Sairastuvalta iltaa

Meillä on taas vaihteeksi flunssaa. Taitaa olla kaikkien lapsiperheiden jokasyksyinen vieras. Julia on koko viikon valitellut kurkkukipua ja jäikin tänään kotiin lepäilemään. Taika itkeskeli viime yönä moneen kertaan ja sanoi, että kurkku on kipeä. Tänään tyttö sitten olikin jo ihan räkäinen. Jotenkin niin surkeaa aina, kun nuo pienet sairastavat. Itkettää, kun on paha olla, eikä raasut ymmärrä, että itkeminen pahentaa oloa. Syli onkin ollut tänään kovassa käytössä <3 Itselläni on huomenna aamuvuoro töissä ja olimme sopineet mummon kanssa, että Taika menee jo tänään mummolaan yöksi. Pohdimme kyllä moneen kertaan tänään, viitsitäänkö tyttöä mummolaan viedä vai miten huominen hoidetaan. Mummo sitten lohdutteli minua, että kyllä hän tytön kanssa hyvin pärjää. Ja epäilemättä hyvin hoitaakin <3 Taika tykkää todella paljon olla mummon ja vaarin luona, joten oli itse iloinen heidän luokseen päästessään. Sovittiin, että soittaavat kuitenkin, jos olo menee huonoksi, niin haetaan tyttö kotiin. Liekkö tämä on kaikkein vaikeinta äidille? 





Käytiin HerraMiehen kanssa pikaisesti ostoksilla, kun olimme Taikan vieneet mummolle. Ilonalle ja Julialle löysin "pienet" yllätykset:





Ilona on herkkuhiirien kuningatar. Tälläinen yllätys tekee Ilonasta hyvin onnellisen ;) Kyllä Juliakin osasi innostua lahjuksestaan, mutta vähän eri tavalla. Hän oli ensimmäisenä heiluttamassa tikkariaan kuin se olisi pesäpallomaila :D Ihan kuin minulla olisi pieni poika ;)








Illat alkavat olemaan melko pimeitä ja olen kerennyt jo kaipaamaan kynttilöitä. Tämän ostin iltojen iloksi <3




Huomenna onkin jo syyskuu. Elokuu meni ihan valtavan nopeasti, aivan liian nopeasti. Ei auta kuin myöntää; olin valmis tai en, niin syksy on tullut. 

Tänään on myös Maatiaiskanasen Elämää blogin 1 kk päivä. Huimaa, miten pienessä ajassa tästä on tullut itselleni niin tärkeä juttu. Eri tavalla tulee kiinnitettyä moneen arkiseen asiaan huomiota, kun siitä kirjoittaa. Kuvia tulee otettua paljon enemmän, mistä tulen olemaan myöhemmin varmasti todella hyvilläni. Olen myös saanut katsella aivan ihania muiden ottamia kuvia ja päässyt vierailemaan monien ihmisten kotiin ja puutarhaan heidän blogiensa kautta. Kiitoksia jokaiselle <3 

Ihanaa elokuun viimeistää iltaa Sinulle <3

Koruilua

Harrastin aiemmin paljonkin korujen tekoa, mutta akkommodaatiospasmi on rajoittanut sitä(kin) harrastusta aivan valtavasti. Saan todella kovia päänsärkyä lähityöskentelystä. Kurja sinällään, kun monet harrastukseni sisältävät lähityöskentelyä. Pitkään pidättäydyin lukemisesta, korujen tekemisestä, neulomisesta ja jopa tietokoneella olosta ja nyt olo onkin ollut melko hyvä. Olen kuitenkin kaivannut harrastuksiani ja etenkin korujen tekoa ja tänään päätin ottaa helmet taas esiin. Tuntui vähän kuin olisi kotiin tullut <3  Itse en juurikaan koruja käytä, mutta kyllä näille aina on kodit löytynyt :)

Tämän päivän koruilut päätynevät Ilonalle. Hänen lempiväri on sininen ja ajattelin, että nämä voisivat olla hänestä kivat.








