Vesivärimaalaus elmukelmu-tekniikalla

Nyt kun ulkona paukkuu pakkanen, niin vinkiksi jälleen hauska vesimaalaustekniikka. Hauskaa puuhaa, johon saa kulutettua päivästä vaikka kuinka kauan. Tarvikkeetkin löytyy varmaan lähes joka kodista. 

Tarvikkeet: 

vesiväripaperia

vesivärejä ja vettä (myös peitevärit käyvät hyvin)

elmukelmua

pensseleitä

Tarvittavat välineet

Elmukelmusta leikataan paperia suurempi pala. Sen jälkeen paperi kastellaan ja se maalataan halutuilla väreillä. Tässä voi samalla hyvin harjoitella lapsen kanssa välivärejä käyttämällä esimerkiksi keltaista ja sinistä, jolloin paperille tulee myös vihreää.  Värissä eikä vedessä tarvitse pihistellä. Mitä reilummin käyttää vesivärejä, sen tummempi on luonnollisesti myös lopputulos.

Elmukelmu vesivärimaalauksessa

Kun paperi on maalattu, sen päälle laitetaan elmukelmu, jota rypistellään. Väri kerääntyy ryppykohtiin, jolloin muodostuu kivoja kuvioita. Elmukelmu jätetään paikoilleen siihen saakka, kunnes työ on kuivunut. Työn kuivumiseen menee useampia tunteja. 

Vesivärimaalaus

Kuivumisen jälkeen elmukelmu poistetaan. Minusta tämä on tosi kiva tekniikka ja näitä voi hyvin hyödyntää esimerkiksi korttiaskartelussa. 

Vesivärimaalaus elmukelmu-tekniikalla

Lisää askarteluaiheisia postauksia:

Vesivärimaalaus liimakuvioilla
Suolamaalaus
Silkkipaperimaalaus
Foliomaalaus
Esineiden koristelua erilaisin tekniikoin
Kynttilöiden koristelu

Itse tehty joulukalenteri lapselle

Viime vuonna tein itse useampiakin joulukalentereita. Jokaiselle perheenjäsenelle oli vähän omanlaisensa kalenterit; Taikalle musiikkia ja loruja, teineille kehu-kalenterit ja HerraMiehelle rakkaushömppä-kalenteri. Itselleni tein kynttiläkalenterin. Postauksen lopusta löytyy linkit viime vuoden kalentereihin. 

Koska nuo itse tehdyt joulukalenterit olivat niin suosittuja, niin ajattelin, että tänäkin vuonna kalentereita teen. Osaan meinasin ottaa koko perheen mukaan, mutta niistä lisää myöhemmin. Tämän postauksen joulukalenterin saa Taika ja sen aiheena on lorut. 

Tämän, kuten yleensäkin kaikkien tekeleideni, idea on hyvin yksinkertainen ja helposti toteutettava, eikä se maksa paljoa.  Toki tässä voi halutessaan hifistelläkin vaikka kuinka paljon. Yksinkertaisimmillaan kalenterin saa tehtyä näin:

Itse tehty joulukalenteri lapselle

Otetaan valmis korttipohja, jonka toiselle puolelle liimataan kiiltokuva tai jokin muu jouluaiheinen kuva. Koristeluissa voi käyttää mielikuvitustaan loputtomiin ja näin ollen saada ihan mielettömän hienon kalenterin aikaiseksi.  Itse käytin kaikkia mahdollisia jämä-koristeita, joita on jäänyt joulukorttiaskarteluista. Toiselle puolelle liimataan/kirjoitetaan joululoru.

Itse etsin internetistä joululoruja ja mikäli joku haluaa samat lorut käyttöönsä, niin voin lähettää ne sähköpostilla. Silloin Sinulta säästyy etsimisen vaiva ja voit vain nopeasti lorut tulostaa käyttöösi. Voit kommenttiisi jättää s.postiosoitteesi tai vastaavasti laittaa minulle sähköpostia. S.postiosoitteeni löytyy oikeasta sivupalkista.

