Ihanaa vappua!

Meidän vappupallot on tänä vuonna vähän normista poikkeavia, kun lapset ovat nauttimassa mummola-palveluista ja me vietetään ihka ensimmäistä kertaa HerraMiehen kanssa vappua ihan kahdestaan.

Ihanaa vappua kaikille 😍❤😍



Taimikaaosta, kasvihuoneen rakentamista ja kevätkukkia

Päivät menevät kuin siivillä. Vuorokaudesta loppuu tunnit (tai itseltä jaksaminen) joka päivä. Tänään juuri kitisin HerraMiehelle, että minusta on tullut joko laiska tai todella tehoton, kun en vaan ehdi tehdä kaikkea, mitä pitäisi. Kehtasi rontti nauraa. 

Kevään kukista olen yrittänyt nauttia joka päivä. Kuvauskierroksia on tullut tehtyä ja tässä muutamia kuvia kukkakierroksilta.


Helmililja



Palloesikko



Kevätkaihonkukka




Mikä tämä kasvi on? Itselleni ei mitään muistikuvaa.




Krookus




Kiurunkannus


Taimikaaokseni alkaa olemaan sitä luokkaa, että itseänikin jo hirvittää. Olen pohtinut, että istuttaisinko riskillä taimia jo kasvihuoneeseen. Muutaman asteen pakkaset tuskin kasvihuoneeseen pääsevät, mutta jos tuleekin kylmempää, niin voi käydä huonosti. Lämmitystä ei siis ole. Eikä varataimia, joten yritän nyt alkaa roudaamaan suurimpia tomaatteja edes takaisin. Päiväksi kasvihuoneeseen ja yöksi sisälle. Vaatii työtä, mutta auttaa nukkumaan öisin. 



Liikaa lämpöä näillä hujopeilla


Alemmalla ikkunalaudalla olevilta taimilta loppui tila jo monta päivää sitten kesken, mutta en ole ennättänyt aiemmin niitä pelastamaan. Tänään aloitin pelastus-operaation.









taimikaaos


Ongelmia tuottaa nyt se, että kaikki taimet eivät saa valoa tarpeeksi ja toisaalta meillä on liian lämmintä. Ne jotka nauttivat auringonvalosta ikkunalaudalla, kärsivät kuumuudesta ja ne jotka ovat pöydällä, kärsivät valonpuutteesta, koska muut taimet ovat edessä. Aina kun kuvittelen, että olen järjestellyt taimet hyvin, huomaan, että joku muu kärsii. Joku muu taimi siis ;) 

Taimikaaos on siis oikeasti kuvaava termi. 

Kurkut olin ajatellut kylvää jo viime viikolla, mutta totesin, ettei niille ole millään tilaa. Maissit ja kesäkurpitsat täytyy esikasvattaa, joten loppu tila menee niille. Kurkkujen kohdalla meinasin kokeilla sitä, että kylvän ne potteihin ja vien kasvihuoneeseen. Jos paleltuvat, niin suurta vahinkoa ei käy, kun kurkku ennättää tehdä satoa, vaikka sen suorakylväisi kesäkuussa. 

Vaikka tehottomuus riivaakin päivittäin, ihan pataluha-laiskana en sentään ole ollut. HerraMiehen kanssa ollaan kasailtu uutta kasvihuonetta. Hän teki lähes yksinään rungon ja kennoituksessa olin apuna. Nyt alkaa Nuoli 12 olemaan valmiina. Tosin, kattoikkunat ja kasvupedit vielä puuttuvat, mutta hyvällä mallilla ollaan. 



nuoli 12 kasvihuone



Kerroinki jo Maatiaiskanasen Elämää-facebook sivuilla tämän, mutta kerrompa vielä täälläkin, sillä aina joskus hämmästytän itseni(kin). Olen stressannut sitä, etten ole kasvattanut tarpeeksi paprikan taimia. Olen harmitellut sitä, ettei niitä enää ehdi kylvää lisää.

Tänään, kun olen yrittänyt setviä taimikaaostani, niin päätin laskea paprikan taimet. Itselle jääviä taimia on 43 kappaletta. Hetken hihittelin itsekseni ja totesin, että ehkä me pärjätään tämä kesä. Ompahan taas yksi stressi-vähemmän, khih. 

Alla olevan kuvan taimi oli jäänyt muiden taimien taakse ja aloin ihmetellä, et mikä ottaa vastaan, kun yritän laittaa rullaverhoja alas. Tämä minikokoisessa ruukussaan oleva Gift from Moldova-paprika oli päättänyt yllättää. Lähes yhtä iso hedelmä, kuin koko kasvi.


Jos olisin kasvi, olisin ehkä tuo taimi. Meissä on jotain samantyylistä suuruuden hulluutta.