Meillä on ollut paljon sudenkorentoja, mutta niitä ei oikein pääse kuvaamaan. Tämä selkeästi halusi päästä kuvattavaksi. En tiedä tarkemmin, mikä sudenkorento tämä on. Pitäisi ehkä perehtyä näihinkin. Komeita ovat <3






Taikan mansikkakorissa on vielä muutamia mansikoita. Nämä kuukausimansikat ovat kyllä koko kesän ilo.  Taika löysi edellisellä shoppailureissulla tuollaisen koira-koristeen ja halusi sen ehdottomasti. En edes tiennyt, mihin tyttö sen kävi viemässä, ennenkuin nyt kun kävin ottamassa kuvan mansikoista :)





Jackmanni-kärhö  jaksaa kukkia aivan valtavasti.





Tuijakin alkoi kukkimaan. Nämä Niobe-kärhön kukat ovat kivoja, kun vaihtavat väriä vanhetessaan. Aluksi ovat melko tummia, mutta muuttuvat selkeästi punaisemmiksi ajansaatossa.





Takapihalla liljojen ja syysleimujen kukinta on parhaimmillaan.





Jos et ole vielä kerinnyt osallistumaan syyssipuleiden arvontaan, niin tästä klikkaamalla pääset mukaan. Osallistumisaikaa on vielä ensi viikon sunnuntaihin saakka :)

Kesäkurpitsa-sitruunahillon tekoa ja askartelua

Nyt kun ilmat alkavat kylmetä ja puutarha kausi lähenee loppuaan, alkaa katse siirtyä pikku hiljaa jo sisälle. Tähän aikaan aina muistan sisäkasvien olemassa olon. Löysin kahdella eurolla kolibrinkukan ja tuunailin sille uuden suojaruukun, kun en mieleistäni kaupasta löytänyt. 

Lautasliina-askartelu on minusta mukavaa. Nopeasti pienellä vaivalla saa ihan uuden näköistä jälkeä aikaiseksi. Oli sitten kyse laatikosta, ruukusta tai kirjankannesta. Servettilakkaa levitetään tuunattavan esineen pintaan. Lautasliinasta otetaan vain kuvakerros ja se laitetaan lakan päälle. Siveltimellä kuva siloitellaan pinnalle ja tarvittaessa lakkaa lisätään. Kuivumisen jälkeen voi laittaa vielä kerroksen tai pari servettilakkaa. Tuota lakkaa voisi itsekkin tehdä liimasta ja vedestä, mutta minä olen käyttänyt valmista. Ollut erittäin riittoisaa. Servettien asemasta voi käyttää muitakin kivoja kuvia, lakkaa vain tarvitsee laittaa reilummin.








Tässä en mitenkään nätisti yrittänyt servittiä tasoitella, vaan melko ruovilla kädellä painoin servetin ruukun päälle ja rypytin sopivasti. Rypyt näkyvät valmiissa työssäkin, mutta tässä se ei itseäni häiritse.





Eilen oli niin kylmä, että tarvitsi ihan laittaa takkaan tulet. Tulikivitakka meinaa kylmetä niin paljon, että se ihan hohkaa kylmyyttä. Paljoa en tietenkään vielä puita polttanut, mutta sen verran, että kivet sai lämpimäksi. Tuntui kyllä melko typerälle; elokuu ja takan lämmitys. Huokaus. 

Viime yönä meillä olikin ulkona +3 astetta, joten oli hyvä, että tuli vähän lämmitettyä. Olisi voinut olla melko kylmä herätys muutoin.





Ilona halusi kasvattaa tänä vuonna kesäkurpitsoja. Keväällä itse laittoi taimet siemenestä kasvamaan ja kesän alussa istutti kompostiin molemmat taimet. Välillä meinasi usko loppua, kun taimet eivät kasvaneet kylmyyden takia, mutta eilen sitten otettiin ensimmäinen kesäkurpitsa ja Ilona teki siitä hilloa. Vähän turhan isoksi pääsi kasvamaan, mutta maistui kyllä ihan hyvältä. Ilme kuvastaa hyvin tytön ylpeyttä ikiomasta kesäkurpasta <3 Ilona sanoikin, että tämän kesän myötä hän on oppinut ymmärtämään, miksi kiinnyn kasveihin niin paljon ja miksi saan niistä niin paljon onnea ja iloa. 










