Kasvun kesä

Puutarha kukkii ja satoa saa jo vaikka mistä. Rakastan heinäkuun loppua ja elokuun alkua. Ei uskoisi, että joskus aiemmin inhosin syksyn lähestymistä. Nyt olen oppinut rakastamaan sitä, koska silloin parhaiten palkitaan talven, kevään ja kesän uurastus. Ei mene kauaa, kun keittiö täyttyy oma kasvattamista herkuista. 

Sitä odotellessa on kiva ihailla kukkia. Kärhöt ovat nyt kukassaan, mutta niissäkin näkyy kuivuus. Kauniita ne ovat kuitenkin. Ehkä olisivat runsaampia, jos olisin kastellut ja hoivannut niitä tänä kesänä, mutta päätin kesän alussa, että liiallinen hoivaaminen on nyt ohi meidän puutarhassa. Tämä siksi, jotta voin enemmän keskittyä nauttimiseen kuin työn tekemiseen puutarhassa. Nerokasta, eikö totta?




Myönnettäköön, että vähän tuo hienous hämää. Työtä on tullut tehtyä, mutta pääsääntöisesti kasvihuoneessa. Muu puutarha on pärjäillyt omillaan ja olen vain kierrellyt nauttimassa sen kauneudesta. Uskokaa tai älkää, rikkaruohoihin sokaistuu ajan kanssa. Ehkä ensi kesänä on taas intoa ja halua nyppiä niitä. Tänä kesänä ei ole ollut, mutta en rakasta tai ihaile puutarhaani ainakaan yhtään vähempää.

Olen tänä kesänä muutenkin opetellut armollisuutta itseäni kohtaan. HerraMies totesi tänä aamuna, että tietynlainen sisäinen rauha on alkanut huokumaan minusta. Rauhallinen en ole, mutta olen tehnyt rauhan itseni kanssa. Poissa on se jatkuva itseni sättiminen ja huonona näkeminen. Olen varmasti ulkopuolelta katsottuna huomattavasti epätäydellisempi kuin aiemmin, mutta sisimmässä on rauha. Minä riitän myös silloin, kun en jaksa.

Olen ymmärtänyt sen, kuinka hirveästi olen tehnyt asioita vain siksi, että riittäisin muillekin, enkä ole tajunnut sitä, että kyse on kokoajan ollut siitä, etten ole riittänyt itselleni. En ole aiemminkaan salannut sitä, että olen ollut julma itselleni, mutta olen nyt ymmärtänyt, että se on ollut suurin heikkouteni.




Empä arvannut keväällä, millainen kasvun vuosi tämä olisikaan. Puutarhassa moni asia meni pieleen, mutta se mikä todella kasvoi, olin minä itse.

Väitän, että tämä blogi on auttanut tuohon kasvuun paljon. Olen avannut ajatuksiani ja tunteitani, ja te olette ottaneet ne aina todella kauniisti vastaan ja luoneet uskoa siihen, että olen ihan hyvä tyyppi, enkä ollenkaan niin urpo, mitä itse olen ajatellut aiemmin.

Olen kuitenkin pyrkinyt oppimaan paljon ja samalla olen oppinut myös epätäydellisyyden upeutta.




Melkoinen kasvun kesä. Tietoa on tullut paljon, mutta ymmärtämystä sitäkin enemmän.

Ja se, se on jotain, mikä oikeasti elämässä merkkaa.




Satokausi käynnistyy

Joka vuosi on yhtä sykähdyttävää, kun pääsee hakemaan keittiöpuutarhasta satoa. Kaikki se työ ja vaiva palkitaan niinä hetkinä.

Värikäs sato

Hillevin puutarha-blogissa nautitaan värikkäästä sadosta ja maailman parhaista tortilloista, ja pohditaan, kuinka pienistä asioista loppujen lopuksi onni voikaan koostua. Voinette kuvitella, miten intopiukeena olin, kun kävin noukkimassa näitä herkkuja! HJAM!


