Mitä tulikaan tehtyä tänä kesänä?!?

Vaikka vielä on vähän istutustöitä jäljellä, voisi melkein sanoa, että ensimmäinen puutarhakauteni uudessa kodissa alkaa olemaan takana. Hetki lienee oikea tehdä pieni tilinpäätös. Mitä tulikaan tehtyä?

Uusia kukkapenkkejä tein neljä kappaletta ja kahta uudistin. Istutin ainakin 3 puuta, yli 20 kärhöä, reilu 10 pensasta, kymmenkunta hortensiaa ja 10 erilaista ruusua, 2 viiniköynnöstä ja syksyllä tähän mennessä reilu 800 kukkasipulia (niiden lisäksi vielä osa odottaa istutusta). Yhdessä HerraMiehen kanssa kasasimme kasvihuoneen. Kasvimaan tein kasvilavoista. Jossakin vaiheessa yritin laskea, kuinka monia perennoja istutin, mutta lopulta en enää jaksanut niitä laskea.

Halusin kuitenkin tehdä postauksen siitä, kuinka paljon puutarhamme on muuttunut. Ihan ensimmäiset istutustyöt saatiin tehdä jo viime kesänä, kun toimme edellisestä kodista häälahjaksi saamamme päärynäpuut sekä HerraMiehen synttärilahjat; Suklaakirsikkapuun, jonka annoin hänelle silloin, kun olimme vasta alkaneet seurustella ja viiniköynnöksen, jonka hän sai äidiltään. Toimme myös valeistutukseen perennoja ja kärhöjä. Tämä postaus on myös itselleni tärkeä tulevia vuosia ajatellen!

Puutarhahan oli melko villiintynyt, sillä edelliset omistajat olivat jo ikääntyneitä, eivätkä olleet enää jaksaneet puutarhaa hoitaa. Reilussa hehtaarissa on niin paljon hoidettavaa, etten yhtään ihmettele, miksi eivät olleet jaksaneet.

Aloitetaan muistelot takapihalta. Valitettavasti en ollu tajunnut viime syksynä ottaa kuvia tuolta takapihalta. Sinne ei juurikaan edes päässy, kun oli niin rikkaruohottunut ja täynnä ruusua. Keväällä vaan leikkasin ruusuja, jotta pysyisivät pystyssä. Halusin nähdä, minkälaiset kukat niissä on. Aloitettiin myös heti "ruohonleikkuu" takanpihalta. Vai rikkaruohon leikkuu? HerraMies kaatoi myös yhden ison vaahteran, joka varjosti tosi paljon tuota aluetta.

Meillä on isot ikkunat olkkarissa sekä takapihalle että sivupihalle. Itseäni häiritsi ihan valtavasti näkymät niistä ikkunoista, etenkin takapihan näkymät. Sen takia halusin heti tehdä kukkapenkin ikkunoiden alle. Siinnä vaan oli melko jyrkkä rinne, jonka ratkaisin tekemällä rinteeseen "kompostikukkapenkin". Siitä löytyy tarkempi postaus täältä.

Istutin pensaita rajaamaan takapihaa ja "metsää". Tämä metsä on siis vanha pelto, johon on istutettu puita melko paljon. Tarkoitus oli ilmeisesti ollut tehdä alueesta puistomainen, mutta rikkaruohottuminen teki siitä tosi hurjan näköisen. Tälläisiä metsittyneitä alueita tontillemme kuuluu kaksi. Vaikka oltiinkin ajateltu siistiä "metsää", niin halusin silti tehdä pienen pensasaidan näiden alueiden välille. Melko kauhean näköistä vielä tässä vaiheessa. Aidanteessa on kaksi purppuraheisiangervoa, keltaheisiangervo sekä keltakirjokanukka.

Ruusut osoittautuivat vaaleanpunaisiksi. Nättejä, mutta niitä löytyy sieltä sun täältä muualtakin pihasta ja minusta nämä olivat liian valtaavia. Eli saivat häätötuomion!

Kun ruusut olivat poissa, näytti alue aivan valtavan isolta. Ja olo oli kuin näyteikkunassa pitkän aikaa, kun tielle ei ollutkaan näkösuojaa.  Olin silti todella tyytyväinen lopputulokseen! Tien viereen olimme istuttaneet keväällä pari tuijaa, mutta ne ovat vielä niin pieniä, ettei niistä näkösuojaksi vielä ole.

Talon toisella sivustalla ei juurikaan tapahtunut muuta kuin omenapuiden ja marjapensaiden harvennusta. Kaksi ensimmäistä kuvaa on viime syksyltä.

Enää ei omenapuiden oksat sentään osu ihan maahan saakka.

Ai niin, tulihan tuohon penkin viereen tehtyä pieni kukkapenkki, johon istutin syyssipuleita!