KESÄKURPITSA-SITRUUNAHILLO


1,5 litraa kesäkurpitsan paloja
1 dl vettä
1 sitruuna (mehu + vähän kuorta)
3,5 dl hillosokeria
1 tl kardemummaa
1 tl vaniljasokeria


Kesäkurpitsa kuorittiin ja paloiteltiin. Kesäkurpitsapalat ja vesi laitettiin teräskattilaan ja annettiin kiehua kymmenisen minuuttia, jonka jälkeen lisättiin sitruunankuori ja murskattiin tehosekoittimella. Sen jälkeen lisättiin hillosokeri, kardemumma ja vaniljasokeri. Annettiin hiljalleen kiehua 15 minuuttia. Lopuksi lisättiin sitruunamehu. 



Valmista hilloa :) Minun makuun sitruunaa oli hieman liikaa, mutta Ilona itse tykkäsi kovasti. Hän muutenkin tykkää erittäin sitruunaisesta mausta. 





Taikan kanssa ollaan nyt syöty herneitä reilusti. Hernesato on meillä parhaimmillaan. Taika tykkää näistä tosi paljon ja herneitä täytyykin käydä syömässä monta kertaa päivässä :)





Sain lopultakin laitettua katteet takapihan pensaille. Meillä oli vaahteran kaadosta jäänyt oksia, jotka HerraMies silppusi ja niistä tullut silppu käytettiin tähän. Jospa pysyisi rikkaruohot paremmin poissa. Ainakin alue näyttää paljon selkeämmältä nyt.





Näiden valkoisten gladioluksien nielu on söpön punainen. Hauska yksityiskohta!




Mukavaa uutta viikkoa Sinulle. Lähden kohta iltavuoroon töihin ja meinasin sitä ennen keretä vähän puuhastelemaan pihassa. Ihanasti paistaa aurinko!!! <3


Vielä muistutuksena syyssipuli arvonta, johon pääset tästä. Onnea arvontaan <3



Kukkasipuleiden shoppailua ja ARVONTA

Käytiin tänään Taikan kanssa vähän shoppailemassa kukkasipuleita. Taika halusi ottaa oman repunkin mukaan, johon ostokset laittaa. Myymälässä tyttö huomattiinkin heti. Äitinä sitä ilahtuu aina valtavasti, kun lapsi huomioidaan positiivisesti jossakin. Taika onkin melko tuttu näky läheisissä puutarhamyymälöissä  :)


Viime vuonna en päässyt ostamaan kukkasipuleita juuri ollenkaan, kun ei ollut paikkaa, mihin niitä istuttaa. Tiesin, että viimeistään keväällä muutamme, eli edelliseen kotiin niitä ei kannattanut enää laittaa ja uudessa kodissa ei ollut valmiita paikkoja vielä. Enkä kehdannut kysyä, että saanko tehdä oman kukkapenkin jo. Kukkapenkkejä oli kyllä muutama, mutta oli selvää, että niiden myllerrys alkaa heti, kun maa sulaa ja kasvu alkaa, eli tulppaanit olisivat olleet tiellä. Joten, tänä vuonna aion ottaa viime vuoden vahingon takaisin <3


Kävin jo parisen viikkoja sitten ostamassa muutaman laatikon kukkasipuleita, mutta niissä ei tainnut olla montaakaa tulppaania. Tulppaanit ovat ehdottomasti kevään kohokohta, joita odotan aina aivan valtavasti.  Tulppaaneita ostin muutamia erilaisia. Ukkolaukkoja ostin ekaa kertaa. Olen kyllä ihaillut niitä usein, mutta jostain syystä en ole tullut ostaneeksi omaan puutarhaan. Nyt on vahinko korjattu. Narsisseja ja keisaripikarililjoja löytyi myös pussilliset. 






Tämä lienee nyt viimeinen "uusi daalia" tänä vuonna. En tiedä, tekeekö jo kylmyys, mutta vähän pliisun värinen on. Mielestäni tämän piti olla kirkkaampi. Tai sitten on lannoituksessa jokin pielessä, kun tämän lehdetkin on vähän kellertävän kirjavat. Näille olen antanut vain hevonpeetä, niinkuin muillekkin kasveille. Tämä muistuttaa vähän auringonkukkaa mielestäni.  