Itse tehdyssä joulukalenterissa saa päästää mielikuvituksen valloilleen

Valmiit kortit sujautetaan joulupussiin, josta lapsi saa joulukuussa ottaa joka päivä aattoon saakka yhden kortin.  Pieni yhteinen loruhetki jokaiselle päivälle on mukava juttu. Luetut kortit voi kiinnittää seinälle tai jääkaapin oveen koristeeksi. Yhtälailla nämä voi ripustaa jo valmiiksi seinälle. Alla on linkkejä, joista löytyy vinkkejä joulukalentereiden tekoon ja sieltä löytyy myös yksi kiva ripustusvinkki tälläiselle kalenterille.

DIY joulukalenteri

Kierrätysvinkki: Vanhat joulukortit sopivat tähän hyvin. Senkun liimaa kortin osoite-puolelle lorun ja tsädää, kalenteri on valmis!

Minusta on kiva hemmotella läheisiäni itse tehdyllä joulukalenterilla, mutta aika on melko rajallista, joten siksi ideat pitää olla nopeasti toteutettavissa.

Lisää itse tehtyjä joulukalenteri-ideoita löydät seuraavista linkeistä:

Joulukalenteri kynttilöiden ystävälle Tässä joulukalenterissa on tuunattu kynttilä, joka ilahduttaa joulukuun jokaisena päivänä. Sama tekniikka sopii muutenkin kynttilöiden koristeluun.

Musiikki-lorujoulukalenteri ja hyvänmielen joulukalenteri Täältä löytyy kaksi erilaista joulukalenteri-ideaa. Toinen on samankaltainen kuin tämänkin postauksen idea, mutta se on viety vielä vähän pidemmälle ja tästä löytyy kiva ripustusvinkki.  Toinen idea taas ilahduttaa saajaa kehuilla joka päivä.

Joulukalenteri hänelle, jota rakastat Tämä kalenteri on täynnä silkkaa rakkaushömppää ja takuu varmasti piristää saajaa joka päivä <3


Tykkäätkö Sinä tehdä itse joulukalentereita?

Maatiaiskanasen Elämää-blogia voit seurata myös facebookissa ja instagramissa. Joko olet niissä mukana? 

Isänpäiväkortti-idea ja pieni lahjavinkki

Isänpäivä tosiaan lähestyy huimaa vauhtia ja olen nyt antanut muutamia vinkkejä isän ja vaarien muistamiseen itse tehdyillä lahjoilla. Tässä vielä yksi postaus samalla teemalla. Tällä kertaa aiheena on pieni lahja ja ihana kortti. 

Silkkimassasta on tosi helppoa tehdä suloinen avaimenperä, joka kulkee isän tai vaarin matkassa, minne hän ikinä meneekin. Silkkimassa on siitä kivaa, että se kuivuu itsestään ja on tosi mukavaa käsitellä, eikä maksakkaan paljoa. Yksi purkki massaa maksaa joitakin euroja, joten ei ole hinnalla pilattu tämäkään lahjaidea. 

Isänpäivälahja idea

Silkkimassa taputellaan noin puolen sentin paksuiseksi levyksi ja pienellä askartelumuotilla painetaan siitä haluttu kuvio. Silkkimassa on pehmeää ja sen käsittely on helppoa pienellekin lapselle. On ihan kiva, ettei kuviosta tule liian tasainen, vaan siinä näkyy se, että sen on lapsi itse tehnyt. Kun kuvio on valmis, hammastikulla tehdään kulmaan reikä, johon avainrengas pujotetaan massan kuivumisen jälkeen. Kuivumiseen menee muutamasta tunnista noin vuorokauteen ja tämä massa kuivuu tosiaan itsestään huoneenlämmössä.

Isänpäivälahjan askartelua Silk Clay-massasta

Isänpäiväkortilla on kiva muistaa isää tai vaaria. Erilaisen tästä isänpäiväkortti-ideasta tekee sadutus. Sadutuksen idea on se, että lapsi saa omin sanoin kertoa tarinan, joka kirjoitetaan juuri niin kuin lapsi sen on kertonut. Sadutusta kannattaa harrastaa toki muutenkin, se on tosi kivaa ja näitä tarinoita on ihana lukea sitten myöhemmin. 

Kerroin Taikalle, että hän saa itse kertoa tarinan, joka kirjoitetaan ylös. Ohjeeksi annoin, että tarinan pitää kertoa Taikasta ja vaarista, jolle kortti tulee. Sanoin, että Taika voi itse keksiä, mitä he tarinassa tekeevät ja missä ovat. Ja ihana tarina siitä tulikin.