Talon toisella puolella sitten onkin tapahtunut vähän enemmän. Eniten näkymän muutos johtuu siitä, kun "metsäaluetta" on alettu harventamaan rikkaruohoista. Sielä kasvoi miehen korkuista nokkosta ja ties mitä muuta. HerraMies kävi aluetta raivaussahan kanssa läpi ja lopulta sinne pääsi jo ruohonleikkurilla. Kaksi ensimmäistä kuvaa viime syksyltä.

Nyt tuonne jo pääsee kulkemaan. Lapset ovatkin ottaneet tuon omaksi seikkailupuistoksekseen. Etenkin Taikalle tuo on mieluisa paikka seikkailla :)

Talon vierusta myös on muuttunut vähäsen. Tässäkin on kunnon rinne, joka tekee omat haasteensa. Tämä myös täynnä villivadelmaa ja nokkosta, sekä tietysti vuohenputkea. Tätä on nyt kitketty moneen kertaan ja istutettu muutama pensas, mitkä löytyivät Elvinkummulta, köynnöshortensia sekä lamoherukka.

Alhaalle istutin Rhodoja.

Keskellä pihaa oleva kivimuurin edus koki myös muutoksen. Ensimmäinen kuva viime syksyltä. Eipä edes tajunnut, mitä noiden ruusujen takana on

Keväällä sitten näkyi, miten ihana kivimuuri sieltä löytyisikään.

Ruusut saivat väistyä. Sammal harjattiin kivistä mahdollisimman hyvin pois.

Muurin päällä olevat ruusut olivat lievästi sanoen vähän liian rönsyileviä kasvutavaltaan. Tykkään niistä kuitenkin, joten leikkasin ne vain matalaksi ja annan kasvaa uudelleen. Pyrin kuitenkin pitämään kasvuston sen verran matalana, ettei ruusut kaatuile ympäriinsä...

Muurin edessä oli kesäkukkia. Ja ne peittivät muuria vieläkin liikaa. Nyt syksyllä sitten istutin alueen täyteen syyssipuleita; tulppaaneita, narsisseja, laukkoja, helmililjoja ja krookuksia. Se, mitä niiden jälkeen tulee, on vielä harkinnassa. Orvokit toimivat ihan hyvin, sekä akankaali. Ehkäpä ne ovat sitten ensi kesänkin suosikit. Korkeammat kasvit saavat jäädä pois!

On se tosiaan ihan erinäköinen kuin vuosi sitten. Muttei oikein hyvä vieläkään. Tosin, tähän aikaan vuodesta ei hirveästi voi olettaakaan ;)

Elvinkumpu on edellisten omistajien keksimä nimi keskellä pihaa olevalle kukkapenkille. Käsittääkseni sen on siis tehnyt joku Elvi, jota itse en koskaan tavannut. Harmi sinällään, koska hänen kätensä jälki näkyy täällä vielä. Jotenkin ajattelin keväällä jatkavani hänen työtään, sillä näin, että hän on varmasti rakastanut tätä paikkaa ja puutarhaa. Elvinkumpu kuitenkin koki täydellisen muodonmuutoksen. Vanhoista kuvista olin nähnyt, että alueella on ollut aivan ihania kukkia, mutta viime vuonna sen oli valloittanut lähinnä rikkaruohot.  Kaksi ensimmäistä kuvaa viime syksyltä.

Keväällä kasvun alkaessa otin kaikki perennojen alut talteen ja vaihdoin kasvualustan. Osa kasveista päätyi takaisin tälle alueelle, osa taas muualle. Penkissä oli myös useita pensaita, jotka istutin muualle. 

Paljon tuli istuteltua uusiakin kasveja. Lisäksi laitoin kesäkukkien siemeniä, gladioluksia ja daalioita, jotta alue sai rehevyyttä. Alkukesästä oli melko tyhjän näköinen...

Alaosaan kaivoin kivien ja katajan ympärille kukkapenkit.  

Välissä kulkee ihana kivinen polku ja kiviset rappuset. Niiden viereen tehtiin ohuista metalliputkista kaaret, joihin kiinnittyy useita kärhöjä. Muutaman vuoden saanee odottaa ennenkuin kärhöt kasvavat niin isoiksi, että ovat näyttäviä, mutta mikäs kiire tässä valmiissa maailmassa olisi.

Kivimuurin reunalle istutin erilaisia ruusuja. Katajan vierellä on hortensioita ja kärhöjä. Tarkoitus olisi ajan saatossa nurmikko ottaa tuosta kokonaan pois ja korvata se kukilla. Ajatuksen täytyy kuitenki vielä hautua vähän.

Heinäkuun lopulla ei näyttänytkään enää niin tyhjälle.

Vielä lokakuun alussa gladiolukset ja daaliat ilahduttivat paljon! Nyt tuuli oli päässyt riepottelemaan gladioluksia ja osa niistä makaa pitkin maata. Osan suosiolla katkoin maljakkoon.

