Terveisiä Millalta, Lotalta ja Martalta! Sulkarouvat ovat nyt kotiutuneet talvikotiinsa, eivätkä enää ole loukkaantuneita tästä siirrosta. Ensimmäiset kolme päivää he mököttivät, eivätkä suostuneet kunnolla syömään. Käytiin lasten kanssa jo rusina ostoksilla, joilla lahjoimme tyttösiä! Nyt alkaa uusi koti tuntumaan ilmeisesti jo mukavalta ja tytöt ovat omia iloisia kaakattajiaan <3
Eilen illalla, kun tulin töistä kotiin, hyppeli jänis meidän pihassa. Sari muistutteli puiden suojaamisesta Sarin puutarhat-blogissaan jo useampi viikko sitten. Silloin ajattelin, että pitääkin pikimmiten asia hoitaa, mutta kas, tekemättä oli. Aamulla menin ensimmäiseksi puunrungot suojaamaan ja siellähän olikin jo pupun jäljet uuden koristeomenapuun vieressä. Vielä ei oltu käyty haukkaamassa onneksi ;) Itse suojasin nuoret päärynä-, luumu- ja koristeomenapuut.
Runkoihin laitoin perinteisen muovisen spiraalimaisen runkosuojan. Pienempien puiden ympärille laitettiin metalliverkosta tehdyt suojat. Suojat on hyvät painaa maahan kunnolla kiinni, jolloin myyrät eivät pääse syömään runkoa. Täältä löytyy Sari Wecströmin kirjoittamat hyvät ohjeet jyrsijäsuojien laittoon.
Jostain olen lukenut, että kanankakka puiden ympärillä karkottaisi myös jäniksiä hyvin, koska ne eivät pidä kanankakan hajusta. Ehkä täytyykin kokeilla ;) Tosin se kanankakka jota myydään pussissa, haisee aivan hirveälle verrattuna omien kanojen tuotoksiin. Liittynee siihen, että kakkakakkarakeet ovat tiivistettä? Vai olenkohan aivan hakoteillä tästä asiasta? Haju jokatapauksessa on aivan eri.
Hauskasti ruusun ruska on vielä ihan kukoistuksessaan lumen keskellä :) Ruskaa pakkasessa...
Pyysin teiltä aiemmin kysymyksiä, joihin vastaisin Tyttö tarinoiden takana osa 2-postauksessa, eli mitä sinä haluaisit tietää minusta? Ansu, eli Tuuli Annikan tuvassa-blogista kysyi, että millaisia asioita pohdiskelen, kun kerroin olevani pohdiskelija tyyppi (joka tekee itsensä ja joskus HerraMiehenkin hulluksi tällä piirteellään). Kiitos kysymyksestä! Vastaan siihen kyllä!
Maaritilta, joka kirjoittaa Rosanpunaista kultaa sain aivan ihanan postaus idean. Maarit pyysi kirjoittamaan Talomme tarina-postauksen. Tämä siis tulossa. Kiitos tosi hyvästä ideasta <3
Lisää kysymyksiä saa laittaa. Ihan mitä vain haluat minusta tietää. Alushousujen kokoa en kerro, mutta muuten pyrin olemaan kuin avoin kirja ;) Alkuviikosta paneudun tähän postaukseen ja liitän siihen haasteen. Toivottavasti moni nappaa kopin!
Edelliseen haasteeseeni Viisi parasta muistoa menneeltä puutarhakaudelta on aika moni vastannutkin. Niitä postauksia on ollut aivan ihania lukea! Kiitos jokaiselle haasteeseen osallistuneelle <3 Jos olet osallistunut tuohon haasteeseen, enkä ole kommentoinut mitään, niin vinkkaatko! Se on jäänyt itseltäni huomaamatta ja mielelläni tulisin lukemaan postauksesi!
Täällä maa edelleen on valkoinen. Niin olin TAAS väärässä, kun ajattelin lumien sulavan viikonlopuksi. Mutta ei se mitään, väärässä oleminen alkaa olemaan jo tuttua hommaa!
Ihanaa viikonlopun jatkoa Sinulle. Kiva, kun olit taas mukana Maatiaiskanasen Elämässä <3 Terkuin Hilu!