Blogin 1v synttärit + arvonta

Tänään on tasan vuosi kulunut siitä, kun kirjoitin ensimmäisen Maatiaiskanasen Elämää postauksen. Otsikointina oli Ensimmäinen kerta on aina jännin ja kuvasti täysin sitä fiilistä, joka itselläeni tuolloin oli. Alunperin blogi oli Vuodatuksen puolella, mutta alle parissa viikossa totesin, että paikka oli väärä ja siirryin tänne bloggerin puolelle. Kuvat katoilivat ja muutenkin alusta ei ollut omaan käyttööni passeli. Ratkaisua en ole katunut ;) 

Tämähän ei ole ihan ensimmäinen blogini. Olen joskus pitänyt koruilu- ja leivontablogeja, mutta nekin olivat Vuodatuksessa ja aina kyllästyin sen toimimattomuuteen. Enkä rassukka ymmärtänyt, että vaihtoehtojakin voisi olla. 






Petuniat "Cherry Ripplen" ja "Double White", sekä Koristebataatti "Bright ideas Black"



Joka tapauksessa, tänään on blogini 1-v synttärit ja niin vain siirrytään blogi-taaperoksi. Vuosi on ollut vähintäänkin mielenkiintoinen. Niin paljon on yhteen vuoteen mahtunut, että tuntuu, kuin aikaa olisi mennyt enemmänkin. Lähes 100 %:sesti tämä on ollut aivan ihanaa aikaa. Olen tutustunut todella upeisiin ihmisiin ja saanut tehdä ihania yhteistöitä. Kiitos jokaiselle yhteistyökumppanilleni. Kuitenkin suurin kiitos kuuluu teille ihanat lukijat! Olen saanut teiltä varmasti paljon enemmän kuin olen pystynyt takaisin antamaan, kiitos <3 







Mustasilmäsusanna "Arizona Pink"


Elämä, eikä edes bloggaaminen, ole aina pelkkää ruusuilla tanssimista tai jos onkin, niin piikit pistelevät. Senkin puolen olen päässyt näkemään ja kokemaan. Onneksi nahka parkkiintuu, joten mitä näitä suremaan.  Paljon olin lukenut ja kuullut anonyymien ilkeilystä, mutta yhden yhtäkään kertaa en ole sellaista itse kokenut. Päinvastoin! Kaikki ne kommentit, jotka olen anonyymeiltä saanut, ovat olleet todella ihania ja toivonkin, että nimenomaan anonyymien maine paranisi. Suurin osa lukijoista kuitenkin on niitä kirjautumattomia lukijoita ja olette aivan yhtä rakkaita kuin ne kirjautuneetkin! Ihana, että olette seurassani <3 



Päärynämeloni "Sugar Gold" 



Pepinon kukinta



Synttäreiden kunniaksi laitetaan kiva arvonta käyntiin, jossa yksi voittaa 25 euron arvoisen lahjakortin KodinKukat-nettikauppaan.  KodinKukat kaupasta löytyy vaikka mitä mahtavaa kasvien ystäville; kukkia, sipuleita, kirjoja, lannoitteita ja tarvikkeita. 






Arvonnan säännöt: 

Yhden arvan saat kommentoimalla tätä postausta ja kertomalla, miksi Sinä seurailet blogiani tai vastaavasti kysymällä jonkun kysymyksen minulta. Lisäksi kerro, monellako arvalla osallistut arvontaan, sillä voit tämän lisäksi lunastaa vielä kaksi lisäarpaa! 

Lisäarvan saat tykkäämällä Maatiaiskanasen Elämää Facebook-sivustolla  tästä päivityksestä ja jättämällä siihen kommentin. Ilahdun kovasti jos jäät myös sivua seurailemaan ja/tai kutsut kavereitakin mukaan Maatiaiskanasen Elämään. Pakollista se ei kuitenkaan ole.

Lisäsarvan saat myös tykkäämällä arvontakuvaa Maatiaiskanasen Elämää-instagramissa (maatiaiskanasenelamaa) ja kommentoimalla sitä. Kiva olisi, jos tägäisit myös ystäviä mukaan. 