Nämä gladiolukset voitin keväällä Oman kodin onnea-blogista. Pussin tietojen mukaan näiden olisi pitänyt olla sekoitus violettaja, pinkkejä, oransseja, keltaisia ja valkoisia. Näyttää kuitenkin ainakin toistaiseksi sille, että kaikki olisivat valkoisia. Mutta voihan se olla, että valkoiset ovat vain aikaisempia, kuin muut värit. Oli miten oli, kauniita ovat <3 Kiitos näistä Heidi <3








Rakastan arvontoja todella paljon ja osallistun niihin aina mielelläni. Tänään kun shoppailimme, niin ajattelin, että pidetään arvonta myös täällä blogissa <3 Tälläiset kukkasipulit valittiin Taikan kanssa palkinnoksi: Kevätkurjenmiekkoja 2 pussia ja niiden lisäksi vaaleanpunaisia tulppaaneja pussillinen. Voittaja saa siis nämä kaikki kolme pussia itselleen <3




Kilpailuun voit osallistua, joko:

- yhdellä arvalla olemalla blogini lukija (oikeassa sivupalkissa "Lue"-kohta) ja kommentoimalla tätä postausta

- kahdella arvalla tykkäämällä lisäksi Maatiaiskanasen Elämää-blogista Facebookissa

- kolmella arvalla seuraamalla lisäksi BLOGIT.FI.ssä Maatiaiskanasen Elämää-blogia

Jokaisella seuraamistavalla saat siis yhden arvan ja voit osallistua enintään 3 arvalla. Muista kertoa kommentissasi, monellako arvalla olet mukana ja lisäksi kertomalla sähköpostiosoitteesi :) Osallistumisaika alkaa tästä päivästä (28.8.17) ja päättyy sunnuntaina 10.9.2017. Arvonta suoritetaan seuraavana päivänä ja onnettarena toimii Taika. Palkinto postitetaan vain Suomeen.

Onnea arvontaan <3

Hääpäivä-viikonlopun viettoa

Kerroinkin edellisessä postauksessa, että vietämme HerraMiehen kanssa 2-vuotis hääpäivää maaantaina ja sen kunniaksi vietimme viikonlopun kahdestaan. Tässä arjen kiireitten keskellä sitä helposti välillä unohtaa, kuinka mukavaa se kahdenkeskeinen aika on tai kuinka tärkeää se on. Oli aivan ihana viettää tuon HerraMiehen kanssa aikaa siten, ettei kukaan ollut välissä vaatimassa mitään, eikä tarvinnut katsoa kellosta, milloin on uni- tai ruoka-aika. Syötiin hyvin, shoppailtiin ja puuhasteltiin rauhalliseen tahtiin kotipihassa. Juuri meille sopivaa laatuaikaa <3 


Sain kaksi uutta orkideaa shoppailureissuiltamme:








Käytiin eilen kiinalaisessa ravintolassa syömässä. Kerta kaikkisen suussa sulavaa ruokaa. Hjam!





Friteerattu baanaani kera jäätelön kruunasi aterian.






Kerättiin myös marjoja uutta mehusatsia varten. Minä keräsin karviaiset ja yhdessä poimimme kirsikat. Kirsikoita saatiinkin lähes 3 litraa. Aika kivasti, kun näytti sille, että puut ovat melko tyhjiä. Ehkä puolet puista olikin ollut lintujen ateriointi paikkoja. Ne tosiaan olivat ihan tyhjinä.






Kuitenkin ämpärillisestä marjoja lähes 4.5 litraa mehua. Hyvää oli tuokin sekoitus. Enemmän kuitenkin itse tykkäsin karviais-sitruuna mehusta. Mutta tuskin nämäkään juomatta jäävät ;)





Illat oli pyhitetty Mentalisti-sarjan katseluun ja irtokarkeilla herkutteluun! Ne on kyllä niin hyviä!





Kierreltiin vähän tonttia ympäriinsä. Käytiin katsomassa, mihin tulee uusi marjapensas alue ja kuinka alkukesästä istutetut kuusen alut ovat lähteneet kasvamaan. Pohdittiin myös, mitä muutoksia on tapahtunut ja mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Ihanan arkista yhteistä puuhailua. Yhteisen kodin, yhteisen elinympäristön katselua. Olemme molemmat todella koti- ja luontoläheisiä tyyppejä ja tälläinen puuhastelu sopii meille.  Käpyjä keräiltiin lisää ja näytti yksi pähkinäkin tippuneen pähkinäpuusta. 




Taika haettiin tänään kotiin. Olikin jo tytöllä ollut ikävä äitiä ja i´iä (kutsuu isiä siis i´iksi). Nyt hää tuolla nukkuu ja kohta kun herää, niin päästään ulos yhdessä puuhastelemaan.