Gift from Moldova - paprika


Ihanaa uutta viikkoa! 

Tämän päivän kukkijoita

Aurinko paistaa, linnut laulaa ja puutarhassa kukkii! Oih, tämä se on vasta elämää! Kävin tekemässä pikaisen kuvauskierroksen. Ihan kaikkia kukkijoita en tähän laita, sillä esimerkiksi krookuksia kasvaa parissakymmenessä paikassa, niin kuvia kertyisi valtavat määrät. Khih. 

Krookukset ovat niin ihania väripilkkuja! Osa on jo kukkinut ja osa on vasta ihan nupuillaan. Kiva, kun tämä riemu kestää monta viikkoa.


Krookuksia


Kevätkurjenmiekoista kukkii vaaleansininen 'Katharine Hodgkin'  ja tummansininen ´Harmony´. Iirikset ovat aina niin super ihania! Olen aivan rakastunut näihin. 



Kevätkurjenmiekka 'Katharine Hodgkin' 


Kevätkurjenmiekka ´Harmony´


Lumikellot pääsivät vähän yllättämään. Istutin viime syksynä muutamia, mutta en kovin montaa. Olin nimittäin edellisenä syksynä lumikelloja istuttanut ja harmitellut, kun ne eivät kasvaneet ollenkaan. Yllätys oli, kun tänä vuonna myös ne aiemmin istutetut lumikellon alkoivat kukkimaan. Söpiksiä!



Lumikello


Nämä kirkkaan oranssit krookukset ovat tosi piristäviä näin keväällä. Henkiselle muistilistalle kirjaan: syksyllä paljon lisää krookuksia! Niitä on paljon, mutta niitä voisi olla vielä paljon enemmänkin. 


Krookukset ovat kevään piristäjiä


Nämä helmililjat istutin toissavuonna. Ne olivat olleet ruukussa ja kuihtumisen jälkeen istutin ne pensaanjuurelle. Seuraavana keväänä niistä ei näkynyt jälkeäkään ja tsädää, tänä vuonna ne kukkivat. Hiphei!



Helmililja

Tämä lumikello kuuluu niihin, jotka jurnuttivat yhden vuoden ennenkuin suostuivat näyttäytymään. Sipulikukat ovat tästä jänniä tapauksia. Ne saattavat muka kadota ja sitten taas yht äkkiä ilmestyä ja kukkia iloisesti. Eli jos esimerkiksi viime syksynä istuttamasi sipulikukat eivät näytä elonmerkkejä, niin älä kaiva niitä ylös. Ne voivat hyvinkin seuraavina vuosina kukkia.



Lumikello

Onko Sinulla lempparia kevätkukkijaa?

Ihanaa kevätpäivää Sinulle <3


Puutarhassa tapahtuu jo! + vinkki arvonnasta

Puutarhassa tapahtuu jo vaikka mitä ihanaa! Puiden silmut alkavat pullistumaan, lintujen konsertti on lähes taukoamaton, ensimmäiset kukat kukkivat ja hyönteisiä vilisee sielä ja täällä. 

Hillevin puutarha-blogissa ihmetellään, mitä kaikkea puutarhassa jo tapahtuukaan, nautitaan keväästä täysin siemauksin ja odotetaan kasvihuonekauden alkamista. 

Hillevin puutarha-blogiin pääset klikkaamalla tästä: https://jutunjuuri.fi/puutarhassa-tapahtuu-jo/




Vinkkaampa vielä ihanasta arvonnasta. Olen saanut paljon kivaa palautetta siitä, miten upeasti paprikani ovat kasvaneet tänä vuonna. Uskon, että hyvästä kasvusta saan kiittää Biobizz lannoitteita ja kasvualustoja. Siksi vinkkaankin arvonnasta, joka on Pavunvarsi FB-sivuilla. Sielä kaksi onnekasta voittaa Biobizz-starters packin sekä kasvualusta säkin! Arvontaan ehtii osallistumaan vielä tämän viikonlopun aikana.

Arvonnan löydät Pavunvarren Facebook-sivuilta, jonne pääset tästä: https://www.facebook.com/Pavunvarsi/


Lannoite suositus!

Täällä pääsiäinen menee pihapuuhissa, Oriflamen parissa ja käynpä vähän kokeilemassa, miten vielä lähihoitajan työt sujuu. 

Ihanaa pääsiäistä Sinulle <3 

Puutarhan kevät

Keväisin koen suurta onnea, kun pääsen haravoimaan ensimmäisiä kertoja. Kun haravoimistyö vain jatkuu jatkumistaan, sen nautinto alkaa karisemaan, mutta ne ensimmäiset rapsutukset ovat jotain niin ihanaa. Eilen pääsin tältä keväältä ensimmäistä kertaa haravan varteen, kun maata alkaa jo olemaan vähän näkyvissä. 