Kortin nurjalle puolelle on liimattu tuo Taikan keksimä tarina.

Isänpäiväkortti-idea ja sadutus

Tarinan keksimisen jälkeen annoin Taikan piirtää kuvan ja ohjeeksi annoin, että piirtää itsensä ja vaarin joko esitykseen tai puistoon, josta satukin kertoi. Taika halusi piirtää heidät puistoon leikkimään. Piirtämisessä vähän ohjeistin, sillä Taika on niin vauhdikas neiti, että hänen on vielä hankala piirtää "esittäviä" kuvia. Mielellään vain värittää paperia. Kuvaan saatiin piirrettyä Taika, vaari, nurmikkoa ja kukkia.  Samalla oli hyvä harjoitella oikeaa otetta kynästä. 

Tämä kuva sitten liimattiin kortin etupuolelle. 

Itse tehty isänpäiväkortti ilahduttaa saajaa

Olisi kiva kuulla, mitä olette olleet isänpäivälahjavinkeistä mieltä. Tuleeko käyttöön nyt tai myöhemmin? Näitä vinkkejä voi toki hyödyntää myös esimerkiksi jouluksi tai äitienpäiväksi. Aiemmat vinkit löydät seuraavista linkeistä:

Isänpäivälahjavinkki 1

Isänpäivälahjavinkki 2

Millaisilla lahjoilla teillä isiä ja vaareja muistetaan?

Lapsen tekemä isänpäivälahja

Meillä yksi suosikki lapsen tekemistä lahjoista on mukit, jotka koristellaan posliinille ja lasille soveltuvilla tusseilla. Tussit ovat siitä kivat, että pienikin lapsi saa niillä mukin koristeltua ja isommat lapset osaavat jo piirtää hienojakin teoksia tussien avulla. Tussien hinnatkaan eivät ole mahdottomia ja mukeja löytyy edullisesti ihan marketeista. 

Itse tehty isänpäivälahjavinkki

Annoin Taikalle vinkin piirtää mukiin hänet ja vaarin, sillä tämä muki menee vaarille. Taika piirsikin itsensä ja vaarin leikkimässä puutarhassa hippaa ja vaari juoksee hirmuista vauhtia Taikaa karkuun. Kirjoitin tämän myös mukiin, jotta vaarikin tietää, millaista tarinaa muki kertoo. 

Mukiin voi kirjoittaa lisäksi viestin lapselta, esim Olet isi/vaari rakas tai Minä rakastan sinua.

Itse tehty isänpäivälahja ilahduttaa

Mukin pintaan piirtäminen on hyvin erilaista kuin paperille, sillä se on liukas ja lisäksi muoto on pyöreä. Hauskaa käden- ja silmän yhteistyön harjoitusta tämäkin. Pohjaan kannattaa kirjoittaa lopuksi vielä tekijän nimi ja vuosi.

Piirtämisen jälkeen tussin annetaan kuivua, jonka jälkeen muki laitetaan uuniin. Tusseilla on omat ohjeajat ja -lämpötilat, joissa tussi kovettuu kestämään pesua.  Usein nämä neuvotaan pesemään käsin, mutta meillä tälläisiä on tehty useampia vuosia ja hyvin ovat konepesunkin kestäneet. 

Näistä saa kivan paketin tehtyä, kun mukin sisään laittaa reilusti kääreellisiä namuja ja käärii paketin sellofaniin. 

Mukin koristelu tusseilla on helppoa ja kivaa

Teen nyt useamman postauksen, jossa annan isänpäivälahja vinkkejä, jotka soveltuvat pientenkin lasten kanssa tehtäväksi. Lisää ideoita löydät tästä klikkaamalla ja klikkaamalla tästä.

Huomenna ilmestyy taas uusi vinkki. Molemmat sopivat toki myös joululahjoiksi lapsen läheisille ihmisille. Näissä on se kiva puoli, että tulevat oikeasti käyttöön ja ovat todella lapsen itse tekemiä.