Akut on ladattu, joten arki - tervetuloa kotiin <3

Käpyretki ja parjatun karviaismehun keittelyä

Aamulla lähdimme Taikan kanssa pienelle käpyretkellä. Näin kirjastoreissulla eräässä lehdessä kuvan ihanasta käpypurkista ja sellainen toki täytyy tehdä. Löydettiinkin paljon käpyjä, jotka nyt ovat kuivumassa. Retkeltä Taika löysi myös puolukoita ja tykkäsi niistä kovasti.










Käpyjä kori täynnä. Lievää ylpistelyä ilmassa ;)






Taikan päiväunien aikana keitin eilen kerätyistä karviaisista mehua. Eikä todellakaan maistunut oksennukselta, kuten jonkun lapsuusmuistoissa ;) Otin sitruunasta mehun ja kuoret heitin melko loppuvaiheessa maijaan. Sitruunamehun kaadoin vasta sokeroinnin yhteydessä mehun joukkoon. En tiedä, olisiko koko sitruunan voinut laittaa maijaan ja saada saman lopputuloksen, mutta näin itse tein ja taidan tehdä jatkossakin. Mehua tuli vähän reilu 3 litraa ja laitoin siihen 1 kg:n sokeria. Ihan älyttömän hyvää. Tätä täytyy tehdä ehdottomasti lisää <3 Taika tosin hörppäsi kerralla puoli mukillista ja totesi: pahaa on. Eli ei täällä meillä kyllä liiaksi ylpistymään pääse ;)








Ilona ja Julia tulivat juuri koulusta kotiin ja HerraMies pääsee kohta töistä. Lähdemmekin samantien viemään lapset viikonlopun viettoon (Taika tosin saattaa tulla jo huomenna kotiin) ja alamme viettämään "hääpäivä-viikonloppua". Maanantaina meillä on toinen hääpäivä, joten juhlistamme sitä vähän etukäteen.

Oikein mukavaa viikonloppua Sinulle <3

Mehunkeittoa ja positiivisesti yllättäneet härkäpapupihvit

        


Edellisessä postauksessa kerroinkin käyneeni keräämässä suurimman osan härkäpavuista ja kokeilevani tehdä niistä härkäpapupihvejä. Kasvatin härkäpapuja ensimmäistä kertaa, enkä oikein tiennyt, mitä niistä voisi tehä. Olin yrittänyt etsiä internetistä reseptiä, mutta kaikissa oli käytetty valmista härkistä tai rouhetta. Kilautin siispä kaverille ja sainkin tosi hyvän vinkin. Jouduin hänen reseptiään vähän sumplimaan, kun en oikein tiennyt, mikä kellekkin on suuri astia härkäpapuja, enkä ollut kasvattanut valkosipulia. Lupasin jakaa reseptini teidän kanssa ja tässä se olisi:



HÄRKÄPAPUPIHVIT


5 dl tuoreita härkäpapuja
2 sipulia
4 keitettyä perunaa
2 kananmunaa
mustapippuria
suolaa

Jauhoin härkäpavut tehosekottimella murskaksi. Lisäsin sipulin, perunat ja mausteet ja jauhoin tasaiseksi massaksi. Lopuksi lisäsin kananmunat. 
Pellille laitoin leivinpaperin, jonka sivelin ruokaöljyllä ja siihen muotoilin pihvit. Tein reilunkokoisia pihvejä 6 kpl..tta. Paistoin 200 asteessa n.30 minuuttia.




Uskokaa tai älkää, me kaikki tykättiin noista! Itseänikin vähän epäilin ja HerraMiehestä olin varma, ettei hän noita syö. Mutta yllätys oli suuri, kun maistoin. Jos en olisi tiennyt mitä syön, niin olisin kuvitellut syöväni maksapihviä! Jatkoon siis! Ilona pisti jo tilaukseen ensi vuodella paljo enemmän härkäpapujen kasvatusta <3


Eilen mummo kertoi, että karviaiset voi poimia marjapoimurilla. Ensin ajattelin, että onkohan tuo nyt tullut vähän höperöksi, mutta sitten päätin kokeilla. Sehän on nerokasta! Tosi nopeaa, eikä piikit pistele juurikaan. Suosittelen kokeilemaan, jos et ole kokeillut. Ilonahan innostui poimurilla poimimaan karviaisia ja kohta on ämpäri täynnä. Meinasin tehdä niistä mehua. Luin, että sitruunalla maustettuna tulisi hyvää. Oletko sinä tehnyt karviaismehua? Joku nimetön perheenjäsen kuvaili lapsuuden muistoissaan karviaismehun maistuvan oksennukselta. Ei järin houkuttelevaa, mutta kokeillaan kuitenkin.