Toisaalta haravoinnin aloituksessa ei vielä hirveästi ole järkeä, kun pääsee rapsuttelemaan sieltä ja täältä vähän, eikä hommaa saa kunnolla tehtyä. Mutta hei, mitä sitten?! Ei haittaa, se vaan on niin ihanaa! 

En myöskään meinaa koko puutarhaa haravoida tänä keväänä. Havaroin suurimmat lehtikasat ja muutoin sen verran, mikä tuntuu hyvältä. Sitten, kun homma alkaa kyllästyttämään, niin lopetan. Luontoäiti saa hoitaa loput.  



Puutarhan kevät


Kevätkukkijat ovat alkaneet kukkimaan. Ihan joka paikkaan en vielä pääse, mihin olen sipuleita piilotellut, sillä lunta on edelleen paikotellen aika paljon. Nyt on luvannut niin lämmintä, että pieni hetki vain, niin pääsen joka puolelle ihastelemaan nousevia piippoja. Niin ihanaa! 



Posliinihyasintti


Tässä keväässä on yksi suuri eroavaisuus viime kevääseen nähden. Ja ylipäätään tulevassa kesässäkin. Kun otan kuvia, voin laittaa niitä blogiin, instagramiin ja facebookiin ilman pohdintaa siitä, mitkä kuvat haluan säästää kirjaa varten. Jollainlailla hirmuisen vapauttavaa. Ylipäätään voin räpsiä kuvia murehtimatta niiden laadusta. Aion tästä todella tänä kesänä nauttia! 

Osa ehkä muistaakin, että surkuttelin viime kesänä sitä, että aloin kadottamaan kuvaamisen ilon. En tosin silloin kertonut syytä, miksi olin niin hirveän kriittinen kaikkia kuvia kohtaan.  Olen mestari luomaan itselleni valtavia paineita. Toisaalta se auttaa kehittymään, mutta toisaalta se myös latistaa usein tunnelmani. Oppimisen paikka! 



Scilla


Koska puutarhassa ei vielä ihan hirveästi pääse puuhastelemaan, on tärkein homma tällä hetkellä kierrellä, kaarrella ja ihastella heräilevää luontoa. Linnut laulavat, kevät tuoksuu kostealta mullalta ja kasvit alkavat heräilemään. Terapiaa parhaimmillaan! 

Kevät saa minussa aina aikaan kiitollisuus-ryöpsyn. En tiedä miksi, mutta niin käy joka ikinen kevät. Huomaan ympärilläni kaikki ne asiat, joista olen todella kiitollinen liikutukseen saakka. Ei ole mitenkään harvinaista, että kuljen pihalla hymyillen ja silti kyyneleet kimmeltävät silmäkulmassa. En ole surullinen, vaan olen oikeasti niin liikuttuneen onnellinen. 

Kerrottuna tämä kuulostaa vähän hullulta, mutta niin se vaan on. Vaikka kaikki ei aina suju ihan niinkuin haluaisin, niin silti kaikki on oikeasti hirmuisen hyvin. Perheellä on kaikki hyvin ja ylipäätään, minulla on perhe. Rakkautta ja huolenpitoa kaikkien perheenjäsenten kesken. Siinnä on jo syytä kiitollisuuteen. Nämä asiat eivät ole minulle itsestään selvyyksiä ja niiden avulla menen, vaikka läpi harmaan kiven!


Krookus



Kuten näkyy, lunta vielä riittää. Elvinkummun yläosa on sulanut, mutta kaikki muut kukkapenkit ovat vielä lumen vallassa.



Lunta ja kukkia.



En siivoa syksyllä kukkapenkkejä, vaan jätän varret ja lehdet talventörröttäjiksi ja suojaksi. Keväinen näky ei siis ole koskaan järin kaunis. Mutta hei, tästä se taas alkaa! Kukkapenkkien siivoilua ja keväästä nauttimista. JES!



Talventörröttäjät eivät ole kauniita lumien sulamisen jälkeen, mutta niiden siivoaminen on nopea homma.


Eilen itse asiassa tätä jo siistinkin ja tänään vielä jatkan. Kukkapenkkien kevät-töistä tulossa siis juttua ihan lähiaikoina. 

Ihanaa tiistaita Sinulle!

Menoa ja meininkiä

Nyt on ollut ihanan paljon kaikkea meneillään. Vaikka välillä olen suorastaan ihmeissäni, mistä löydän ajan kaikkeen puuhaan, niin silti tuntuu niin super hyvältä. Kevääseen kuuluu toki taimikiireet ja sen lisäksi keväiset menot kuten Kevätmessut ja puutarhaseuran järjestämä puutarhailta. 