Lisää aiheesta löydät täältä: https://jutunjuuri.fi/satokausi-kaynnistyy/

Missä mää oon?

*Sisältää Hillevi Joutjärvi/Oriflame mainoksia


Tervehdys pitkästä aikaa! Kesä on mennyt hurjaa vauhtia ja vähän järkytyin, kun tajusin, että ollaan jo lähellä heinäkuun puoltaväliä. Kesä on ollut työntäyteinen ja täynnä kaikkea ihanaa. Siksi en ole ennättänyt edes blogin puolelle. 

Kuulumisia olen päivittänyt enemmän instagramin ja facebookin puolelle. Maatiaiskanasen Elämää FB ja IG täyttyvät puutarhaan liittyvistä jutuista ja Hillevi Joutjärvi IG taas enemmän arjen ja Oriflamen jutuista. 




No mitä siispä olen puuhastellut? Oriflamen suhteen on pitänyt kiirusta ja kunnian himo kasvanut kokoajan. Kerroin jo tammikuussa tavoittelevani directorin (ts aluejohtajan) titteliä vuoden loppuun mennessä ja nyt tuota titteliä tavoittelen jo ihan täyttä häkää. Olen siispä yrittänyt mahdollisimman paljon auttaa edustajiani menestymään ja samalla pyrkinyt myymään mahdollisimman tehokkaasti tuotteita. Huima tavoite, mutta kaikki on tehtävissä, kun tarpeeksi haluaa, eikö totta?

Aloin järjestämään meidän porukalle kolmen viikon välein tiimi-tapaamisia ja nämä tapaamiset ovat osottautuneet ihan mielettömän ihaniksi jutuiksi. Tiimiläisten kanssa tutustutaan toisiimme, keskustellaan Oriflame-asioista ja tsempataan toinen toisiamme. Käsittämättömän ihania hetkiä <3 

Oriflamen myötä olen nyt rakastunut myös tuotekuvaukseen ja yritän kehittää sitä puolta itsessäni. Olen ihaillut paljon muiden bloggaajien kosmetiikka-kuvia ja kovasti yritän oppia ottamaan yhtä kauniita ja houkuttelevia kuvia. Koukuttavaa puuhaa!




Ihan pelkkää työtä ei sentään kesä ole ollut. Olimme haaveilleet ystäväni kanssa 3 vuotta yhteisestä Pärnun reissusta ja tänä kesänä se haave toteutui. Tykästyin Pärnuun kovasti ja voi elämä, miten ihania kukkaistutuksia sielä oli joka puolella. Niin kaunista! Luulen, ettei tämä kerta jää ainoaksi vierailukseni sielä.

Reissusta olisi tarkoitus tehdä ihan oma postauksensa jossain vaiheessa, mutta en vielä tiedä, missä vaiheessa ennätän sen pariin.  Löydettiin myös ihana puutarhakauppa Pärnustä ja ostin sielä ihan huimia siemeniä. Teitä lukijoitakaan en unohtanut, joten ihan huima arvontapalkinto on luvassa jossakin vaiheessa ;) 





Puutarhan kukkapenkit ovat saaneet olla melko rauhassa. Paitsi kanoilta. Yllättävän hyvin kukkapenkit kuitenkin pitävät itse itsensä jo rikkaruohottomina, kun ovat kasvaneet niin täyteen. Kasvihuoneissa on sen sijaan mennyt reilusti aikaa. Tomaatteja ja paprikoita on päästy jo herkuttelemaan ja muutama vesimelonikin kasvaa. Pidetään peukkuja, että niistä tulisi vähän suurempia kuin viime vuonna, khih. 





Näiden lisäksi jatkuu eräs ihana projekti, josta olen niin innoissani ja todella onnellinen. Tästä kuitenkin vielä toistaiseksi pysyttelen ihan hys hys, kunnes saan jotain konkreettista näytettävää teille. 