Voit siis osallistua enintään kolmella (3) arvalla tähän mukavaan arvontaan. Osallistumisaika on 31.7-12.8.2018. Lahjakortti lähetetään sähköpostitse. Koska sähköpostiosoitteita ei saa pyytää, niin ilmoitan voittajan täällä blogin puolella 13.8.  

Onnea arvontaan ja kiitos siitä, että olet mukana Maatiaiskanasen Elämässä <3



"Cherry Ripplen" petunian kukka on ihan äärimmäisen kaunis, eikä niitä tarvitse nyppiä. 



Tässä postauksessa esiintyvät kasvit olen saanut blogiyhteistyönä KodinKukilta keväällä pieninä taimina. Hyvin kaikki ovat kasvaneet ja rehevöityneet. Pepino vasta kukkii, eli se tuskin ehtii satoa tekemään, mutta kokeilen talvehdittaa sen, jospa ensi kesänä päästäisiin päärynämelonia maistamaan. Kasveista pääset lukemaan enemmän tästä klikkaamalla. Kiitos KodinKukat yhteistyöstämme!

Kukkaisaa uutta viikkoa!

Ihanaa uutta viikkoa Sinulle! Käsittämättömän nopeasti menee aika ja kohta on jo elokuu. Suorastaan jo vähän kauhistuttaa ajatus, kuinka nopeasti syksy on lähestymässä. Toisaalta hassua pohtia syksyä, kun kelit ovat näin helteisiä. Puutarhassa syksystä muistuttavat lähes täydessä kukassaan olevat syysleimut, nauhukset ja kultapallot.  

Rakastan erilaisia syysleimuja. Ne ovat aivan super ihania! Vähään tyytyväisiä ja lähes varmoja kukkijoita. Eilen vein töihinkin syysleimuja ja kultapalloja. Asukkaat aina ilahtuvat kukista ja nuo ovat monelle vanhukselle tuttuja kasveja.  Eikä yhtään haitannut, etten ole mikään kimppuvelho, khih.



Syysleimu



HerraMies sanoi, että hänestä kultapallo näyttää ihan ylikasvaneelta rikkaruoholta. Kehoitin katsomaan pikkuisen lähempää. Täytyisikin muistaa kysyä, että onko vielä samaa mieltä. Vaikka aiemmin karsastin keltaisia kukkia, niin kultapallosta olen aina tykännyt. Ne ovat jotenkin niin pirteän kauniita.




Kultapallo


Elvinkummun yläosassa on syysleimuja useammanlaisia. Ne myös kukkivat selvästi eri aikaan, joten syysleimujen kukinnasta pääsee nauttimaan pitkään. "Laura" aloittaa niiden kukinnan ja sitä seuraa jokin vanha nimetön vaaleanpunainen syysleimu. Ellen väärin muista, niin "Europa" kukkii viimeisenä. Kunhan sen kukinta alkaa, niin tiedän, muistanko taas ihan omiani. 






Valtikkanauhus on kukkinut jo pitkään. Kimalaiset tuntuvat rakastan nauhuksia. Niitä on aina valtavat määrät nauhuksien kukissa. Ja näyttää sille, kuin ne olisivat aivan transsissa! 






Hortensioista kukinnan aloittivat muutama viikko sitten Kuutamohortensia ja Syyshortensia "Early Sensation". Nyt niiden seuraan on liittynyt Syyshortensia Wim´s Red ja Pallohortensia Pink Annabelle.


Syyshortensia "Wim´s Red"


Instagramiin päivitän lähes päivittäin uusia kukkakuvia, joten sinne kannattaa tulla myös seuraajaksi. Ilmoittelen sielä myös uusista postauksista.  Instasta minut löytää nimellä maatiaiskanasenelamaa. Nimeä klikkaamalla pääset sinne suoraan.  Huomenna Maatiaiskanasen Elämää-blogi täyttää 1v ja sen kunniaksi on tulossa tosi kiva arvonta. Hiphei! Palataan siihen asiaan huomenna. Kerron samalla fiiliksiäni ensimmäisestä vuodestani bloggarina. Yhteen vuoteen on mahtunut melkoisen paljon, huh! 