Viime viikonloppuna tosiaan oli Helsingin messukeskuksella Kevätmessut, joissa vierailin lauantaina. Kuvia otin todella vähän ja ostoksia tein sitäkin vähemmän. Ostin metrilakut ja yhden lonkeron (hyi minua). Siinnä ihan kaikki messuostokset. 

Kiertelin ystäväni kanssa messuilla useamman tunnin. Tapahtuman parasta antia oli kohtaamiset. Tosin onnistuin vähän möhlimäänkin nimien kanssa ja se jäi itseäni kovasti harmittamaan. Anteeksi asianomaisille! Joka tapauksessa oli ihana nähdä blogin lukijoita ja blogisiskoja <3 




Ostoksia olisi tullut muutamia tehtyä, jollen olisi ollut junalla matkassa. Muutamia yrttejä ja tietysti isot hortensiat olivat hienoja. Nämä toivon löytäväni Lahden Pihapiiri-messuilta. On kuitenkin pakko myöntää, että olen vähän pettynyt messuihin. Itseäni kiinnostaisi nimenomaan kasvit, mutta niiden osuus oli todella vähäinen. Eihän toki Kevätmessut oli tarkoitettukaan vain kukkamessuiksi, mutta silti. Samaa harmittelin jo viime vuonna ja mielestäni tänä vuonna tilanne oli huomattavasti vieläkin huonompi. 

Sen sijaan eilinen puutarhailta oli aivan ihana. Sen järjesti Kuusankosken puutarhaseura, johon itsekin kuulun (tosin olen aivan surkea seuralainen, koska aivan liian harvoin kerkiän mihinkään yhteisiin juttuihin) ja sielä oli ihana Paula Ritanen-Närhi kertomassa, millaisissa puutarhoissa hän on vieraillut. Paljon ihania pihoja ja kauniita kuvia. Paula on lämminhenkinen ja hyväsydäminen ihminen ja se, mikä minusta on ilahduttavaa hänen ammattinsa kannalta, on se, että hän näkee kaikki puutarhat kauniina. Se myös huokuu hänestä. 

Paula on meilläkin vieraillut ja on tulossa ensi kesänä toistamiseen. Usein itse näkee puutarhassaan kaikki ne kesken eräiset paikat ja kun vieras ihminen tulee puutarhaa kuvaamaan, voi kokea vähän ahdistustakin. Paulasta kuitenkin näkee, että hän katsoo puutarhaa oikeasti rakkaudella ja kuuntelee sen tarinaa, jolloin itsekin näkee sen kauneuden sen sijaan, että tuijottaisi niitä rojunurkkia, joita ainakin meidän suuressa puutarhassa on yllinkyllin (ja vielä vähän enemmänkin). Tämä vinkkinä niillä ihmisille, jotka pohtivat, että uskaltaisinkohan esitellä puutarhani toimittajalle, niin ottakaa yhteyttä Paulaan ja kutsukaa hänet vierailulle! 




Puutarha-jutuista poiketen, olin myös viikonloppuna Oriflamen Express-koulutuksessa, joka on siis bisnes-koulutus. Tiedättekö, olin niin innoissani ja sain koulutuksesta paljon iloa, virtaa ja uutta tietoa. Tykkään niin tuosta hommasta. Se on mukavaa vastapainoa puutarhailulle ja siinnä pääsee etenemään ja kehittymään. Hyvin inspiroivaa! 

Näiden lisäksi on kivoja uutisia, nimittäin pieni kana-opas alkaa olemaan valmis ja lähtee lähiaikoina painettavaksi. Voi vitsit, arvatkaa kuinka paljon odotan sitä, kun saan nuo pienet oppaat käsiini. Näitä oppaita ei tule löytymään kirjakaupoista, mutta niitä voi tilata minulta. Tästä lisää viimeistään loppukuusta. 




Lopuksi vielä linkki Ylen sivuilta löytyvään juttuun, jossa on tarinaa minun puutarhaharrastuksesta. Tämä oli minusta tosi ihanasti kirjoitettu. Otsikkokin kirvoitti kunnon naurut, hyvin hoksattu Juulialta! 

Tuon jutun löydät täältä: https://yle.fi/uutiset/3-10721061

Taimien kasvun ihme

Taimien kasvu on jännä juttu. Toisaalta niiden kasvulle sokaistuu, eikä huomaa, kuinka nopeasti ne kasvavat ja toisaalta niiden kasvuvoima ihmetyttää joka vuosi. Itse aina kuvittelen, ettei ne kasva mihinkään, mutta onneksi otan niistä usein kuvia. Kuvista huomaa aina hyvin, kuinka valtava muutos taimissa tapahtuu esimerkiksi viikossa. 