Tänään HerraMiehen kanssa keitimme mustaherukkamehua. Ensimmäinen kerta molemmille. Tähän koukuttuu! Jouduttiin kyllä muutamat neuvot kyselemään, kun emme luottaneet omaan osaamiseemme. Sain eilen mummolta (eli siis äidiltäni, mutta puhutaan hänestä mummona koko porukka) tuon mehumaijan, kun hän ei enää sitä tarvitse ja ajatteli, ettei tarvitse lainata keneltäkään. Meillä oli kyllä lainassa anopilta mehustin, mutta ihan mukava, kun nyt on oma. Saa anoppikin keittää mehuja kaikessa rauhassa ilman, että olemme ruinaamassa hänen mehumaijaansa ;)

Mehut keitimme kesäkeittiössä. Ajattelimme, ettei sitten haittaa jos tulee sotkua.













Olimme kaikki suorastaan intopiukeina. HerraMies yritti olla ihan pokkana, mutta näin, että innoissaan oli hänkin. Me Ilonan kanssa kyllä intopiukeilimme ihan avoimesti ;) Turha yrittää talvella flunssan tulla meille, kukistetaan se oma tekemällä mehulla! Hyvä me ja meidän joukkue! 

Satokauden puuhailuita

Ulkona tuulee ja on jotenkin tosi tympeä keli muutenkin. Taika onneksi oli heti aamusta reippaana vaatimassa ulos lähtöä. Itse olisin mielelläni jäänyt tuijottamaan talletuksessa olleita Rakkaudesta Puutarhaan-ohjelmia. Tykkään niin paljon siitä sarjasta <3 Lähdimme siis ulos ja keräsimme vielä vähän mustaherukoita. 

Yhden satsin tein mustaherukkahilloa lisää ja illalla vasta aletaan mehun keittoon. Vähän jännittää suorastaan. On nimittäin itselleni ensimmäinen kerta, kun mehua teen :) 

Härkäpapuja kävin keräämässä. Ei niitä enää paljon jäänytkään. Sen verran, että yhteen ruokaan saa laitettua ja sitten vielä otettua ensi vuoden siemenet talteen. Noista meinasin kokeilla tehdä pihvejä, kun sain hyvän kuuloisen ohjeen. Muut niistä eivät ole juurikaan innoissaan, joten ei haittaa, vaikkei montaa pihviä saa tehtyä :) Jos itse tykkään, niin jaan teillekkin ohjeen :)

Muutama Berry Garden tomaattikin oli kypsynyt. Maistetaan ja päätetään, meneekö jatkoon ensi vuodelle.





Näyttäisi sille, ettei mene kauaa, kun päästään maistamaan omaa maissia. Hjam! Odotukset ovat lievästi sanoen korkealla. Luulisin, että tänä vuonna saadaan 4 omaa tähkää.







Vesimelonit pulskistuvat kovaa vauhtia. Jospa ne ehtisivät kypsiksi saakka. Täytyy myöntää, että odotuksissa oli saada näitä paljon enemmän, mutta ei aina voi mennä niinkuin Strömsössä.







Apricot Fudge on avannut kukkansa. Ei ruma, mutta enemmän tykkään tavallisista liljoista. Kukat ovat melko pienet ja liljoissa tykkään suurista kukista. Väri on vähän oranssimpi, mitä kuva kertoo. 







Valtikkanauhuksen kukka kerää valtavasti kimalaisia itseensä. Kovin alkaa olemaan jähmeää heidänkin liikkuminen. Maassakin on kimalaisia, jotka eivät vaan jaksa liikkua oikein mihinkään. On pakko nyt myöntää, että minusta on vähän hankalaa erottaa kimalaiset ja mehiläiset toisistaan. Yleisesti meillä käytetäänkin termiä pimppari sekä ampiaisista, mehiläisistä että kimalaisista. 





Taikakin alkaa heräilemään, joten jatkamme päivän puuhasteluita yhdessä. Mukavaa torstai päivää Sinulle <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...