuisi. 

Ehkä kuitenkin pala kerrallaan sitä eheytyy. Aina joskus vanhat haavat vuotavat, mutta eivät kuitenkaan jää pitkäksi aikaa vuotamaan. Ja joka kerta, kun käyn näitä tunteita ja muistoja läpi, niin ajattelen, miten suuri kiitollisuuden aihe perhe onkaan. Vaikka en milläänlailla ole täydellinen äiti, niin silti olen aina halunnut tytöt pitää turvassa ja halunnut, että heille jää lapsuudesta onnelliset muistot ainakin pääsääntöisesti. 

Olin alkamassa kirjoittamaan teille tänään jotain aivan muuta, mutta tämä kirjoitus halusi tulla kirjoitetuksi. Vaikka tätäkin kirjoittaessani itkin moneen kertaan, niin silti olo on taas vähän kevyempi <3 

Tästä vähän rankasta aiheesta huolimatta, toivotan Sinulle onnellista viikonloppua <3 

Pettymyksiä, itsensä ruoskimista ja oivalluksia

Huh, puutarhassa on melkoinen kukkien värishow. Aivan mielettömän ihanaa! Hedelmäpuut kukkivat, tulppaanit kukkivat, narsissit kukkivat ja monet monet muut. Toisaalta harmittaa, että yksi parhaimmista kukinta-ajoista ajoittuu juuri siihen hetkeen, kun itse on todella kiireinen istutus- ja kylvöpuuhien kanssa. Yritän kuitenkin päivittäin käydä muutaman kukka-kierroksen tekemässä, jottei kukinnat ihan mene huomaamatta ohi. Kuvia otan päivittäin, joten voin nauttia sitten talvellakin kukkaloistosta.

Päärynäpuun kukinta

Koin "lievän" (lue 2-vuotiaan tasoinen itkupotkuraivari) uskonpuutoksen tuossa alkuviikosta, kun huomasin, että sekä aprikoosi- että viikunapuut ovat pudottaneet raakileensa ja sinisade kuivattanut nuppunsa. Ilmeisesti olleet liian kuivina. Harmitti niin paljon. Tuntui, että pihassa kukoistaa pääsääntöisesti rikkaruohot ja kiireen takia kaikki jää hoitamatta, joten pohdin, mikä idea tässä puutarhan hoidossani oikein on.  

Tulppaanien ja narsissien kauneus

Olin viime viikonloppuna Oriflamen palkintomatkalla, jossa yhtenä koulutuksena oli tunneäly myyntityössä. Tästä koulutuksesta sain hyvää oppia ja voimaa myös muuhun elämääni. Mieleeni jäi hyvin voimakkaasti kysymys: 

Mikä sinua motivoi jatkamaan pettymyksen jälkeen? 

Kyllä vaan, myös puutarhan hoidossa näitä pettymyksiä välillä tulee ja pohdin, että mikä niiden jälkeen motivoi jatkamaan puuhaamista. Pakollahan tälläistä puutarhaa ei todellakaan hoideta. Totesin, että minua motivoi kukkien kauneus, itse tekeminen ja hyötypuutarhan sato. Ja tästä tulin päätökseen: katson kukkia, enkä rikkaruohoja, teen kun ehdin ja kaikessa rauhassa ja olen itselleni armollinen. 

Kas kummaa, tämän pohdiskelun jälkeen minua ei enää harmittanut menetetyt hedelmät (seuraava vuosi tulee aina),  eikä edes rikkaruohot. Kiirekkin tuntui helpottavan. 

Ötökoiden kuvaamisessa on jotain ihanan rentouttavaa

Kaikki lähtee lopulta pään sisältä. Voin stressata itseni hengiltä ja menettää sen nautinnon jota saan puutarhanhoidosta, mutta miksi ihmeessä minä teen (tekisin) niin? Päätin, että nyt on aika ymmärtää, että olen oikeasti vain yksi ihminen, eikä minun tarvitse pystyä tekemään kaikkea täysillä kuin olisin 10 ihmistä. Koska sitä olen pitkään tehnyt. Yrittänyt painaa hullunlailla ja unohtanut jo sen, miksi tätä teen. (Tämä piirre on näkynyt hyvin voimakkaasti kaikessa tekemisessäni, joten se on todella ollut vähän raskasta).

Tulppaaneja

Romahtiko maailma ja puutarha kuoli käsiin, kun tein tämän päätöksen? No ei, kasvimaa on pääsääntöisesti saatu kylvettyä, taimet alkavat pikku hiljaa vähenemään sisältä ja ovat suurimmalti osin istutettu kasvihuoneisiin, työt on saatu tehtyä ja olo on jälleen onnellinen. Itse tekemiseen on paljon enemmän energiaa, kun olen positiivinen, enkä hampaat irvessä puurra kuin pieni eläin. 