Tänä vuonna etenkin paprikan taimet ovat kasvaneet ilahduttavan hyvin ja alkaneet tuottamaan satoa ajoissa. Parisenkymmentä raakiletta on jo kasvamassa. Ne myös kasvavat hurjaa vauhtia. Näin sisällä tuon kasvun huomaa paremmin, kuin kasvihuoneessa. 

Hillevin puutarha-blogissa lisää taimien kuulumisista (klik) ja kuva, miten ihanan hyvännäköiset juuret taimelle kasvaa Root!t-juurrutussienissä. 

Hillevin puutarha-blogi löytyy täältä: https://jutunjuuri.fi/


Taimien kasvu on ihmeellisen upeaa seurattavaa

Ylen haastattelu

Kerroin eilen, että meillä kävi  Ylen toimittaja tekemässä juttua kasviharrastuksestani ja etenkin eksoottisten kasvien kasvattamisesta. Radio-juttu oli kuulunut tänään vähän ennen viittä ja televio-pätkä löytyy Kaakkois-Suomen uutisista. Jos haluat jutun käydä kurkkaamassa, niin se löytyy osoitteesta: https://areena.yle.fi/1-50112688  

Kun netti-juttu ilmestyy, niin vinkkaan siitä vielä erikseen. 

Ihanan positiivisia ja kannustavia kommentteja olen saanut. Kiitos <3 Olette ihania! 

Huh, miten jännittävää!

Olen nyt lähiaikoina poistunut oikein urakalla omalta mukavuusalueeltani ja eilen todella kauas sieltä. Ylen toimittaja Juulia Tillaeus vietti meillä eilen 2,5 tuntia haastatellen minua ja ottamalla kuvia. 

Juulia otti minuun yhteyttä noin kuukausi sitten ja tiedusteli mahdollisuutta haastatteluun, kun oli löytänyt blogini ja huomannut, että kasvatuslistallani on tänä vuonna meloneita ja maisseja. Juttelimme puhelimessa ja sovimme, että hän tulee haastattelua tekemään. Onneksi hän kertoi vasta lopuksi, että oli ajatellut juttujen tulevan netin lisäksi radioon ja televisioon. Olisin saattanut jänistää, jos olisin heti asiasta kuullut.

Joka tapauksessa huomenna torstaina, aamulla klo 6-10 välillä haastatteluni tulee Yle Radio Suomelta ja illalla sitten alueuutisista televisiosta. Televisio-haastattelu näkyy toki myös Areenasta. Nettiin juttu ilmestyy myöhemmin.

En tiedä, että pelottiko minua enemmän eilinen vai peräti huominen. Khih. 

Täytyy sanoa, että Juulia on todella hyvä työssään. Hänen seurassaan jännitys kyllä hälveni. Toisaalta inhoan niin paljon kuvattavana olemista, että videointi ja valokuvien ottaminen kieltämättä tuntui vähän ahdistavalta. Haastattelun jälkeen oli kuitenkin niin itsensä voittanut olo! Olen nimittäin jollainlailla todella ujo ja arka (jota ei ehkä uskoisi), joten vaikka näyttäisin ja kuulostaisin, kuinka typerältä, niin yritän olla ylpeä itsestäni, koska uskalsin lähteä tähän juttuun mukaan. 

Jutut koskevat ylipäätään puutarha harrastusta sekä eksoottisten kasvien kasvattamista. 

Huh, saa nähdä, uskallanko itse koko juttua edes katsoa :D 







Värikästä omavaraistelua

Omaraisuus blogeissa- FB-ryhmä on aloittanut jo heti alkuvuodesta kirjoittamaan yhteispostaussarjaa, jossa bloggaajat pohtivat omaa omavaraisuuttaan ja luovat suunnitelmia sen lisäämiseksi. Viime vuonna osallistuin sarjaan, mutta tänä vuonna en ole aiemmin ehtinyt mukaan. Tähän sarjaan osallistuminen on todella inspiroivaa ja olen kaivannut näiden juttujen kirjoittamista, joten pomppaan kelkkaan tässä vaiheessa. 


Taimi-onnea



Tavoitteet ja suunnitelma vuodelle 2019

En ole tänä vuonna ehtinyt hirveästi miettiä omia tavoitteitani omavaraisuuden lisäämiseksi. Ylipäätään kaikki suunnitelmat tuntuvat olevan päässäni aivan hujan hajan, mutta ehkäpä ne tästä alkavat selkeytymään. Yksi erinomainen syy tähän postaussarjaan osallistumiseen löytyy siitä, että tässä tulee oikeasti suunnitelmia tehtyä ja pidettyä huolta, että niitä kohti oikeasti mennäänkin. Myös suunnitelmien arviointi on oikeasti tosi mahtavaa ja usein huomaa vasta silloin, kuinka paljon tapahtuu kuukauden aikana, vaikka kuvittelee, ettei mikään etene tai mitään ei ole tehnyt.