Ihanaa uutta viikkoa Sinulle ja kiitos, että olet mukana <3

Höyrähtäjä

Kuulun selvästi höyrähtäjiin. Lienee jonkinlainen hulluuden alalaji, uskoisin. Höyrähdys nimittäin aiheuttaa pakkomielteisiä oireita, joita ei pysty hallitsemaan. Höyrähdys saattaa iskeä ihan yht äkkiä ja lähes, mistä aiheesta tahansa.  Itse höyrähdän helpoiten kasveista, mutta olempa kokenut vastaavia oireita helmistä, langoista, askartelutarvikkeista, kirjoista jne. Lista on melkoinen. Ympärillä olevat ihmiset pudistelevat päätään ja yrittävät omien sanojensa mukaan puhua järkeä päähän, mutta lähinnä se kuulostaa vain ymmärtämättömän ihmisen turhanpäiväiseltä hapatukselta. 










Puutarhassa höyrähdykset vaihtelevat jonkin verran. Tämän vuoden höyrähdyksiä ovat olleet tomaatit, mintut, kurkut ja daaliat. Aiempien vuosien höyrähdyksiä on näiden lisäksi ollut muun muassa päivänliljat, liljat, kärhöt, syysleimut, keijunkukat, jaloruusut. Omassa päässäni ei kuulosta ollenkaan oudolta hankkia pakkomielteisesti muutaman viikon aikana 40 erilaista daaliaa tai 10 erilaista minttua. Ku ne on NIIIN ihania, niin pakkohan niitä on saada. Ja huomioiden, että kesä on kerran vuodessa vaan ja kaiken lisäksi useimmiten se on vielä todella lyhyt, niin annan höyrähdyksien vallata itseni aivan täysillä. 










Ja aina vaan perhe pyörittelee päätään. Jostain syystä koen olevani suorastaan vitsi meidän perheessä. Mutta rakkaudellahan ne vaan, khih! 










Tänään muuten tulee tasan vuosi siitä, kun saimme kasvihuoneen kasattua. Yksi parhaimmista hankinnoista ikinä. Meillä on nykyään jo ihan vitsi, että "missähän äiti on?"... Ja kaikki tietävät, että oikea vastaus on: KASVIHUONEESSA! Olen vähän ajatellut, että taidan tarvita toisenkin ison kasvihuoneen... Apua, ei kai kasvihuoneisiin voi höyrähtää??? 

Kärhöjen lumoissa

Lupasin tehdä kärhöistä ihan ikioman postauksen. Kaikki eivät vielä kuki, mutta tässä tämän hetken kukkijoita. Rakastan kärhöjä ja olenkin muutamaan kertaan hurahtanut niihin ihan täysin. Kärhöjä löytyykin reilu 40 erilaista. Olen istuttanut eri kärhöjä ihan vierekkäin, joten en ole ihan varma, kuinka monta erilaista on hengissä. Kunhan kukinnat alkavat, niin tiedän tarkemmin.  

Olen vähän huoleton kärhöjen kasvattaja. Istutan kaikki todella syvälle, istutuskuoppaan mätän reilusti hevonpeetä, kastelen ekana kesänä ja sitten saavat pärjätä omillaan. Tänä kesänä unohdin ohjata Elvinkummun kärhöt tukeen ja suurin osa niistä jäikin perennojen alle. Nooh, ehkäpä ne sielä pärjäilevät, mutta kukinnasta en pääse kunnolla nauttimaan. Tyhmyydestä (vai laiskuudesta?) kärsii koko nainen!

Viime viikonloppuna eräässä seudun facebook-ryhmässä joku kertoi, että Prismalla on kaikki kärhöt euron kipale. Ensin meinasin, etten edes lähde katsomaan, kun kärhöjä on riittävästi. Päätin kuitenkin käydä pyörähtämässä ja löytyihän sieltä 12 kärhöä kotiin tuomisiksi. Selvää säästöä, kun normaalisti maksavat lähes 5 euroa kappale. Melko pienistä kärhöistä on siis kyse. Ei vielä mitään havaintoa, mihin uudet kaunokaiset istutan, mutta ainahan nyt muutamalle kasville paikka löytyy. 