Tulppaanit

Yksi, mistä olen kantanut suuren suurta henkistä taakkaa, on tämä blogi. Olen yrittänyt pakolla löytää aikaa ja olen kokenut, etten saa mitään järkevää aikaiseksi ja sisällön pitäisi olla paljon laadukkaampaa ja aina paljon parempaaa. Höpön löpön. Voin täälläkin olla se kananpaskasaappaissa kulkeva nainen, mikä olen oikeastikin. Ei tarvitse olla mikään super Hillevi. Ihan vain maalaismuija.  Kirjoitan kun ennätän, enkä ota siitä kamalaa painetta, jos en joka toinen päivä ennätä tai edes joka viikko. 

Joten tällä mennään jatkossa. Vähemmän stressiä, enemmän onnellisia päiviä! 

Ihanaa viikonloppua Sinulle!

Rakkaudella Hillevi

Lomakuulumisia Järvisydämestä ja ihanat Love Nature tuotteet

Sisältää mainoslinkkejä, jotka vievät Hillevi Joutjärvi/Oriflame verkkokauppaan

Nyt on lomailtu ja akkuja ladattu. Oriflame järjestää useita matkakampanjoita vuosittain ja Järvisydän kampanja oli ensimmäinen, johon osallistuin. Heti, kun kuulin kampajasta, päätin, että lähden mukaan ja tein tarkan suunnitelman, miten pääsen matkalle mukaan. Päättäväisyyttä ja työntekoa ja niin vaan pääsin mukaan. Jes! 

Menimme oman "emoni" kanssa Rantasalmelle jo edellisenä päivänä, eli perjantaina. Ensimmäisen yön majoituimme Rinssi-Everstissä, joka on aivan Järvisydämen lähettyvillä. Ihanalla paikalla mukava pieni hotelli, jossa palvelu oli aivan upeaa. Laukut kannettiin huoneisiin ja tiedusteltiin, lämmitetäänkö meille sauna. Heti tuli tunne, että on todella tervetullut!

Rinssi-Eversti

Seuraavana aamuna lähdimme Järvisydämeen, jossa jo odottelikin iso joukko ihania Oriflamelaisia. Olin ihan hämmentynyt, kun niin monet tulivat moikkaamaan nimeltä, vaikka emme olleet koskaan kohdanneet. Olin ensimmäistä kertaa Oriflame matkalla ja kuitenkin oli heti tunne, että kuulun porukkaan. Niin ihanaa! Paljon halauksia, paljon hymyjä ja naurua ja paljon paljon upeita, ihania hetkiä upeissa puitteissa. Niin ja super hyvää ruokaa ja juomaa tietysti, khih.

Majoituimme "mökkeihin" isommalla porukalla. Olikin melkoiset mökit. Kahden hengen huoneet omalla wc:llä, keittiö, olohuone, sauna, yhteinen wc ja suuri terassi. Wautsi wau. Ihan mieletöntä. Hirveästi emme tosin ehtineet mökillä olemaan, kun matkaan kuului useampia paljon yhteistä toimintaa, mikä tietysti oli hyvä juttu.  Oriflamen ydinarvot ovat: Tahto, into ja yhteishenki. Eikä niitä todella reissusta puuttunut.

Aloitimme tuotekoulutuksella, jota seurasi röyhkeyskoulu. Seuraavana päivänä oli vielä tunneäly myyntityössä-koulutus. Koulutukset olivat hyviä; hyödyllisiä ja kuitenkin myös viihdyttäviä.

Nälästä ei tarvitse ikinä kärsiä Oriflamen tilaisuuksissa. Nytkin oli vähän väliä tarjolla herkullista purtavaa. Tosin, illallisemme kesti 3,5 tuntia, josta 1,5 tuntia meni alkukeiton odotteluun. En tiedä, mikä oli ongelmana, mutta oli vähän turhan pitkä illallinen.  Onneksi seura oli niin hyvää, ettei kukaan ehtinyt pitkästymään.

Järvisydän on paikkana todella upea, mutta itseäni jäi vähän kalvamaan henkilökunnan asenne, jossa oli toivomisen varaa. Itselläni ei ole erityisruokavaliota, mutta monilla oli ja siitä antoi henkilökunta olettaa, että se olisi jotenkin outoa ja heille hankalaa. Muutoinkin osa henkilökunnasta oli todella tylyä.