Tämän kesän kasvatuslistalla on tomaatteja, pääasiallisesti makeita paprikoita, kiwanoja, meloneja, kurkkuja, porkkanoita, perunoita, pikkuisen salaattia, herneitä, pesukurkkuja, maisseja, punajuuria, kesäkurpitsoita, lehtikaalia, härkäpapuja ja sipulia. Pihasta löytyy myös erilaisia hedelmäpuita; omena-, päärynä-, kirsikka-, kriikuna- ja luumupuita sekä marjapensaita. Vadelmia toki unohtamatta. Toivottavasti näistäkin saataisiin reilusti satoa. Tosin viime vuonna omenoita tuli paljon, mutta ne olivat niin ötököiden syömiä, ettei niistä kauheasti hyötyä saatu, joten oletan ettei tänä vuonna omenasato ole järin suuri. Marjapensaiden marjat käytettiin viime kesänä pääasiallisesti tuoreeltaan ja näin olettaisin tapahtuvan myös tänä vuonna.


pieniä tomaatin taimia


Tomaatteja on kasvatuksessa tänä vuonna 80 lajiketta. Suurin osa on itselleni ihan uusia lajikkeita, mutta osa viime vuodelta hyväksi havaittuja. Listauksen lajikkeista löydät klikkaamalla tästä, klik klik.  Tavoitteena olisi saada vielä enemmän pakkaseenkin tomaatteja, mitä viime vuonna. Helmikuussa olimme jo käyttäneet kaikki tomaattisoseet pakkasesta ja kaipaisin niitä vieläkin.


Red Profusion tomaatti


Viime vuonna kasvatin useita chilejä, mutta totesin, ettei meillä niille ollut juurikaan käyttöä.  "Paholaisenhillo" oli oikeastaan ainoa asia, johon niitä käytin ja sitä varten riittää hyvin yksi taimi, joten tänä vuonna kasvatan pääsääntöisesti vain makeita paprikoita. "Paholaisenhillo" on siksi lainausmerkeissä, että omat tekeleeni olivat lopunpeleissä paremminkin kiltin tytön litkuja, kuin varsinaista paholaisenhilloa, khih. Makeita paprikoita on tulossa selvästi enemmän kuin viime kesänä, sillä rakastuimme täytettyihin paprikoihin ja niitä toivon, että pääsemme tällä kaudella tekemään paljon useammin. Hjam! Lisäksi meillä rouskutetaan paprikaa tuoreeltaan suuret määrät kesän aikana.


Paprikan taimia

Kiwanot ovat itselläni ensimmäistä kertaa kokeilussa. Ne eivät suoranaisesti lisää mitenkään omaa omavaraisuuttani, mutta kaikkea uutta on kiva kokeilla ja toisaalta, mikäli satoa saamme, niin olemme saaneet omavaraisesti uusia makuelämyksiä...

kivakurkku
Kiwano


Meloneita tulee tänä vuonna lisää. Viime vuoden saldo jäi suhteellisen heikoksi harsosääskihyökkäyksen vuoksi, mutta saimme useammanlaisesta melonista maistiaisia. Hjam. Ja voin kertoa, niiden(kin) osalta nälkä kasvaa syödessä. Meillä tykätään meloneista kovasti ja olisikin kiva, jos niitä ei tarvitsisi satokaudella ostaa ollenkaan.

Kurkkuja kasvatin viime vuonna useampia erilaisia, mutta totesin, että niissä ei hirveästi eroja ollut maun suhteen. Siispä tänä vuonna keskityn hyviksi havaittuihin lajikkeisiin, joiden lisäksi uusina tulee useammanlaisia minikurkkuja, sillä Taika rakastaa syödä pikkukurkkuja. Niitä menisi vaikka kuinka paljon.  Lisäksi tavoitteena olisi opetella tekemään HYVIÄ suolakurkkuja. Viime vuoden suolakurkut eivät mitenkään hirveän suurta kannatusta saaneet, joten tässä on selvästi kehityksen paikka.

Porkkanoidenkin osalta koin viime vuonna värivillityksen. Suurin osa porkkanoista oli muita kuin perinteisia oransseja. Edelleen värikirjoa kannatan, mutta kaipasin viime vuonna niitä ihan perinteisiä oranssejakin, joten niitä tulee tänä vuonna enemmän.  Porkkanoita käytettiin eniten soseissa ja osa perheestä vähän karsasti meidän liloja keitoksia, khih.

Perunoita meillä syödään tosi paljon. Viime vuodesta ei ole kuitenkaan tarkoitus niiden määrää kasvattaa. Meillä ei ole sopivaa tilaa niitä säilyttää, joten syksyyn saakka syödään omasta maasta potut ja sen jälkeen siirrytään taas ostoperunoihin.