Itse tehty isänpäivälahja

Isänpäivää vietetään aina marraskuun toisena sunnuntaina ja tänä vuonna tuo päivä on 11.11. Meillä isiä ja vaareja lahjotaan aina itse tehdyillä lahjoilla, jonka lisäksi olen yleensä jotain pientä ostanut puolisolleni osoittaakseni, että myös minä arvostan hänen isyyttään.  Tiedän monen pohtivan tänäkin vuonna, että mitä lahjaksi isälle, joten teen nyt useamman postauksen isänpäivälahja-teemalla. Kaikki DIY-ideat ovat sellaisia, että niihin voi osallistua myös pienet lapset, eikä niihin tarvita kalliita välineitä. 

Tämän postauksen aiheena on tyynyliina, johon on painettu lapsen kädenjälkiä. Tämä on aika perinteinen juttu ja samaa ideaa voi hyödyntää tyynyliinan lisäksi esimerkiksi paitoihin tai vohvelikangaspyyhkeisiin. 

Vinkki! Kädet kannattaa rasvata perusvoiteella huolellisesti noin 10 minuuttia ennen homman aloittamista. Kangasvärin saa pestyä käsistä helposti pois, kun kädet on rasvattu kunnolla.

Laitoin pahvilautaselle pienen määrän väriä, johon Taika painoi kätensä. Maalia ei kannata laittaa hirveän paljoa, sillä muutoin väriä tarttuu käsiin valtavasti ja maalia jää paksu kerros kankaaseen. Paksu kerros tuntuu ikävälle poskea vasten, koska siitä tulee kova koppura. Kun kättä oli hierottu maaliin, se painettiin tyynyliinaan. Sen jälkeen otettiin lisää maalia ja toistettiin painanta.

Lapsen riemu ja kankaanpainanta

Meillä käytössä oli kolmea väriä. Keltaisella aloitettiin, oranssilla jatkettiin ja punaisella lopetettiin. Järjestys perustui siihen, että punainen ja oranssi ovat niin vahvoja värejä, että ne peittävät äkkiä keltaisen alleen ja me emme välissä kättä käyneet pesemässä.

Eipä uskoisi, ettei tämä tyttö ole aiemmin tykännyt käsien "likaantumisesta" yhtään! Pienempänä sormivärit olivat aivan hirveä kauhistus ja nykyään Taika jo nauttii, kun saa käsiin kunnolla maalia. Mahtavaa kehitystä!

Taiteilu on kivaa!

Materiaaleiksi riittää tyynyliina, kangasvärit ja -tussit. Kangasväreissä on eroja, miten hyvin ne peittävät. Itse suosin valkoisia tyynyliinoja, koska meidän värit eivät peitä tummia kankaita hyvin. On kuitenkin olemassa kangasvärejä, jotka soveltuvat hyvin myös tummille pinnoille. 

Kankaanpainantaan tarvittavia välineitä

Itselleni oli jäänyt varastoon kangastussi, joka hohtaa pimeässä. Siispä tyynyliinaan kirjoitettiin pieni salaisuus, joka paljastuu aina vasta pimeässä. Salamakin sen onnistui paljastamaan ;)

Pimeässä hohtavalla tussilla voi kirjoittaa salaisuuksia, jotka paljastuvat pimeässä

Kangastusseilla kirjoitettiin Taikan keksimä viesti. Meillä tämä matkaa ilahduttamaan vaaria, kuten ehkä tekstistä voi päätellä.  Kun maalit ovat kuivuneet, tyynyliina silitetään nurjalta puolelta. Kaikilla väreillä on vähän omat ohjeaikansa silitykseen. Itse silitän viitisen minuuttia ja hyvin on pesussa värit kestäneet. 

Itse tehty isänpäivälahja

Tykkään siitä, että lahjat ovat sellaisia, että lapsi oikeasti pääsee itse osallistumaan tekemiseen, eikä vain katso vierestä. Kun vuosittain isä ja vaarit saavat samantyyliset yllätykset, pääsevät he näkemään niistä myös lapsen taiteellista kehitystä. 

Tälläinen idea tänään, huomenna ilmestyy uusi vinkki isänpäivälahjaksi ja sekin on DIY-teemainen. 

Vink vink: Tälläiset tyynyliinat ilahduttavat varmasti myös joululahjana mummoja, kummeja ja muita lapsen läheisiä ihmisiä.