Tähän varmaan on syynsä ja olettaisin, ettei tämä oli Järvisydämelle tyypillistä, sillä olen siitä kuullut tähän mennessä pelkkiä kehuja. Paikkana aivan ihana, mutta ikävä kyllä henkilökunnan vuoksi itselleni jäi tunne, etten todennäköisesti itse sinne matkaa varaa myöhemminkään.

Joka tapauksessa reissuun todella kannatti lähteä, sillä miljöö oli aivan mieletön, seura oli aivan loistavaa, ruoka oli suussa sulavan herkullista ja ohjelma oli mahtava.

Kiitos Oriflame <3  Ja kiitos matkaseurasta ihana Oriflame-emoni Anna-Leena!

Lomakuulumisten lisäksi ajattelin esitellä teille vähän Oriflamen Love Nature-sarjaa ja etenkin sen uudistettuja kasvojenhoitosarjoja.

Love Nature-sarjan tuotteista kaikki poishuuhdeltavat tuotteet ovat biohajoavia. Mitkään niistä eivät sisällä mikromuoveja, eikä silikonia tai parabeeneja. Tuotteissa käytettävät kasvit kasvetaan, kerätään ja käsitellään ilman kemikaaleja ja ne ovat 98 %:sesti luomutuotteita. Pakkaukset on valmistettu 40 %:sesti kierrätysmuovista. 

Syy, miksi pakkausten kierrätysmuoviosuus ei ole 100 %, johtuu siitä, ettei kierrätysmuovia ole tarpeeksi siihen ja sen käyttöominaisuudet eivät ole niin hyvät, kun "tavallisen" muovin. Mutta, tästä taas opimme, että muovia pitäisi kierrättää enemmän, jotta sitä myös pystyttäisiin hyödyntämään enemmän.

Uudistetuissa sarjoissa on ajatuksena, että vähemmän on enemmän. Tuotteita ei ole niin montaa, vaan niiden käyttöominaisuuksia on lisätty. Samoin aiemmin jokainen tuote sisälsi vain yhden aktiiviaineen ja nyt ne sisältävät kaksi. Tuotteissa on huomioitu eri ihotyypit ja niiden tarpeet.

Tuotekuvat: Oriflame

Normaalille iholle: Aloe vera ja kookosvesi-sarja (klik klik)


Sisältää raikastavaa luomu aloe veraa ja kosteuttavaa luomu kookosvettä.  Nämä tuoksuvat niin ihanalle ja saavat kasvot tuntumaan puhtailta ja kauniilta. Aivan ihania tuotteita!

Sarjaan kuuluu puhdistusvoide, kasvovesi, naamio ja kuorinta-aine,  kasvovoide ja silmänympärysgeeli. Nyt ne ovat lanseeraushintaan koko settinä vain 27,50 e. Tuotteita voi tottakai ostaa myös erikseen.

Tämän sarjan silmänympärysgeeli sopii käytettäväksi myös kuivan ihon ja rasvaisen ihon sarjojen kanssa. Jos aamuisin on silmänympärykset turvoksissa, niin tämä auttaa tehokkaasti, kun sen säilyttää jääkaapissa ja viileää silmänympärysgeeliä levittää aamulla silmänympärysiholle.

Tuotekuva: Oriflame

Meillä on ollut käytössä tämän sarjan kasvovesi ja kuorintanaamio. Kuorintanaamio on siitä hyvä, että sitä voi käyttää useammalla tavalla (vähemmän on enemmän!). Voi käyttää niin, että levittää naamion kasvoilleen ja antaa vaikuttaa noin 10 minuuttia, jonka jälkeen naamion huuhtelee pois. Tai vain kuorii sillä kasvojen ihon. Itse suosittelen tietysti ottamaan tuotteesta kaikki hyödyt käyttöön, eli ensin pitämään naamiona ja vaikutusajan jälkeen hieromaan tuotetta kasvoilla, jolloin tulee kuorinta tehtyä.

Love Nature

Rasvaiselle iholle: Teepuu-lime-sarja (klik klik)

Tämä sarja on Ilonan super suosikki. Hän tykkäsi jo aiemmasta teepuu-sarjasta, mutta sanoi tämän olevan vieläkin parempi ja ihanampi.

Aktiiviaineina on puhdistava teepuun eteerinen luomuöljy sekä raikastava ja puhdistava lime. Todella hyvä sarja rasvaiselle iholle; iho tulee puhtaaksi, muttei kuivu liikaa ja iho on mattapintaisen kaunis. Jokainen rasvaisesta ihosta kärsivä tietää, kuinka paljon iho voi kiillellä, eikä se ole miellyttävää.