Elvinkummun nimitys on pikku hiljaa alkanut muuttumaan Hilunkummuksi. Ainakin HerraMiehen puheissa. Itse vielä käytän sujuvasti Elvinkumpu nimitystä :)


Oksennuspenkistä olinkin tehnyt postauksen jo aiemmin ja se löytyy täältä. Tuolla myös kerron oksennuspenkki-nimen tarinan. Laitan kuitenkin kuvat viime ja tämän vuoden syyskuulta.

Elokuussa oksennuspenkki, jonka nimitys on vaihtunut keijupenkiksi, oli mielestäni kauneimmillaan.

Pihatien vierus on kokenut muutoksen. Pihatien oikealla puolella on alue, jota olemme kutsuneet puistoalueeksi ja sinne myös on kesän aikana tullut paljon kärhöjä ja nyt syksyllä kukkapenkki.  Kolme ensimmäistä kuvaa on otettu tänä kesänä ennen muutosten tekoa.

Tien varteen tein hortensia-aidanteen, johon tuli kyllä muitakin pensaita ja kärhöjä. Siitä löytyy postaus täältä.  

Vieläkään en ole löytänyt aidanteen väleihin haluamiani köynnöskaaria. Kärhötkin on jo istutettu, mutta niille on tukena vain kepit. Tulevien kaarien vuoksi aidanteessa on hassun näköisiä tyhjiä koloja. Puistoalueen lähes jokaisen pylväshaavan juurelle on istutettu kaksi kärhöä. Yhden juurella on pieni kirjava köynnöshortensia. Alueelta on kaadettu 4 vaahteraa.  Kuva kulmakin nyt vähän hämää, mutta kovin on tyhjän näköinen tuo alue tällä hetkellä. Kuva muutenkaan ei kyllä tee oikeutta, millekkään eikä kellekkään ;) Nyt syksyllä istutimme tien varteen myös paljon krookuksia. Alueelle olisi tarkoitus tulla useampia kukkapenkkejä ja vähän haaveilen sinne myös pergolasta, mutta katsotaan sitä ensi kesänä sitten. 

Uuden kukkapenkin tein suoraan nurmikon päälle ja siitä löytyy postaus täältä. Tuolla on siis ohjeet, miten voi tehdä uuden kukkapenkin ilman kaivamista :)

Luumu ja päärynäpuille raivasimme tämän alueen:

Nokkosta puskee aivan valtavasti edelleen, mutta eiköhän se pikku hiljaa anna periksi. Kuitenkin alue on liian suuri siihen, että alkaisimme juuria kaivamaan ylös. Myrkkyjään ei viitsi laittaan, kun istutimme tuonne 4 luumu- ja 3 päärynäpuuta. Ensi keväänä katamme alueen matoilla. Pääsee tuonne nyt jo sentään kävelemään ;)

Kriikuna- ja kirsikkapuu alueelle HerraMies raivasi polut, joihin laitettiin matot estämään rikkaruohojen uudelleen kasvaminen. Tännekkään ei viime syksynä ollut mitään asiaa, kun se oli niin täynnä nokkosta. Kuva keväältä kirsikkapuiden kukinta-aikaan. Tänä kesänä leikattiin myös kuolleita oksia paljon ja syksyllä harvennettiin puita muutenkin. Kirsikkapuiden tarkkaa määrää en ole laskenut, mutta on niitä useampi kymmen.

Aloitimme myös uutta hyötypuutarhaa tuonne "metsään". Sekin on vanhaa peltoa, johon on istutettu lehtikuusia. Muuten alue on villiintynyt ja alamme pienin erin siitä tekemään marjapensaille uutta aluetta.  Paljon on siis tälläistä heinittynyttä tyhjää aluetta ja pohdimme, että tämäkin on hyvä ottaa hyötykäyttöön.

Paras nurmikkoalue oli autotallin takana, mutta sekin koki "pieniä" muutoksia. Ensimmäinen kuva on otettu viime syksynä.

Kesän alussa näytti tältä:

Ja loppukesänä tältä... Kuva otettu sillä hetkellä, kun kasvihuoneen viimeinenkin osa oli saatu kiinni. Siistittävää siis riitti ympäristössä :)

Kasvihuoneen lisäksi tuli kaksi rakennusta; leikkimökki, joka purettiin edellisestä kodista ja tuotiin mukanamme, sekä ulkohuussi, jonka toivoin äitienpäivälahjaksi. Kyllähän maalla ulkohuussi olla täytyy! Lisäksi kanoille toki tuli oma koppi, mutta ilmeisesti olen siirtynyt jo ihan omiin puuhailuihin, kun leikkimökistä enkä kesäkanalasta löytänyt muita kuin rakennuskuvia :D

Hurja maratonipostaus. Jaksoitko edes lukea kokonaan? Olisi ehkä pitänyt vähän jakaa osiin, mutta luulisin tästä olevan itsellenikin iloa ja hyötyä seuraavina vuosina.  Mukavan puuhakas kevät-syksy kausi siis takana. Tästä on hyvä jatkaa ensi vuonna. Hirveästi on vielä tekemistäkin, mutta alku on ihan hyvä :)