MUOKS: Sarjan kaksi muuta osaa löydät seuraavista linkeistä:
Vinkki 2
Vinkki 3

DIY: Sokerimaalaus

Nyt kun ulkona alkaa olemaan sateista ja kylmää, niin lienee sopiva hetki palata aina silloin tällöin askartelun ihanaan maailmaan myös täällä blogin puolella. Tällä kertaa vinkkaan ihan mielettömän kivasta ja helposta maalaustekniikasta, eli sokerimaalauksesta. Sokerimaalauksella saa aikaan tosi kivaa jälkeä, joka inspiroi takuuvarmasti niin aikuisia kuin lapsiakin. 

Ensin valmistetaan sokeriliemi, johon tulee 2 dl sokeria ja 1 dl vettä. Kuumaan veteen sekoitetaan sokeria niin kauan, että sokeri sulaa kokonaan. Kattilassa, liedellä se on helpointa ja sokeri varmasti sulaa. Kun liemi on jäähtynyt kunnolla, se on käyttövalmista. 

Akvarellipaperi kannattaa kiinnittää teipillä hyvin alustaan, jotta paperi pysyy hyvin paikoillaan, eikä kupruile. Kupruilu aiheuttaa helposti sen, että värit kasaantuvat yhteen kohtaan. Koko paperi sivellään sokeriliemellä, jonka jälkeen päästään maalaushommiin. Vesiväri-tippoja tiputellaan paperille sinne tänne, jolloin paperille muodostuu huippu hienoja kuvioita. Siveltimellä ei kannata suoranaisesti maalata pintaa, sillä äkkiä se muuttuu todella tahmaiseksi. 

Sokerimaalaaminen

Sokerimaalaus-työt kuivuvat hitaasti. Siihen voi mennä jopa lähes vuorokausi. Kuivumisen jälkeenkin pinta on tahmea, joten nämä työt eivät sovellu esimerkiksi kortti-askarteluun. 

Sokerimaalaus

Suosittelen kokeilemaan tätä. Ihan huisin hauskaa sadepäivän (tai vaikka aurinkoisenkin päivän) puuhaa <3

Sokeria, vettä ja vesiväriä

Onko tekniikka Sinulle tuttu? Lisää hauskoja maalaus- ja askarteluvinkkejä löydät seuraavista postauksista: 

Suolamaalaus
Silkkipaperimaalaus
Foliomaalaus
Esineiden koristelu
Kynttilöiden koristelu

DIY Persoonalliset kukkaruukut

Tuunailimme tänään Ilonan ja Julian kanssa  kukkaruukkuja. Vanhat, tylsät kukkaruukut saivat näin uuden elämän. Itse koristelin sabluunoiden avulla muutaman ruukun, mutta tytöt maalasit itse aivan upeat koristeet. Käytimme maaleina askartelumaaleja, jotka kestävät ulkonakin hyvin ja ovat edullisia. 

Minun tekemissä koristeluissa tarvittiin siis sabluunoita, tuputtimia (vanhasta patjasta leikattuja), askartelumaalia ja vanhoja ruukkuja. 

Esineitä tuunaamalla niistä saa uudenlaisia

Kiinnitin sabluunan maalarinteipillä, jolloin se pysyi hyvin paikoillaan. Sitten vain tuputtelin maalia.

Sabluuna koristelu

Tälläisiä ruukkuja tuli. Liskoja ei saa kokonaan kuvaan, joten näyttävät vähän torsoilta. 

Koriste itse kivat kukkaruukut

Perhoset ovat lähelläni sydäntäni, joten metalliämpärin koristelin samalla tavalla, mutta käytin perhossabluunaa. Tälläisiä sabluunoita voi toki leikata itsekkin, mutta minä käytin valmiita askartelukaupasta ostettuja sabluunoina. Ne voi käytön jälkeen pestä ja käyttää moneen kertaan uudelleen. 

DIY kukkaruukku

Ilona ja Julia maalasivat aivan super ihanat ruukut. Taidankin tilata näitä lisää, kun ovat niin suloisia! Näissä on myös käytetty askartelumaaleja. 