Ilona ja Julia ovat reissanneet Englannissa ja Suomessa. Paljoakaan ei ole tyttöjä kotona näkynyt. Taika on nauttinut kesästä, kuten nyt vain 4-vuotias osaa nauttia. Omasta mansikkamaasta haetaan mansikoita, hiekka-vesileikit täyttävät päiviä ja saippuakuplia puhalletaan kikattaen. Ja tietysti on nautittu jäätelöstä. Hjamii!

Kameran eteenkin Taika on taas alkanut suostumaan, mikä on ollut tosi ihanaa. Ollaan kesästä saatu monta ihanaa kesämuistoa. Osa ehkä muistaakin, että jossain vaiheessa Taika oli hyvin innokas tuote-esittelijä, mutta sitten meni pitkään ettei hän halunnut olla yhdessäkään kuvassa. Tänä kesänä tuo into on jälleen löytynyt. 








Tälläisiä kuulumisia tänne. En ole blogia unohtanut, mutta kuten kesän alussa sanoin, otan lunkisti, enkä stressaa. Kesällä on niin paljon puuhaa, että pyrin tekemään muutakin kuin istumaan koneen ääressä.


Ihana uusi kokemus tämäkin!


Mutta hei, jos FB ja IG-tilini eivät vielä ole seurannassa, niin nyt ne kannattaa ottaa, jos haluaa meidän kuulumisia seurailla vähän aktiivisemmin <3 Linkkejä klikkaamalla pääset kyseisiin someihin suoraan:


Hillevi Joutjärvi/Oriflame Facebook (tämän sisältö on pääasiallisesti Oriflame-juttuja, mutta käynnissä on jatkuvasti joku arvonta, joten kannattaa ottaa seurantaan). 


Tender Care 


Pieni mainos on vielä laitettava, vaikka en hirveästi Oriflamea ole täällä mainostanutkaan, mutta nyt uuden tavoitteen äärellä on käännettävä jokainen kivi, jotta tavoite täyttyy, khih. 

Eli, jos Siulla on kosmetiikka- tai hyvinvointituotteiden tarpeita, niin tervetuloa Oriflame verkkokauppaani ostoksille <3 Postitan myös tuotteita ympäri Suomen, joten minunkin kautta voi tuotteita tilata asuinpaikasta riippumatta :) 

Verkkokauppani löytyy osoitteesta: http://beautystore.oriflame.fi/hillevijoutjarvi

Kuvastoja postitan, joten semmoisen saa halutessaan tai tarjouksia voi kurkkailla online-kuvastostamme: Oriflame kuvasto jakso 10

Tulen myös mielelläni pitämään kauneuskutsuja tähän Kouvolan alueelle (ja suht lähistölle), joten jos haluat pitää ihanan illan (tai päivän) ystävillesi, niin laita viestiä. 

Ja tietysti jos olet harkinnut Oriflame edustajuutta, niin olet erittäin tervetullut tiimiimme. Jos haluat asiasta lisätietoja, niin hihkase. Mielelläni kerron lisää ja autan Sinut hyvään alkuun! 




Viikonloppuna päivittyy taas Hillevin puutarha-blogi, jota myös kannattaa pitää seurannassa ;)

Ihanaa viikonloppua Sinulle!


Värikästä omavaraistelua. Osa 3

Taas on aika pohdiskella, miten omavaraistelu sujuu tänä vuonna. Kyseessä on siis Facebookissa olevan Omavaraisuus blogeissa-ryhmän postaussarja, jota kirjoittaa joukko bloggaajia, jotka kukin pyrkivät omalla tavallaan ja panoksellaan kohti omavaraisempaa elämää. Jokaisen kuun ensimmäinenä maanantaina ilmestyy sarjan uusi osa.  Edellisen kerran hyppäsinkin yli, kun en ennättänyt koneen äärelle. 