Salaattia laitan vain vähän. Jostain syystä ne tuppaavan kesällä jäädä syömättä. Sen verran toki pitää olla, että tortillojen väliin saa salaattia.

Herneitä meillä syödään vain tuoreeltaan. Tai no, lähinnä Taika syö. Muut lapset eivät niistä välitä, mikä on minusta tosi outoa. Herneethän on tosi hyviä. Pitää tänä vuonna kasvattaa sen verran, ettei tarvitse omien syömisten suhteen kitsastella, jotta Taikakin saa tarpeeksi napostella niitä. 

Pesukurkku on itelleni aivan uusi tuttavuus. Niitäkin voi pienenä poimittuna syödä, mutta itselläni on ajatuksena ihan saada pesukäyttöön semmoisia. Olisi jotenkin niin ihanaa ulkosaunassa käydessä pestä itsensä itse kasvatetulla pesukurkulla. Siinä on jotain ihanan maan läheistä!

Maissista minulla on ollut kasvatuksessa vain yhtä lajiketta. Tänä vuonna sen rinnalle tulee pari lajiketta lisää. Maissista ei olla ikinä mitään jättisatoa saatu. Viime kesänä taimia oli 5 ja saimme 3 tähkää. Jätin muutaman pöydälle odottelemaan kuvaamista ja menin pihalle jatkamaan hommia. Kun tulin takaisin, Taika mutusteli maisseja hyvin tyytyväisenä isänsä sylissä ja molemmat olivat erittäin onnellisen näköisiä. No eihän siinnä, kerkiäähän niitä kuvaamaan joku toinenkin kesä :D Toivoisin kuitenkin, että maisseja saataisiin vähän enemmän. Maissien suhteen minulla ei kuitenkaan ole mitenkään valtavia sato-odotuksia. Niissä tärkeintä on maistiaiset. 

Punajuurista meillä ei muut ihan hirveästi pidä, mutta tykkään itse, joten niitä kasvatan joka tapauksessa ja ruokaakin niistä laitan. Uunipunajuuret ovat aivan ihania. Eikä sosekeittokaan höystettynä punajuurella ole hassumpaa. 

Kesäkurpitsa lajikkeita tulee olemaan taas enemmän. Viime vuonnakin niitä oli useampia, mutta tänä vuonna tulee vielä lisää. Kesäkurpitsakeittoa syötiin viime kesänä paljon ja se oli aivan ihanaa. Meillä alunperin oli Ilona se, joka halusi kesäkurpitsaa laittaa kasvamaan ja parin kesän jälkeen olin minäkin aivan myyty. Viimeistään siinnä vaiheessa, kun ymmärsin, että niistä saa ihan oikeasti aterian tehtyä, rakastuin! Olin jotenkin kuvitellut, että kesäkurpitsasta saa tehtyä vain grillaukseen lisuketta, josta en kaiken lisäksi tykännyt ollenkaan. Onneksi on lapset, joilta voi itsekin ammentaa oppia <3

Lehtikaalia käytän lähinnä smoothieihin. Olin viime kesänä keksivinäni nerokkaan ruuan; lehtikaalimunakas ja olin himskatin ylpeä itsestäni. Jee, todellista omavaraisuus sapuskaa. Olisittepa nähneet HerraMiehen ilmeen, kun söi minun gourmet-ateriaani. Ei tehty toista kertaa. On tosin ruokaa, jota voisin tehdä itselleni ja jopa muksutkin sitä kenties söisivät. Lehtikaalia en kuitenkaan laita paljoa ensi kesänä kasvimaalle. Sen sijaan meinasin kylvää sitä kukkapenkkeihin, sillä se on mielestäni upea kasvi. Kuten myös mangoldiaa, jota ei kasvimaalle tänä vuonna tule ollenkaan. 

Sipulia kuuluu valtavasti ja sen alaa pitää lisätä reilusti. Viime kesänä taisi olla kaksi lavaa, joten tänä vuonna niitä taitaa tulla neljä. Sekään määrä ei tietysti koko talveksi riitä, mutta jos kesän ja syksyn ajan saisi omat sipulit, niin hyvä olisi.


Tomaatin taimia


Aiemmin mainitsemani värivillitys jatkuu yhä. Rakastan niin paljon sitä, kun lautaselta löytyy kaikenlaisia värejä <3 Paprikoita löytyy keltaisia, oransseja, lähes mustia, violetteja, kermanvalkoisia jne. Tomaattien värikirjosta nyt puhumattakaan. Porkkanoista erilaisia liloja, valkoisia, keltaisia, punaisia ja oransseja. Kesäkurpitsoista valkoisia, keltaisia ja vihreitä. Jne. I-HA-NAA! 