Ruukuista saa persoonalliset maalaamalla ne

Minä todella rakastan näitä! Kiitos tyttärille <3

Maalatut kukkaruukut

Koristellut kukkaruukut

Sisällä olevia ruukkuja olen koristellut  servettitekniikalla. Niistä myös saa tehtyä tosi kivoja. Niistä pääset lukemaan täältä. Tästä klikkaamalla löytyy kukkaruukkujen koristeluiden lisäksi myös muita erilaisten esineiden tuunailuja.   

Servettitekniikalla koristeltu ruukku

Laatikoiden koristelu on kivaa

Tykkäätkö Sinä koristella ruukkuja uuteen uskoon?

Toivotan Sinulle mukavaa uutta viikkoa <3

Kukkaistelua ja köynnöstuki vadelman varsista DIY

Ei tätä keliä voi millään hehkuttaa liikaa, on tämä niin mahtavaa! Ulkona menee päivät vauhdikkaasti ja iho näyttää siltä, että punanahka on jälleen täällä. En siis rusketu ollenkaan, vaan olen kauniin kirjavan punainen koko kesän. Eipä haittaa mitään. Multainen punanahka sopii minulle hyvin! 

Julia istutteli Kodin Kukilta saamani petuniat amppeleihin. Toiseen amppeliin tuli kaksi "Cherry Ripplea" ja kaksi "Douple Whitea". Toiseen tuli "Cherry Ripple", kaksi "Double Whitea" sekä upea koristebataatti "Bright Ideas Black". Kunhan vähän kasvavat ja tuuhistuvat, niin päästään katsomaan, millaiset yhdistelmät niistä tuli. Lannoitteeksi laitoimme Lannoitekäpyjä, jotka riittävät koko kesän lannoitustarpeeseen. Lannoitekäpyjä laitetaan 1 käpy per taimi tai 1 käpy kahteen litraan multaan. Näppärää, kun ei tarvitse koko kesän aikana muuten huolehtia lannoituksesta.  

Minun ottamissa kuvissa näkyy tosi huonosti nuo kasvit (auringossa kuvaaminen on yllättävän hankalaa), joten tässä vielä Kodin Kukilta lainatut kuvat taimista, joita käytimme.

Cherry Ripple

Double White

Koristebataatti

Sain Kodin Kukilta myös ihania pinkkikukkaisia "Arizona Pink" mustasilmäsusannia. Ensin meinasin istuttaa ne amppeliin, mutta lopulta päädyin istuttamaan ne ruukkuun. Myös mustasilmäsusannille laitoin Lannoitekäpyjä näin istutusvaiheessa. Istutin ensin taimet, jonka jälkeen aloin tekemään niille tukia kuolleista vadelman varsista.  Keskelle laitoin yhden pitkän, tukevan varren.

  

Ympärille laitoin 6 vartta, joista 3 oli karsittu ja loppuihin jätetty oksat. Yritin melko tasaisin välein varsia laittaa ja annoin niiden asettua vähän kuin omineen. 

Lopuksi kiedoin vähän juuttinarua tukemaan varsia. Nyt viritelmä näyttää risuiselta, mutta luulen, että kesän edetessä siitä tulee ihan kivan näköinen, kun mustasilmäsusanna kasvaa.  Olen sanonut tämän ennenkin, mutta tykkään käyttää hyödyksi luonnonmateriaaleja, jotka muutoin menisivät hukkaan. Tämän kesän jälkeen nämä vadelmien varret ovat varmasti palvelleet aikansa ja joutavat kompostiin.

Arizona Pink

Kiitos Kodin Kukille taimista ja Lannoitekävyistä! Edellisen postauksen taimista voit lukea täältä. Sielä olen kertonut näistä ja muutamista muista taimista vähän enemmänkin.  

Hain tänään saunatuvalta talvehtineita kasveja ja piha näyttää lievästi sanottuna kaaoksen omaiselta. Verenpisarat olisivat jo kovasti halunneet kukkia, mutta julmasti nypin niistä nuput vielä pois. Kasvatelkoon vielä lehtiään ensin. Hortensia talvehti hyvin ja kohta sen kukinnasta pääseekin nauttimaan. Hiphei! Laitoin kasvit varjoon, eikä tuohon paikalle paistakkaan aurinko kuin aamusta, niin uskallan ne tuohon jättääkin. Ruukut ovat sen verran isoja, etten viitsi niitä edes takaisin kannella, vaan suojaan tarvittaessa harsolla, jos näyttää tulevan oikein tuulisia päiviä. 