John Paul II - kärhö



Clematis John Paul II


Tykkään näistä ohuista rungoista tehdyistä kärhö-portaista. Ihana HerraMies, kun aina innostuu tekemään kaikkea tälläistä kivaa. Välillä pohdin ääneen, että tarvitsisin jonkun ratkaisun ja puolittaisilla lauseilla maalailen mielikuvaani asiasta. Hetken kuluttua HerraMies saattaa sitten kiikuttaa valmiin tuotteen minulle, joka vastaa täysin ja vielä paremmin mielikuviani. Se on ihan älyttömän mahtavaa! Tosin myönnettäköön, välillä väännämme pitkäänkin jostain yksinkertaisesta asiasta, kun ajatukset eivät vaan kohtaa, mutta pääsääntöisesti onneksi hän ymmärtää minua puolesta sanasta.



Köynnöstuki 



Clematis Viticella


Tämä kärhö on siitä jännä, etten ole ihan varma kummasta puolesta tykkään enemmän; oikeasta vai nurjasta. Väritys on nimittäin aika jännä molemmin puolin. Olen ollut huomaavinani, että useammallakin kärhöllä on sama ominaisuus.




Patiokärhö: "So Many Lavender Flowers"




So Many Lavender Flowers-clematis


Tiukukärhö "Arabella" on jotenkin suloinen.  Avautui tosi tummana, mutta on vaalentunut kovasti, kun kukka on kokonaan auennut.



Clematis "Arabella"



Jackmanii-kärhöllä on hauska tarina, tai ainakin minun mielestäni hauska. Voi olla, että joku muu on vähän eri mieltä. Edelliset omistajat sanoivat vievänsä kärhönsä pois talon vierestä ja olivatkin kaivaneet siitä juurakon ylös. Istutin samaan paikkaan edellisestä kodista tuomani kärhön ja ihmettelin, kun paikalta oli villiviini kadonnut. Samassa kohdassa oli siis molemmat. Vitsailinkin, että toivottavasti ei ole mennyt taimet sekaisin ja huomaavat seuraavana kesänä vieneensä kärhön tilalta villiviinin. Keväällä kärhö lähti hyvään kasvuun, mutta ihmettelin, kun siinä oli selvästi kahdenlaista lehtityyppiä ja varovasti jo sanoin, että taisi vitsailuni käydä toteen. Ja niinhän siinnä oli käynyt. Jackmanii kasvaa ja kukkii ihan villisti samalla paikalla. 



"Jackmanii" loistokärhö


Tämän nimeä en muista. Jostain alennuksesta sen ostin viime kesänä alle eurolla ja näköjään nimilappu on kadonnut. Kaunis nimettömänäkin. Tosin, tämä kuivuus teki sen, että ensimmäiset kukat kasvoivat normaali kokoisiksi, mutta kuihtuivat ihan muutamassa päivässä. Loput kukat ovat ihan minimaalisen pieniä ja suurin osa näyttää kuihtuvan ennenkuin edes avautuivat. Mälsää!






Jalokärhö "Niobe" on ihan uskomaton. Se avautuu vähän mitään sanottoman näköisenä, mutta pääsee muutamassa päivässä käsittämättömään loistoon. Tämä kasvaa tuija tukenaan, mutta tuuli oli tipauttanut koko varren alas, kun ei ollut kietoutunut mihinkään. Ihaillaan häntä siis kumartuen.  Kuivuus muuten näkyy tänä vuonna myös siten, että suurin osa kärhöistä jää todella mataliksi. 



"Niobe"-clematis


Loistokärhöt ovat nimensä mukaisia kaunottaria. Aivan loistavia ;)



Clematis "Comtesse De Bauchoud"


Lopuksi vielä oikea prinsessa, eli tarhalyhtykärhö Princess Kate. Kauniin herkkä ihanuus!



Tarhalyhtykärhö Princess Kate


Tälläiset ihanuudet kukkivat tällä hetkellä. Varmaan lähipäivien aikana avautuu lisää ihanuuksia. Oletko Sinä kärhöjen ystävä? 

Ihania suihkuhetkiä ja apua hyttysen pistojen kutinaan!

Näillä helteillä tuntuu, että suihkussa saa ravata ihan vähän väliä. Toisaalta, kun suihkuhetkessä saa nauttia ihanista suihkusaippuoista ja hyvistä hiustenhoitotuotteista, ei asia harmita ollenkaan. Päin vastoin.  Sain Bottega Verdeltä kokeiltavaksi ihania tuotteita ja esittelen niistä teille nyt muutaman suosikkituotteeni ja lisäksi annan vinkin ötököiden puremien kutinan helpotukseen.

Omena-hiustenhoitotuotteet menivät itselläni aivan ehdottomasti suosikkituotteiden kärkeen. Omena-Lime syväpuhdistava shampoo sopii normaaleille ja rasvoittuville hiuksille. Lime- ja vihreäomenauutteet pitävät päänahan pitkään puhtaana ja raikkaan tuntuisena. Shampoon tuoksu on todella miellyttävä. 


Mikäli hiuksesi ovat takkuuntuvat ja suihkun jälkeen niiden setvinen on hankalaa, kuten minulla, niin kannattaa tutustua Omena-Aloe hoitoaineeseen. Olen elämäni aikana kokeillut todella monia hoitoaineita ja rehellisesti sanoen, en ole koskaan kokeillut yhtä hyvää hoitoainetta. Hiuksista tuli todella pehmeät ja kiiltävät, eikä niiden harjaamisessa ollut pienintäkään ongelmaa edes märkänä. Hoitoaineen tuoksu on myös erittäin miellyttävä. 

Molemmat tuotteet ovat todella riittoisia, sillä niitä ei tarvitse paljoa. Riittoisuutta lisää se, että hiukset pysyvät puhtaina pitkään. Olen tottunut siihen, että tarvitsen shampoota lähes kourallisen ja hoitoainetta lähes saman verran vähintään joka toinen päivä. Aivan ihanaa, että pienellä määrällä saan hiukseni puhtaiksi ja mahtavan tuntuisiksi useammaksi päiväksi. Nyt kun muovista on puhuttu niin paljon, niin olen alkanut miettämään todella paljon erilaisia pakkauksia ja ilahdun kovasti, kun jokin tuote on niin riittoisa, ettei se lopu heti, eli käytännössä muovijätettä ei synny niin paljoa. 



Maailman paras shampoo ja hoitoaine



Uskaltauduin pois omalta mukavuusalueeltani ja kokeilin Musta Vanilja-suihkusaippuaa. Olenkin kertonut kärsiväni jonkin verran tuoksuyliherkkyydestä ja vähän pohdin, että onko tämän tuoksu itselleni liikaa. Turhaan pelkäsin ja olenkin tosi hyvilläni, että poistuin omalta mukavuusalueeltani, sillä löysin itselleni uuden erittäin mieluisan tuoksun. Rakastuin tähän heti! Tuoksu on melko vahva, muttei kuitenkaan niin voimakas, että sen haistaisi suihkun jälkeen kokoajan. Ehkä mieltäisin tämän lievästi miehiseksi tuoksuksi, mutta ehkä siksi juuri koenkin sen niin omakseni.  Vahva, mausteinen ja aivan ihana.  Iho on suihkun jälkeen pehmeä ja hyväntuoksuinen. 



Musta Vanilja suihkusaippua



Ihanan hedelmäisen ja suloisen tuoksuinen Nektariini/Persikka suihkusaippua lumosi minut ja tyttäret.  Kosteuttavat kasviuutteet auttavat ihoa pysymään kimmoisana ja kosteana. Meillä oli tämä kylpyläreissulla mukana, kuten myös yllä esitellyt shampoo ja hoitoaine. Kloorivesi on erittäin rankkaa iholle ja hiuksille, mutta yhtäkään kertaa iho ei kuivunut, eikä hiukset tuntuneet huonokuntoisilta, kun oli hyvät tuotteet käytössä. Itse ainakin olen aina ennen joutunut rasvaamaan ihoani ja käyttämään hiusten selvityssuihketta kloorivedessä uimisen jälkeen, mutta nyt niille ei ollut minkäänlaista tarvetta.  



Nektariini/Persikka suihkusaippua



Lopuksi vielä vinkki heille, joita hyttysen pistot kutittavat aivan valtavasti, mutta jotka eivät pysty käyttämään allergialääkkeitä syystä tai toisesta. Minä ja Taika olemme saaneet ihan huiman helpotuksen Eukalyptus-tinjamivoiteesta. Samaa tuotetta olemme käyttäneet flunssan oireisiin, mutta nyt kokeilin hyttysen pistoihin ja se ihan todella auttaa! Lähes välittömästi voiteen levittämisen jälkeen kutina, kirvely ja kipu on poissa. Olen tämän tuotteen esitellyt joskus aiemminkin blogissani, mutta nostan vielä uudelleen esillä, sillä kyseessä on todella monipuolinen ja loistava voide. Edellä mainittujen oireiden lievättämisen lisäksi sopii lihasjännitysten hoitoon.  






Tuotteet saatu blogiyhteistyönä. Kiitos Bottega Verde! Bottega Verden kosmetiikka on Italialaista luonnonkosmetiikkaa, jota ei ole testattu eläimillä. Tuotteita löytyy nettikaupan lisäksi HEHKU-myymälöistä, Citymarketeista, Apteekeista ja Tuurin kyläkaupasta.

Tosi hyvä fiilis!

Podin lähes koko kesäkuun ja osan heinäkuutakin hirveää itsekriittisyyden huipentumaa, joka sai alkunsa eräästä projektistani, joka on vienyt aikaani tosi paljon ja tarvinnutkin tietynlaista kriittisyyttä. Tästä projektista kerron vielä myöhemmin, mutta toistaiseksi se olkoon salaisuus. Joka tapauksessa alkoi tuntumaan, että näen vain sen, mitä en ole kerinnyt tehdä ja mikä ei mennyt ihan putkeen. Pelko siitä, että onnistuuko kaikki sai minut aina vain kriittisemmäksi. Jokin aika sitten avauduin ystävälleni tästä asiasta oikein urakalla. Ystäväni kuunteli kiltisti ja kertoi lopuksi, kuinka hän taas näkee minut ja tekemiseni. Kiitos Saija, kun jaksoit varmaan monta tuntia kuunnella, kun vinguin omaa itsesäälistä pelkoani ja valaa minuun uskoa! Tiedättekö, kyllä helpotti ja sen jälkeen on taas hommat luistaneet ihan uudella meiningillä.  Ihana, että on ystävä, joka uskoo minuun niin paljon. Se on ihan huimaa! 


Tänään taas kävin päivittäisellä kuvauskierroksella puutarhassa ja nautin vain puutarhasta, kanojen seurasta ja kuvaamisesta. Ilman minkäänlaista stressiä yhtään mistään. Olen taas löytänyt sen puutarhailun ilon, jonka meinasin jo kadottaa itseni ruoskimisen takia. 


Tässä siispä muutama kuva kierrokselta!




















Kärhöt ovat alkaneet kukkimaan joka puolella puutarhaa ja niistä tulee lähipäivinä ihan ikioma postauksensa. Kärhöt ovat niin ihania, että ansaitsevat ihan oman päivänsä, eikö totta?










Ladyt Martta ja Lotta olivat seurassa koko kuvaussession.










Sitten kuva, joka kiteyttää sen, miksi hyötypuutarhaa hoidetaan. Ilona rakastaa kesäkurpitsoita ja on tänä vuonna kasvattanut niitä useammanlaisia. Tänään tyttö pääsi maistamaan tämän kauden ensimmäisen kesäkurpitsan. Ja tuo onnellisuus tästä hetkestä, se on juuri se, jonka toivon säilyvän tytölle myös aikuisuuteen saakka!






Olen tainnut täälläkin kertoa, että itse en pidä kesäkurpitsasta. Raasteen seassa voin sitä syödä, mutta en siitä oikein tykkää. Mutta, maistoin tänään tuota kesäkurpitsaa ja se oli niin hyvää, että meni ehdottomasti maun puolesta kurkkujen edelle. Ja siis minähän olen kurkkujen vilpitön ystävä! 

Tälläiset fiilikset täällä. Mitkäs fiilikset Sinulla on? <3 

Kasvihuone vai viidakko?

Jo taimia istuttaessani epäilin kasvihuoneen muuttuvan viidakoksi kesän aikana ja niinhän siinnä toki kävikin. Tila alkaa tuntumaan kovin ahtaalta, kun tomaatit ryöpsähtelevät niin hurjasti. Olen yrittänyt olla aktiivinen varkaiden poistossa, mutta niin vain niitä on kerinnyt kehittymään. Enkä millään raaski niitä enää katkoa siinnä vaiheessa, kun niissä on jo kunnon kukat. Joten, aina kasvihuoneessa käydessäni päässä alkaa soimaan; sinne kaivannut oon, tomaattiviidakkoon, sun kanssas kaksin kulkemaan... 

Ei uskoisi, että olen poistanut lehtiä aivan valtavia määriä. Kerralla ei kuitenkaan voi hirveästi ottaa ja niinpä tunnelma on erittäin viidakkomainen. Toisaalta, nyt kun kesä on kuiva, niin lehdistöstä ei näytä haittaa olevan. Jos olisi oikein kosteaa, niin homeet pääsisivät helpommin iskemään, jos ilma ei kierrä kunnolla. Kuvat tosin vähän hämäävät, näyttää vielä tiheämmältä, mitä oikeasti onkaan. 












Tomaattien lisäksi kasvihuoneessa kasvaa erilaisia paprikoita, niin makeita kuin tulisempiakin, pepino, erilaisia basilikoja ja munakoiso. Pepinot alkavat nyt kukkimaan. Satoa niistä ei kerkiä enää saamaan, mutta yritän talvettaa ne ja toivon, että ensi vuonna kukinta alkaa aikaisemmin, jotta päästäisiin maistelemaan sen hedelmiä. 

Munakoison kukka on minusta ihan super kaunis! Muutaman kerran olen jo innostunut, että nyt alkaa hedelmäkin kasvamaan, mutta sitten alku on alkanut homehtumaan. Mikä lie syynä? Sinällään asia ei minua harmita, koska en pidä munakoisosta, mutta ovathan sen hedelmätkin niin kivan näköisiä, että soisi niidenkin kasvavan. Voisin jopa kokeilla, että maistuisiko oma kasvattama munakoiso lähes syötävältä... 






Tomaatit kypsyvät nyt huimaa vauhtia. Tosin meillä käy kasvihuoneessa joku ahneporsas, joka mättää tomaatteja kitapurjeisiin niin, ettei niitä oikein ruokapöytään meinaa ehtiä. Kuka liekkään... No myönnetään, minähän se. Mutta kun pitäähän aina maistaa, että minkäs makuinen tämä ja tämä lajike onkaan. Annan itselleni tästä synninpäästön, sillä raakileita on sen verran, että eiköhän niistä muillekkin riitä. Ja jotten nyt ihan kauhealta kuulosta, niin en ole sentään kaikkia ihan yksin syönyt, khih. 





Chilejä kasvaa vähän sielä sun täällä kasvihuoneessa, mutta yksi nurkkaus on pyhitetty korkeammaksi kasvaville chileille. Chilit kasvavat vesitynnyrin takana. Ajattelin, että ne arvostavat vesitynnyristä nousevaa kosteutta. 








Monanta-paprikoita on tullut paljon ja ollaan syöty niitä eri kypsyysasteisina. Ruokaan tuo muuten ihan valtavan hyvää makua, hjam! Ihan sellaisenakin ihan mukavaa naposteltavaa.  Mustat paprikat, joiden nimeä en enää muista, alkavat kypsymään. Patio Red-paprikoita ollaan syöty jo muutamia. Maku on erittäin hyvä, mutta melko pieni satoisia tuntuvat olevan. Liloista paprikoista olemme maistaneet jo Snacking Purplea, joka on tosi kaunis. Maku tosin ei valitettavasti ole yhtä hyvä kuin ulkonäkö. Ei missään nimessä pahaa, mutta lievä pettymys kuitenkin. Jännä nähdä, onko ulkona kasvava Snacking Purple paremman makuinen, kuin kasvihuoneessa kasvanut.  Kuvassa ylhäällä oikealla olevaa lilaa paprikaa emme ole vielä maistelleet, joten jännityksellä odotan sen makuelämystä.




Sellaisia kuulumisia isosta kasvihuoneesta. Kurkkuhuonekin alkaa olemaan vähän viidakkoinen ja se johtuu siitä, että jostain syystä sielä on niin paljon hyttysiä ja paarmoja, etten voi sielä kauaa olla. Nopeasti vain olen hakenut kurkkuja ja paennut paikalta. Näyttää kuitenkin siltä, että satoa saadaan hyvin omiksi tarpeiksi, joten rönsyilköön rauhassa. Melonihuoneessakin näyttää paremmalta, mitä pelkäsin, mutta siitä lisää myöhemmin! 

Mukavaa sunnuntaita Sinulle! 

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...