Yhteispostaus-sarjamme, jossa useampi henkilö kirjoittaa siitä, kuinka pyrkii kohti omavaraisuutta, jatkuu jälleen. Kyseessä on siis Facebookissa olevan Omavaraisuus blogeissa-ryhmän porukka, joiden jokaisen omavaraisuus aste on hyvin erilainen. Osalla omavaraisuus aste on melko suuri ja osalla taas, kuten minulla, melko pieni. Jokaisen kuun ensimmäinenä maanantaina ilmestyy sarjan uusi osa. Jos olet hypännyt kelkkaan vasta lähiaikoina, tässä lyhyt kooste aiemmista postauksistani. Linkeistä pääset lukemaan kyseiset postaukset kokonaisuudessaan.
Osa 1: kerroin, mitä kasvatuslistaltani löytyy, eli porkkanaa, sipulia, chiliä, makeaa paprikaa, herneitä, kurkkua, perunaa, tomaattia, salaattia, papuja ja kesäkurpitsaa. Tässä postauksessa kerroin myös toiveesta, että juhannuksena pääsisimme maistamaan ekoja omia perunoita.
Osa 2: kerroin siitä, että toistaiseksi eteneminen oli ollut siementen hankintaa sekä paprikoiden ja tomaattien esikasvatusta. Esikasvatuksessa oli tuolloin makeita paprikoita (seitsemää erilaista), chilejä ja tomaatteja (reilu kymmenkunta erilaista). Kaikki olivat vielä melko pieniä taimia.
Osa 3: kerroin, kuinka pahasti tomaatti vinksahdukseni oli päässyt valloilleen ja samanlainen hullaantuminen oli tapahtunut myös paprikoiden osalta. Hupsista! Kurkkujen ja meloneiden suhteen höyrähdys oli havaittavissa myös, mutta niitä ei oltu vielä kylvetty.
Osa 4: esittelin lavakaulus-kasvimaan laajennusta ja sen tukikehikoita, jotka olivat tehty "hukkarisuista", kasvimaa suunnitelman, kurkun ja melonien taimet, "juhannuspottujen tilanteen" ja kerroin, kuinka harsosääskien kanssa on tapeltu. Taimien karaisu oli jo aloitettu ja Maatiaiskanasen ihkaensimmäiset tipuset olivat juuri saapumassa kotiin.
Vasta aloittaessani tätä postausta ja kurkatessani tuota edellistä postausta, tajusin, kuinka huiman paljon kuukaudessa on tapahtunut. Olen jotenkin sokaistunut tälle muutokselle aivan täysin. Suosittelen siis kurkkaamaan tuon
edellisen postauksen, niin tiedätte, mitä tarkoitan!
Tomaateissa myös on paljon raakileita, mutta vielä ei ole päästy maistelemaan. Ja hetki vielä kestääkin... Odottavan aika on joskus todella pitkä! Onneksi on paljon tekemistä, niin ei kerkiä ajankulua ajattelemaan. Muutama kuva kasvihuoneen raakileista.
Suurin osa kasvimaan kylvöistä on tehty ja jotain on jo itänytkin. Erilaisia porkkanoita, salaatteja, härkäpapuja, retiisejä, lehtikaalia, mangoldia, sipulia, punajuuria, tilliä, persiljaa ja herneitä. Viikonloppuna kylvin tarhapavut ja osan avomaan kurkuista. Kurkun taimia en ole uskaltanut viedä ulos, kun on lupaillut viilenevää ja meidän tontille halla tulee helposti. Ympäristö on kuin pommin jäljiltä... Ehkäpä joskus kerkiän siistimään ympäristöäkin...
Härkäpavuista osa on viime vuotisia omia härkäpapuja. Olin epävarma, että itävätkö ne, joten ostin myös uusia siemeniä ja kylvin kaikki. Lisäksi kokeilussa Robin Hood-lajike, jonka kerrotaan sopivan myös pieniin tiloihin ja ruukkukasvatukseen.
Sipulit ovat lähteneet mukavaan kasvuun. Kuva on vähän hassu, kun otin sen vain nostamalla harsoa. Ulkona tuulee tällä hetkellä niin paljon, että harso olisi lähtenyt omille teilleen, jos olisin ottanut sitä sen pois. Sipulien kanssa samoissa lavoissa kasvaa myös muutama porkkanalajike.
Salaatit ovat vasta ihan pikkuruisia. Aika söpiksiä, mutta hetki joudutaan odottelemaan ennenkuin päästään herkuttelemaan.
Maissit myös jouduin viemään ulos jo aiemmin. Harsosääskien toukat tekivät tosiaan pahaa jälkeä viimeisten esikasvattelujen suhteen: melonien, kesäkurpitsojen ja maissien taimet saivat kokea kurjia kohtaloita. Kesäkurpitsoista kerkisimme pelastamaan muutaman (osan myös juurrutimme uudelleen), samoin maisseista. Meloneistakin ehkä noin puolet. Kurjan pieniä taimet vain ovat, joten melonien suhteen en ole kauhean toiveikas. Harmillista, todella harmillista. Harsosääsket pääsivät ihan yllättämään, sillä lentäviä yksilöitä ei montaakaan näkynyt ja kuitenkin olivat tehneet melkoiset määrät munia multiin. Osa taimista pelastui, kun putsasin juuret vanhasta mullasta ja toukista kokonaan ja istutin ulos. Sisällä uusien toukkien riski oli niin suuri, etten edes viitsinyt yrittää.
Pidetään kuitenkin peukkuja, että nämäkin reppanat lähtevät vielä kasvamaan! Seuraavat kaksi kuvaa ovat melonien taimia. Ylempi on suurin taimista ja alempi sitten jotain ihan muuta...
Kesäkurpitsan taimia. Uudet taimetkin pistimme jo varmuudeksi tulemaan. Tuon ylemmän juurrutin vesilasissa, kun harsosääsket tuhosivat edelliset juuret.
Perunat on istutettu ja osasta alkaa vartta näkymään. Juhannukseksi kaavailemani ämpäriperunat ovat kasvaneet hyvin, ainakin vartta. Jännityksellä odotan, mitä tapahtuu, kun juhannuksena ämpärin käännän nurin!
Hedelmäpuut kukkivat runsaasti ja näyttää sille, että ainakin omenasta tullaan satoa saamaan. Oli aivan ihana tunne, kun kukinta-aikaan puiden alla käveli ja kuuli, kuinka pölyttäjät tekivät iloisena työtä. Kiitos ihanat pölyttäjä-ystäväiseni! Alla kuva kriikunasta, siitäkin näytetään saavan paljon satoa.
Taikalle teimme oman pienen kasvimaan, johon laitoimme kuukausimansikkaa, herneitä ja porkkanaa. Kun ilma lämpiää uudelleen, niin istutamme sinne vielä yhden kurkun taimen.
Marjapuskiin näyttää tulevan suht hyvin satoa. Osa oksista on kuollut, mutta elossa olevissa oksissa on kivasta tulossa mustaherukoita ja karviaisia.
Vadelmia taitaa tulla huonosti. Meidän vadelmia vaivannee marmoritauti, joten uusi vadelmatarhan teko on jossain vaiheessa ajankohtaista. Tai itseasiassa olisi jo, mutta aika ei nyt riitä sen tekemiseen.
Ulos istutin muutaman tomaatin. Laitoimme katon rajaan rautalangan, johon laitoimme ripustusnarut. Niitä täytyy vielä fiksailla, kun liikkuvat ja narut menevät löysälle. Muutenkin homma on ihan kesken, mutta laitan kuitenkin kuvan, vaikka näyttääkin vähän hurjalta. Runkotomaateilla on nyt ainaki reilusti tilaa kasvaa. Välissä muutamia pensastomaatteja. Ulkona kasvavassa Mustasta Prinssissä on suurimmat raakileet ja näyttää olevan satoisa. Jos maku on hyvä, niin suosittelen tätä muillekkin!
Meloni- ja kurkkukasvihuoneet on saatu paikoilleen. Kurkkuhuone vielä kuitenkin on tyhjänä aiemmin mainitsemani hallapelon takia.
HerraMiehellä riittää puuhaa puiden teossa. Kerroin ensimmäisessä postauksessa olevamme omavaraisia lämmityspuiden suhteen. Niitä todella kuluu, kun sisällä on varaavatakka, verstas lämpiää puilla, samoin ulkosauna ja vesipata.
Kana-puolella oli huolia. Martta alkoi olemaan todella heikon näköinen ja lopetti munimisen, ja Lotta armotta kiusasi sitä. Molemmat olivat jo ulkokanalassa, mutta vein Martan muutamaksi päiväksi sisäkanalaan lepäilemään. Varmistin, että saa varmasti ruokaa (Lotta nimittäin ajoi Martan ruokakupiltakin välillä hyvin kiukkuisesti pois) ja vettä. Siitä neiti piristyikin ja nyt taas munii ja on oma iloinen itsensä. Nythan kanat ovat muutaman päivän päässeet nauttimaan vapaana olosta. Viime kesän tapaan tyttöjen lempipaikka on iso lehtikasa, jossa tonkivat onnellisena matosia.
Tipuset ovat kasvaneet ihan älyttömästi. Käsittämättömän nopeaa muutosta. Reilu viikko sitten tipuset muuttivat sisältä kanalaan. Sisäkanalaan siis. Isot kanat ovat ulkotarhassa. Nyt pääsee tipuset temmeltämään vapaasti. Sisäkanala on melko viileä, mutta lämpölevy takaa sen, että pääseevät tarvittaessa lämmittelemään. Olemmekohan oikeassa, kun epäilemme että iso, vaalea tipu on kukko ja muut kanoja?
Tipujen juoma-automaatti, ruokakaukalo, lämpölevy ja ruuat saatu blogiyhteistyönä
Kanafarmareilta. Kiitos! Vinkkinä kanojen ystäville; kanafarmareilta löytyy testattuja, hyväksi havaittuja tuotteita kanojen kasvatukseen, ja tosi näppäriä tipupaketteja!
Puuhastelu jatkuu ja kiirettä on pitänyt muutaman viikon ja näyttää jatkuvan vielä jonkin aikaa. Tänne on luvattu huomiseksi sadetta, mikä on erittäin tervetullutta. Toivotaan kuitenkin, ettei sade ja kylmyys jää jatkumaan pitkiksi ajoiksi.
Muut sarjaan osallistuneet bloggaajat ja heidän tämän hetken kuulumiset löydät blogin nimeä klikkaamalla