Nyt kipitän takaisin pihahommiin, mutta vielä tipusista tämä päivän video! Mahtavaa lauantai-iltaa Sinulle!

DIY! Itse tehdyt puutarhaportit ja tipukuvia

Viime kesänä aloin tekemään hortensia-aidannetta pihatien varteen ja väliin istutin kärhöjä, joihin oli etsinnässä sopivat köynnöskaaret. Näiden kohtien tarkoitus siis oli, että aidanteen välistä pääsee kulkemaan puistoalueelle. Toistaiseksi voi hyppiä mistä kohdasta tahansa, kun hortensiat ovat vielä pieniä, mutta ajansaatossa ainakin omissa toiveissani on yhtenäinen hortensia-aita, joka jakaa puistoalueen omaksi tilakseen. Aluksi kaarien etsinnässä suurin ongelma oli se, että mieluiset kaaret maksoivat maltaita. Toiseksi ja lopulta suurimmaksi ongelmaksi tuli se, etten löytänyt mistään sellaisia, jotka sopisivat meidän miljööseen. 

Kerroinkin jo aiemmin, että rakastuin HerraMiehen tekemiin risuista tehtyihin tukiin, jotka tulivat kasvimaalle ja niistä saimme idean, että turhista, pienistä puista voisi itse tehdä köynnöskaaret. Tontilla on melko paljon tälläisiä puita, joita olisi joka tapauksessa harvennettava. Kun asiaa pohdiskelin, alkoi tietynlainen malli tulla mieleeni. Ei niinkään kaari, vaan portit, jotka on tehty nuorista haavoista. Ite en olisi osannut ideaani toteuttaa, mutta onneksi HerraMies hallitsee nämä hommat ja sai äkkiä ideastani kiinni.

Karsituista rungoista pätkittiin ensin 8 suunnilleen samanpaksuista pätkää (2m 20 cm) ja sen jälkeen 4 samanpituista (1m 30) pätkää. Näistä sitten lähdimme runkoa rakentelemaan naulapyssyä apuna käyttäen. Suoraan sanoen itse olin lähinnä vain koristeena ensimmäisen portin teossa ja toisen HerraMies teki ilman minun turhanpäiväistä höösäämistäni. En halunnut, että väleissä olevat pätkät tulisivat symmetrisesti, vaan nimenomaan noin vähän kuin vinksin vonksin ja heikun keikun. Luonnonmateriaali on aina vähän joka suuntaan vinksallaan, joten mielestäni reunoissa tuollainen epäjärjestys sopi teemaan hyvin. Ylhäällä olevat pätkät on laitettu symmetrisesti, joka vähän rauhoittaa kokonaisuutta. 

Käsittelemätön puu maatuisi aika nopeasti, jos sen kaivaisi maahan, joten sen takia portit on laitettu maanpinnalle ja kiilojen avulla kiinnitetty maahan. Kiilat on siis maahan isketty ja portti ruuvattu niihin kiinni.

Minusta nämä sopivat juuri tuohon tosi hyvin ja odotan jo kovasti sitä, että syksyllä istutetut kärhöt lähtisivät hyvin kasvamaan. Ainakin ensimmäisenä vuotena kärhöt tulevat vaatimaan vähän apua noihin portteihin kiipeilyssä, mutta se on helppo hoitaa juuttinarun avulla. 

Vastaavalla tavalla tehtyä pergolaa vähän himoitsisin, mutta se saa toistaiseksi odottaa. Tekemistä on niin valtavasti, että ihan kaikkeen ei repeä, edes HerraMies ;) Tuonne puistoalueelle sellainen sopisi aivan mahtavasti. Tosin, tuonne olen nyt siirtämässä huppukasvarin, joten se varmaan muuttaa aika paljon alueen ilmettä... Mutta ei huppari nytkään kaunistus ole, kun osuu silmään aivan ensimmäiseksi pihaan ajettaessa. HerraMiehen mielestä olen vain liian hifisti, mutta jokainen nainen tämän asian varmasti ymmärtää! 

Sitten vielä päivän tipukuvia!

Ihanaa ja aurinkoista päivää Sinulle!