Meidän omavaraistelu on tänä vuonna kokenut vähän kolauksia, kiitos sulkalauman. Kanat ovat löytäneet kasvimaat ja änkeävät sinne heti, kun silmä välttää ja nopeasti tekevät kasveista selvää. Olen yrittänyt niitä estää harsoilla, mutta heti, jos harsot ovat ylhäällä, niin viuh vain ja kaverit ovat tonkimassa. Hyvästi siis pääsääntöisesti tämän vuoden porkkanasato. Enää en kolmatta kylvöä aio tehdä niiden osalta. 

Sipulit ovat kasvattaneet komeaa vartta, mutta itse sipulit ovat vielä ihan nysiä. Lehtikaalit ovat täynnä reikiä, mutta se ei haittaa, sillä ne ehtivät vielä vallan mainiosti kasvamaan. Kasvimaat ihan kaiken kaikkiaan ovat surkeassa jamassa. Ainoat valopilkut tällä hetkellä näyttäisi olevan härkäpavut, perunat ja kesäkurpitsat. Ei auta, kuin ajatella, että vielä on kesää jäljellä ja toivoa parasta. Onneksi meidän ruoka ei ihan oikeasti ole kiinni omavaraistelusta, vaan tämä on vain mukavaa harrastelua. Jos olisi toisin, niin harmittaisi. Tosin, olisi silloin aivan toisenlaisista lääneistä kysymyskin kasvien osalta, joten (edes meidän) maailma on kaadu tämän vuoden epäonnistumisiin milläänlailla.




Kasvihuoneissa sen sijaan menee hyvin. Tomaatit kukkivat valtavasti ja raakileitakin on jo paljon. Ensimmäiset tomaatit on päästy herkuttelemaan. Paprikoita olemme syöneet toukokuusta lähtien ja niitä kypsyy tasaiseen tahtiin. Ensimmäinen vesimeloni on kasvamassa ja osa muistakin meloneista kukkii. Kiwanot ovat kasvattaneet reilusti vartta, mutta kukinta vielä antaa odottaa itseään.




Marjapuskissa on reilusti marjoja tulossa. Eniten kuitenkin ilahduttaa päärynän ja luumujen raakileet. Hjam. Toivon mukaan niille ei mitään hasardia tapahdu. Omenoita tänä vuonna tulee vähän, mikä toki oli odotettavissa, kun viime vuonna puut notkuivat hedelmistä. 

Kanat ovat tosiaan olleet tihuliineja, mutta onneksi ne ovat niin ihania, ettei niille oikein vihainen pysty olemaan. Jaksavat nyt muniakin hyvin, joten kai heille jotkut ilot täytyy suoda. Ei toki reilun hehtaarin tontilla muita iloja voi kanoilla ollakkaan, kuin kasvimaa tai kukkapenkki, eikö totta? 

Tämän kerran aiheena oli hyvä resepti, jonka on itse kokeillut. Koska kesäkurpitsa kausi on aluillaan, niin päätin laittaa tähän kesäkurpitsakeiton reseptin. Tämä on ihan super hyvää.


Kesäkurpitsakeitto


KOSKENLASKIJA-KESÄKURPITSAKEITTO

1,5 isoa kesäkurpitsaa 
8 dl vettä
1 pienehkö punasipuli
1  pienehkö keltasipuli
suolaa
lipstikan lehtiä
valkopippuria
mustapippuria 
250g Koskenlaskija RUOKA-juustoa

Pilko kesäkurpitsat ja sipulit kattilaan ja lisää vesi. Joukkoon heitetään mausteet ja keitetään noin 15 minuuttia, jolloin sipulit ja kesäkurpat ovat pehmeitä. Soseutetaan ja sen jälkeen lisätään Koskenlaskija-juusto. 

Lisämakua saa heittämällä lautaselle muutaman tuoreen basilikan lehden. 



Lisää hyviä reseptejä löydät klikkaamalla tästä. 

Tämän ihmeempiä ei meidän omavaraisteluun kuulu tällä kertaa. Muiden sarjaan osallistuneiden postaukset löydät nimiä klikkaamalla:



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...