Sarjaan kuuluu puhdistusgeeli, kasvovesi, kuoriva naamio, kasvoemulsio ja hoitoöljy. Silmänympärysvoiteeksi soveltuu aloe vera - kookos silmänympärysgeeli.

Teepuuöljy-lime hoitoöljy sopii hyvin näppyjen puhdistukseen. Öljyä laitetaan esimerkiksi pumpupuikolla näpyn päälle useamman kerran päivässä. Öljy desinfioi ja kuivattaa näpyn. Tehokas ja näppärä!

Tuotekuva: Oriflame

Ilona ja Julia eivät kumpikaan innostu kasvojen pesemisestä vedellä aamuin illoin, joten heillä on käytössä kasvovesi. Ilona käyttää juuri tämän sarjan tuotteita ja sanoi, että on ihanan raikas ja puhdas tunne iholla. Myös näiden tuoksu on tosi ihana, hyvin raikas!

Love Nature Teepuuöljy ja lime - rasvaiselle iholle

Kuivalle iholle: Luomu kaura ja goji-marja (klik klik)

Aktiivi-aineina ravitseva ja kosteuttava luomu kaura sekä rauhoittava goji-marja. Goji-marja sisältää runsaasti tehokkaita antioksidantteja, vitamiineja ja aminohappoja, jotka auttavat suojaamaan ja hoitamaan ihoa.

Sarjaan kuuluu misellivesi, kasvonaamio ja kasvovoide. Myös tämän kanssa sopii aloe vera-kookosvesi silmänympärysgeeli.

Tuotekuva: Oriflame

Tämä sarja tuoksuu niin hyvälle, että sitä tekisi mieli syödä. Mutta ei, sitä ei saa tehdä kuitenkaan. Mutta on niin herkullinen tuoksu, ettei mitään rajaa. Hjam!

Misellivesi on todella kätevä tuote, sillä puhdistaa ja samalla kosteuttaa hellävaraisesti. Tämä sopii myös silmämeikin puhdistukseen, eli samassa tuotteessa on monta hyvää ominaisuutta.

Tämän sarjan kasvonaamio ei sisällä kuorivia ainesosia, vaan se on nimenomaan herkän, kuivan ihon naamio, joka kosteuttaa ja ravitsee ihoa.

Tosiaan, tuotteet ovat vielä torstaihin saakka lanseeraushintaan, eli ovat todella edullisia. Nämä sopivat kaiken ikäisille, jotka haluavat tuotteita, joissa on otettu luonto huomioon monin tavoin ja joista aktiiviaineet ovat nimenomaan luonnosta. 

Love Nature-sarjaan kuuluu toki paljon muitakin tuotteita, kuten shampoita, hoitoaineita, suihkugeelejä, nestemäinen käsisaippua jne. Suosittelen tutustumaan näihin. Ovat todella ihania tuotteita. 

Erilaisiin Love Nature tuotteisiin pääset tutustumaan klikkaamalla tästä.

Love Nature - tuotteita

Tässä postauksessa olevat linkit vievät suoraan minun verkkokauppaani. Tervetuloa ostoksille! 

Nyt on itseasiassa hyvä aika tulla Oriflamen kanta-asiakkaaksi ja tehdä ostoksia verkkokaupastani, sillä uudet kanta-asiakkaat saavat 15 %:n alennuksen, mikäli tekee tilauksen viimeistään torstaina 23.5 ja tilauksen loppusumma on vähintään 50 euroa. Samalla saa tilaajalahjaksi ihanan Milk & Honey käsi- ja vartalovoiteen ja meikkipussukan. Toimituskulut ovat aina ilmaiset kaikkiin yli 40 euron ostoksiin ja jokaiseen tilaukseen tulee mukaan tuotenäytteitä. 

Minuun saa olla yhteydessä, jos haluaa tuotteista lisätietoja tai tarvitsee neuvoja tilaamiseen tai ihan mihin vain. Autan tosi mielelläni. Viestiä voi laittaa facebookin, instan, blogin tai sähköpostin kautta. 

Verkkokauppani löydät osoitteesta (osoite toimii myös klikkaamalla):

 http://beautystore.oriflame.fi/hillevijoutjarvi

pssst... Jos Sinua kiinnostaa Oriflame edustajuus, niin laita viestiä. Kerron mielelläni asiasta ja jos päätät lähteä mukaan meidän ihanaan tiimiin, niin autan Sinua parhaan taitoni mukaan <3 

Nyt seuraavana tavoitteena on lähteä ensi kesänä Maltalle Oriflamen piikkiin. Hyvin onkin jo pisteitä koossa, joten uskon vahvasti olevani tuolla ihanalla matkalla kesällä 2020. Uuulalaaaa!