Tänä vuonna yritän jälleen nostaa oikeasti käyttöön tulevien kasvien määrää ja poistan kasvutuslistalta niitä, jotka jäävät toistuvasti syömättä. Salaatille en siis laita paljoa kasvatustilaa ja mangoldikin jää kasvimaalta kokonaan pois. Papujakaan meillä ei  mene juurikaan. Itse niistä tykkäisin, mutta ruuat joihin olen papuja laittanut, tuppaavat herättämään anti-innostusta muissa, joten turha niitä silloin on kasvattaa, kun kerran tilaa tarvitsee niille kasveille, jotka oikeasti tulevat käyttöön. Härkäpapuja tosin laitan jonkun verran, mutta nehän eivät papuja olekaan ;) Niistä tehdyt pihvit kelpaavat meillä kaikille ja ne ovat yksi niistä ruuista, joissa pääsen liputtamaan juuri omavaraisuutta, kun kaikki niihin tarvittavat ainekset mausteita lukuun ottamatta on omasta takaa. 

Kananmunat ovat oikeastaan ainoa asia, joiden suhteen olemme ympärivuoden omavaraisia. Kanojen määrää ei ole tarkoitus lisätä, mutta jos joku rouvista innostuu hautomaan, niin en toki pahakseni pistä. 


Maitotölkit ovat käteviä ruukkuja tomaatin taimille


Suunnitelmien eteneminen

Ulos en ole päässyt tekemään yhtään mitään konkreettista, sillä meillä on vielä lunta aivan valtavasti. Yksi konkreettinen juttu omavaraisuuden lisäämiseksi on uusi kasvihuone. Strong 18 ei riittänytkään, vaan tulossa on sille kaveriksi Nuoli 12. Jos nuo eivät riitä, niin sitten laitan vielä yhden huppukasvarin pystyyn. 

Uutta kasvihuonetta ei toki ole vielä pystytty ja itse asiassa se on vasta matkalla meille, mutta sen tuloon on jo varauduttu. Olen siis lisännyt itselleni jäävää taimimäärää viime vuodelta. Tomaatteja ja paprikoita on taimina nyt noin  120. Niiden lisäksi olen kylvänyt vasta basilikaa ja kiwanoja. Kiwanoiden kanssa tulen olemaan vielä ongelmissa, sillä ne itivät paljon nopeammin ja paremmin, mitä kuvittelin. Kuvittelisin niiden olevan vähän herkkiä, joten liian suuriksi päästyään ne voivat olla hankalia kavereita. Noh, kääntöpuolena toki se, että saa aiemmin satoa, JOS kaikki menee hyvin. 

Nyt on kaikki siemenet jo hankittu, ellei heräteostoksia tule. Huomenna aloitan melonien kylvön ja ihan piakkoin myös pesukurkut pääsevät multaan. 

Koulimista, purkittamista ja ties mitä taimitouhua riittää nyt aivan hurjan paljon. Onneksi se on mieluisaa puuhaa, joten ainoa kurja puoli on ajan rajallisuus. Toinen hankaluus alkaa olemaan tilanpuute, mutta sehän nyt on kroonista kaikilla puutarhaintoilijoilla näin keväällä. Onneksi kohta pääsen viskaamaan orvokit pihalle, niin saa taas vähän lisätilaa muille taimille. 

Hyvin ollaa siis ajoissa.  Paprikoiden osalta  minun mittapuulla jopa super ajoissa, sillä raakileita alkaa jo olemaan jonkin verran. Hiphei! Yksi oma tavoitteeni nimittäin oli, että saamme heti kesän alusta saakka omia paprikoita ja toistaiseksi näyttää hyvältä. 


paprika


Suosituksia

Tämän kuun lisäaiheena oli suositus, jossa sai valita, mitä suosittelee muille. Olen ehkä vähän tylsä, mutta suositukseni aiheena on tomaatit. Tylsä siis siksi, että tämä on minulta super ennalta-arvattavaa, mutta ei se mitään. Tomaateista löytyisi toki vaikka kuinka paljon lajikkeita, joita voisi suositella, mutta laitan tähän muutamat lajikkkeet, joissa on kaikki kohdallaan; loistava maku, hyvä satoisuus ja taudin kestävyys. 

Avomaalle: Tigerella, Tanskan Vienti, Lemon Cherry ja Pink Baby Plum. Lämpimällä seunustalla, ruukussa kasvatettuna tekivät hyvin sadoa ja aaaah se maku! 

Amppeliin: Red Profusion F1 ehdottomasti!

Kasvihuoneeseen: Costoluto Fiorentino, Citrina, Blush ja Green Envy. 


Yhteispostaussarjahan ei olisi yhteinen homma, ellei siihen osallistuisi muitakin. Käy kurkkaamassa, mitä muille sarjaan osallistuneille kuuluu: