Ihana syyspäivän aurinko!

Eilen oli ihan mielettömän upea auringonpaiste koko päivän. Harmi, että lähes kaikki lehdet ovat jo tippuneet puista. Kuitenkin kaikessa alastomuudessaan ja syysroskaisuudessaan puutarha näytti aivan ihanalta. Tuntui, että aurinko helli ihan täydellä teholla!

Lehdet ovat jo tippuneet omenapuista

Voi tuota taivaan sinisyyttä! Se on yksi kauneimmista väreistä, joita tiedän. Jotain niin puhtoisen viatonta ja lapsenomaisen hyväuskoisuutta siinnä on. Liekkö se pohjautuisi kuitenkin isänmaan rakkauteen? Koivun runko ja sininen taivas, ne molemmat puhuttelevat ainakin minua! Jostain tuli mieleeni muisto, kun istun auton takapenkillä lapsena ja tuijotan koivun runkoja, kun ajamme niiden ohi ja pohdin, että ne ovat kauneimpia puita, joita tiedän. Hassu, miten jotkut muistot yht äkkiä vain pulpahtavat pintaan.

Ihana syyspäivä

Haravointiin pitäisi ryhtyä lähiaikoina. Mitenkään kauhean tarkkaan en nuole lehtiä pois. Osa joutaa hyvin maatumaan maan parannukseksi ja ravinteeksi. Haravointi on minusta tosi ihanaa ensimmäiset kerrat sekä keväällä että syksyllä. Harvassa hommassa näkee niin äkkiä työnsä jäljen. Lehtien poisvienti sen sijaan on vähän tylsä homma ja sitä olemmekin jakaneet tyttöjen kanssa. Jostain syystä lehtikasat katoavat äkkiä, kun sanon, että jatkan haravointia siihen saakka, kunnes lehtikasat on viety pois ja sen jälkeen lähdetään shoppailemaan. Mummon päivitykset-blogin Kirsti usein ihmettelee, miten taitava olen teinien motivoimisessa töihin. Tämä on juuri se kiristys ja lahjonta, joka toimii hyvin ;)

Syyspäivän auringonpaiste on ilahduttavaa

Koristeomenapuun omenat ovat hyvin kelvanneet linnuille. Talvisinkin sen äärellä linnut ovat herkuttelemassa. Oikein pahaa tekee, kun ajattelen sitä, että meinasimme typeryyksissämme kaataa kyseisen puun. Onneksi sanoin kuitenkin, että katsotaan sen kukinta ennenkuin tehdään lopullinen ratkaisu. Ja sitten kun näin kukinnan ja huomasin, että linnut hyötyvät puusta, ei kaataminen enää tietenkään tullut kysymykseen.  Tämän vuoden kukinta olikin sellainen, että rakastuin koristeomenapuuhumme ihan täysin. I-ha-na! Ja on tässä syksyn olemuksessakin jotain niin sympaattista!

Koristeomenapuun omenat kelpaavat linnuille

Tänään onkin luvattu harmaampaa keliä, joten nautitaan nyt vielä eilisen paisteesta! Meillä on HerraMiehen kanssa tänään treffipäivä. Taika pääsee mummola-palveluiden pariin, joten me vietämme laatuaikaa murun kanssa <3 Hyvää ruokaa ja ihanaa kahden keskistä aikaa. Ai jaij, kuulostaa niin hyvältä!

Mukavaa lauantaita myös Sinulle <3

Koppi omenasadosta!

*Kaupallinen yhteistyö: Fruit Collector

Tänä vuonna omenasato on ollut ihan valtava. Puut todella notkuvat hedelmistä. Kun omenat alkavat putoilemaan, on maa kauttaaltaan niitä täynnä. Samalla kun etsii hyviä omenoita syötäväksi, tulee hedelmiä tallottua, jolloin ne litsaantuvat jalkojen alla. Omenat myös kolhiintuvat pudotessaan maahan ja alkavat äkkiä pilaantumaan. Meillä kanat ovat puutarhassa vapaana ja viihtyvät toki myös omenapuiden alla herkuttelemassa. Meidän kannalta se on kurja juttu, sillä emme itse voi hyödyntää ollenkaan maassa olevia omenoita. Kanat kun eivät välitä yhtään siitä, mihin kakkailevat... 

Tänä vuonna olen päässyt tutustumaan Fruit Collector- omenankerääjään. Fruit Collector pystytetään omenapuun juurelle ja tippuvat omenat päätyvät pehmeällä laskulla sen sisälle. Omenat eivät kolhiinnu ja ne jäävät maanpinnan yläpuolelle, jolloin ne eivät pilaannu niin herkästi. Omenat myös kerääntyvät melko lähekkäin toisiaan, jolloin niiden kerääminen on todella nopeaa ja helppoa. 

Fruit Collectorin pystyttäminen on helppoa ja paketin kyljestä löytyy siihen hyvät ohjeet. Pystyttämiseen menee noin 5 minuuttia ja sen pystyy tekemään yksinkin. Hankalasta hommasta ei siis ole kyse. 

Omenat saa nopeasti alas ravistelemalla ja sen jälkeen ne on kiva poimia suoraan verkosta. Yhtälailla Fruit Collector toimii, kun itse on poissa ja omenat tipahtelevat itsekseen suoraan verkkoon. Fruit Collector-kangas päästää sateen läpi, eli vaikka sataisi, ei omenat jää veteen lillumaan. Kangas kestää myös tuulen ja pakkasen, eikä täten haurastu. Kyseessä on siis tuote, josta on hyötyä ja iloa useammaksi vuodeksi. 

Fruit Collector-omenankerääjä

Fruit Collector sulautuu mielestäni puutarhaan hyvin, eikä häiritse silmää. Itseäni usein häiritsee, mikäli joku ei näytä kuuluvan puutarhaan, mutta tämän kohdalla tälläistä tunnetta ei ole tullut.  Tällä hetkellä omenankeräin on kesäomenapuun alla, mutta kohta pääsemme sen siirtämään talviomenapuun alle.  Yhdellä Fruit Collectorilla voi ottaa talteen monen puun sadon, mikäli puutarhassa on eri aikaan kypsyviä hedelmiä.

Fruit Collector-omenankerääjiä on olemassa kolmea eri kokoa. Ohut runkoisille, kapeille puille sopiva koko on FC250, jonka mitat ovat 2,5 x 2,5 metriä. Suurin koko on FC268; 2,6 x 2,8 metriä. Meidän malli on siitä välistä, eli  FC260; 2,6 x 2,6 metriä.  Omenapuumme latvustot ovat päässeet niin laajoiksi, että ihan kaikki omenat eivät puusta kerääjään osu, mutta suurin osa kuitenkin. Olen suunnitellut omenapuidemme leikkaamista, mutta en ole sitä vielä saanut aikaiseksi tehdä. Kevättalvi on otollista aikaa omenapuiden leikkaukselle, eli tarkoitus olisi, että ensi kesänä saamme koko sadon suoraan kerääjään! 

Fruit Collector 

Fruit Collector kierretään omenapuun rungon ympärille ja sidotaan narulla kiinni. Tämän jälkeen kangas kiinnitetään tarranauhalla yhteen, jolloin kankaasta tulee yhtenäinen. Lopuksi reunat kiinnitetään lenkeillä  ruostumattomiin metallikiinnikkeisiin, joiden avulla verkko pysyy maanpinnan yläpuolella. Nurmikko pysyy hyvänä kerääjän alla, mikä on mielestäni erittäin tärkeä asia. Vaikka meillä ei nurmikko järin hyväkuntoinen olekkaan, en silti haluisi sen menevän pilalle. 

Meillä kiinnikkeet jätettiin melko ylös, koska kanat käyvät verkon alla viettämässä aikaa.  Kanat jonkin verran onnistuvat kiinnikkeitä tönimäänkin, jolloin ne aina välillä ovat ihan vinossa. Käytännössä sillä ei kuitenkaan ole ollut mitään merkitystä ja kiinnikkeet saa helposti tarvittaessa suoristeltua. 

Omenankerääjä

Vaikka nyt on puhuttu vain omenoista, soveltuu Fruit Collector myös muiden hedelmäpuiden sadon korjaamiseen. Päärynä-, kirsikka- ja luumupuiden sato on yhtälailla helppo saada hyväkuntoisena talteen. Käytön jälkeen FC:n saa varastoitua pieneen tilaan odottamaan ensi vuotta. 

Fruit Collector - omenankerääjä

Olen itse tykännyt Fruit Collectorista todella paljon ja kokenut sen hyväksi ja näppäräksi tuotteeksi. Kerään paljon mielummin hedelmät verkosta kuivana ja puhtaana, kuin maasta heinäisenä ja likaisena.  

The Original Fruit Collector-omenankerääjän voi tilata ainoastaan heidän nettisivuiltaan. Sivustolle pääset klikkaamalla tästä. Kiitos yhteistyöstä Fruit Collector!

Onko Sinun puutarhassa hedelmäpuita? Kiva olisi myös kuulla, mitkä puutarhan hedelmäpuut ovat Sinun lemppareitasi.  Ihanaa viikonloppua Sinulle! 

Kukkia ja Puutarhurin Majan Puodin arvonnan voittaja

Laitetaan alkuun muutamia kukkaiskuvia pihasta. Viime kerrasta onkin jo aikaa. Kaivonkannen päällä olevat pelakuut ovat aloittaneet kukintansa. Nämä joutuivat tosi koville, kun olivat täydessä paahteessa ja kastelukin unohtui välillä moneksi päiväksi. Hyvin ovat anteeksi antaneet kehnon kohtelunsa ja nyt ilahduttavat heti pihatielle saapuessa. 

Kuningasbegonioita ostin kaksi kappaletta ja kesän ajan saavat olla ulkona. Syksyllä siirrän ne sisälle. Kuningasbegoniat ovat perinteisesti huonekasveja, mutta ihastuttavat upeilla lehdillään myös puutarhassa.  Istutin nämä omissa ruukuissaan petunioiden kanssa samaan isompaan ruukkuun. Näin sen vuoksi, että syksyllä sisälle siirto on helpompaa; senkun nostaa ruukun ylös, putsaa mullasta ja kantaa sisälle. Ulkona oma ruukku yksinään olisi liian pieni ja sitä saisi olla kastelemassa jatkuvasti etenkin lämpimänä, aurinkoisena päivänä. 

Kuningasbegonia

Elvinkummun etuosassa kukkii neilikat ja kurjenpolvet. Kukkapenkit odottelevat kanttausta, mutta en ole vielä sitä(kään) saanut aikaiseksi. 

Peace-ruusu taitaa tänä kesänä kukkia tasan yhden kukan voimalla. Nautitaan siispä tästä täydellä teholla! Jaloruusut ovat tänä kesänä olleet vähän heikolla tolalla. Lehdet ovat ruskettuneet, mutta osa on kuitenkin kukkinut runsaasti. Runsas kukintakaan ei vaan näytä kauhean hyvältä, kun kasvin lehdet ovat ruskeita surkimuksia. Olen hankkinut jaloruusuja useammanlaisia ja toisaalta niistä pidänkin kovasti. Toisaalta taas en jää niiden perään itkemään, mikäli heittävät joskus henkensä. Kukka on todella kaunis, mutta silti jotain niistä jää puuttumaan. 

Peace-ruusu

Rusopäivänliljat aloittelevat kukintaansa. Nämä näkyvät olkkarin ikkunasta ja onkin ihana niitä ihailla päivällä ulkona ja illalla sisällä. Päivänliljoista tykkään ihan valtavasti!

Rusopäivänlilja

Elvinkummulla harmaamalvikit ovat täydessä kukassaan ja liljat näyttävät kohta poksahtavan auki. Vieressä kasvava kärhökin on nuppuja täynnä, mutta sen kukat ovat ihan minimaalisen pienet. Kauniit joka tapauksessa ja lähellehän pääsee aina tiirailemaan. En itseasiassa muista tämän nimeä, mutta onneksi nimilapun olen laittanut juurelle, jotta pääsen sen tarkistamaan. Kunhan aloittaa kukkimisen, niin otan siitä kuvia ja etsin nimenkin valmiiksi. 

Harmaamalvikki

Jalopähkämöt ovat minusta tosi symppiksiä ja leviävätkin mukavasti. Ihanan kestävä perenna.

Jalopähkämö

Omenapuun oksat ihan kirjaimellisesti notkuvat omenoiden painosta. Huiman mahtavaa. Osa oksista on painunut jo niin alas, että syksyllä Taika pääsee poimimaan omenoita itse suoraan puusta. Leikkaustahan nämä toki kaipaisivat, mutta en millään nyt raaski. 

Eilen päättyi ihanan Puutarhurin Majan Puodin arvonta ja lupasin maanantaina voittajan julkaista. Random.orgin avulla suoritin arvonnan ja voittaja on Anniina. Onneksi olkoon! Laitamme Sinulle sähköpostia tulemaan <3 

Sain tänään itsekkin mieluista postia. Esittelin teille blogiyhteistyönä saamani kana-aiheiset tuotteet  (pääset postauksen lukemaan tästä klikkaamalla) ja sen jälkeen innostuin tilaamaan itselleni vielä tämän super suloisen kanamukin. Minun ihan ikioma tee-mukini. Samantien, kun paketin aukaisin, niin mukin pesaisin ja kävin tekemässä minttuteetä. Hjam! Samassa tilauksessa oli myös nuo söpöt, retro-tyyliset yrttisakset. Mahtavan napakat ja näppärät käytössä. Saavat jäädä yrttipöytäni kulmaan roikkumaan, niin ovat aina käsillä, kun yrttejä alan napsimaan. 

Kiitos Puutarhurin Majan Puoti yhteistyöstä  ja toki myös tänään tulleista tuotteista <3 

Tänään meillä kävi kyläilemässä ihana Pipo-Otus Tavaroiden taikamaailma-blogista.  Jos kyseinen blogi ei ole Sinulle tuttu, niin suosittelen käymään vierailulla. Johannan blogi on täynnä aivan upeita käsitöitä ja kauniita kukkia höystettynä ihanalla fiiliksellä <3 

Mukavaa uutta viikkoa Sinulle! 

Aika siirtyä uuteen

Koen jonkinlaista luopumisen tuskaa tällä hetkellä. Tulppaanit ja narsissit lopettelevat kukintaansa. Toisaalta, tämä ränsistymisen hetkikin on jollainlailla kaunista.  Ainoastaan muutama tulpsu ja narsku jaksaa vielä kukkia, mutta katsotaan hetki vähän erilaista kauneutta. He ovat nyt kaikkensa antaneet...

Muutama sitkeä jaksaa vielä kukkia.

On aika siirtyä seuraavien kukkijoiden pariin. Kuitenkin itselläni on vähän tyhjä olo, kun puutarhassa kiertelee. Kokeeko kukaan muu vastaavaa tyhjyyttä tulppaanien ja omenapuiden kukkaloiston loputtua?

Akileijat, alppikärhö, kurjenpolvet ja laukat piristävät kuitenkin tyhjää oloani.

Tämä Iiris on suorastaan hurjan värinen. Tämä löytyi Elvinkummulta kaikkien rikkaruohojen keskeltä viime kesänä. En ole ikinä vastaavan väristä Iiristä nähnyt. En voi sanoa, että tämä nyt suorastaan kaunis olisi, mutta kieltämättä aika erikoinen. Hänen erikoisuutensa viehättää itseäni.

Olenkin ehkä joskus sanonut, mutta rakastan Iiriksiä! Oijaij, kun tämäkin on niin suloinen. Tänä vuonna kukinta-aika on ikävä kyllä todella lyhyt. 

Kurjenpolvet ovat myös ihania. Niitä ei voi olla puutarhassa liikaa!

Viime syksyn ostos, koristeomenapuu "Musta Rudolf" kukkii myös muutamin kukkasin. Muutoin omenapuiden kukinta tosiaan onkin jo ohi. Siitäkin olisin mielelläni nauttinut pidenpään...

Hevoskastanja on nyt komeimmillaan.

Tänään en ole saanut oikein mitään järkevää aikaiseksi. Päivistä menee todella paljon aikaa kasteluun tällä hetkellä ja uudet istutukset odottavat. Sääennusteet lupailivat kylmenevää, joten en ole oikein uskaltanut herkempiä kasveja viedä ulos. Tosin, sisällä harsosääsket tekevät tuhojaan, joten osan olen viimeisessä hengenhädässä vienyt ulos. Olen ajatellut, että niiden kohdalla ulkona olo ei voi aiheuttaa mitään semmoista pahaa, mitä niille ei tapahtuisi sisällä. Rasittavia hyönteisiä. Lentelijöitä ei juurikaan enää näy, mutta toukat tekevät tihujaan pienissä ruukuissa... Maisseista sain puolet pelastettua varmaan ihan viimeisillä hetkillä, kun vein ne tulos ja putsasin juuret mullasta ja toukista. Kesäkurpitsoissa on sama tilanne. Osan olen juurruttanut uudelleen. Melonit ovat surkeassa kunnossa... Joten, vaikeaksi menee viimeisten taimikasvatusten osalta, mutta toivotaan, että jotain säilyy hengissä. Lähinnä Ilonan ja Julian takia toivon, että melonit ja kesäkurpitsat selviytyvät, kun ne ovat heidän kasvatuksiaan. Pelastetaan, mitä voidaan. 

Marmatuksestani huolimatta toivottelen mukavaa tiistai-iltaa Sinulle <3 

Puutarhan kuulumisia kuvina

Tämä kevät on todella hellinyt puutarhureita ja puutarhassa tuntuu olevan jatkuva kukkien ilotulitus. Selkänsä kun kääntää, niin uusi kukka avautuu tai ainakin on jo tekemässä nuppuja. Omenapuut jatkavat vielä täyttä ilotteluaan ja kirsikka-metsä kaunistuu päivä päivältä. 

Muurin edusta alkaa olemaan jo täysin kukassaan. Valitettavasti tästä loistosta ei enää montaa päivää saa nauttia. Kuvakaan ei oikeutta tulppaaneiden kauneudelle tee...

Esikot viihtyvät rikkaruohoisessa rinteessä. Olen meinannut näitä alkaa siirtämään parempaan paikkaan, kun ovat tallausvaarassa. Näitä riittää onneksi niin paljon, että osan laitan muualle ja osa jatkaa samassa paikassa kasvuaan. Osan jätän paikoilleen puhtaasti siitä syystä, että mikäli suuttuvat siirrosta, eivät kuitenkaan häviä kokonaan. 

Alppikärhö on aloittelemassa kukintaansa. Viime vuonna tämä ei kukkinut ollenkaan, joten nautin kukinnasta kaksinverroin. 

Tämä on itselleni ensimmäinen laukka-kesä. Syksyllä istutin useammanlaisia laukkoja pihaan, kun harmittelin etten ollut niitä koskaan hankkinut. Nyt laukat ovat aloittamassa kukkimista. Oijoij, odotus on ollut kova ja nyt se palkintaan!

Särkynytsydän kukkii lähes maanrajassa. Ostin viime syksynä jo maanpäälliset osansa kuollettaneen taimiruukun ja valeistutin kasvimaalle. Sielä se nyt kukkii ja kokoa kasvilla lienee huimat 30 senttiä. Khih. Kukinnan jälkeen etsin hänelle sitten ihan ikioman paikan.

Syreenit aloittelevat myös kukintaansa. Jotenkin puutarhassa kulkiessa tulee mieleeni erään kirjan nimi; Huumaavan tuoksun huvila... 

Lila syreeni ja koristeomenapuu vierekkäin ovat aika ihastuttavat yhdessä!

Päärynäpuun kukinta alkaa olemaan lopussa. Jännityksellä odotan, onko tulossa yhtäkään päärynää. Puu kukki kuuden kukan voimin, joten hirveän suuria odotuksia ei ole. Vaikka kukkia ei ollut montaa, olivat ne kuitenkin niin kauniita, että niitä piti kuvata useampaan kertaan.

Kirsikka-metsä...

Tämä paikka on tällä hetkellä yksi lempparikohdistani koko puutarhassa. Rakastan niin paljon omenapuun kukintaa. Eilen kun tuuli, lensi kukkien terälehtiä ympäriinsä. Se oli todella kaunista!

Ihan puun alla kulkiessa kuuluu mahtava surina. Hyvä hyvä ihanat pölyttäjä-ystäväiseni <3

Tiedätkö minkä kukka tämä on?

Hevoskantajahan se. Ja sekin näyttää tänä vuonna tekevän huiman paljon kukkia. Oih, on tämä vaan niin ihanaa! Rakastan hevoskastanjaa. Jo lehtien vuoksi, mutta kukinta teki minuun viime kesänä lähtemättömän vaikutuksen! Kohta se on parhaimmillaan... Hetki enää vain!

Vielä muutama kuva tulppaaneista tähän loppuun...

Viikonlopusta onkin tulossa tavanomaista kiireisempi. Tänään ja sunnuntaita olen illat töissä ja huominen menee puutarhabloggaaja tapahtumassa Espoossa. Vähän jo jännittää. Eikä vähiten ajomatka. Kuulun siis niihin arkoihin kuskeihin, jotka eivät tykkää ajella vierailla seuduilla. Ja nyt lähden ajelemaan isoon maailmaan, apuvva. Nooh, ehkäpä siitä selviän! Khih!

Mukavaa viikonloppua Sinulle <3