DIY! Itse tehdyt puutarhaportit ja tipukuvia

Viime kesänä aloin tekemään hortensia-aidannetta pihatien varteen ja väliin istutin kärhöjä, joihin oli etsinnässä sopivat köynnöskaaret. Näiden kohtien tarkoitus siis oli, että aidanteen välistä pääsee kulkemaan puistoalueelle. Toistaiseksi voi hyppiä mistä kohdasta tahansa, kun hortensiat ovat vielä pieniä, mutta ajansaatossa ainakin omissa toiveissani on yhtenäinen hortensia-aita, joka jakaa puistoalueen omaksi tilakseen. Aluksi kaarien etsinnässä suurin ongelma oli se, että mieluiset kaaret maksoivat maltaita. Toiseksi ja lopulta suurimmaksi ongelmaksi tuli se, etten löytänyt mistään sellaisia, jotka sopisivat meidän miljööseen. 

Kerroinkin jo aiemmin, että rakastuin HerraMiehen tekemiin risuista tehtyihin tukiin, jotka tulivat kasvimaalle ja niistä saimme idean, että turhista, pienistä puista voisi itse tehdä köynnöskaaret. Tontilla on melko paljon tälläisiä puita, joita olisi joka tapauksessa harvennettava. Kun asiaa pohdiskelin, alkoi tietynlainen malli tulla mieleeni. Ei niinkään kaari, vaan portit, jotka on tehty nuorista haavoista. Ite en olisi osannut ideaani toteuttaa, mutta onneksi HerraMies hallitsee nämä hommat ja sai äkkiä ideastani kiinni.

Karsituista rungoista pätkittiin ensin 8 suunnilleen samanpaksuista pätkää (2m 20 cm) ja sen jälkeen 4 samanpituista (1m 30) pätkää. Näistä sitten lähdimme runkoa rakentelemaan naulapyssyä apuna käyttäen. Suoraan sanoen itse olin lähinnä vain koristeena ensimmäisen portin teossa ja toisen HerraMies teki ilman minun turhanpäiväistä höösäämistäni. En halunnut, että väleissä olevat pätkät tulisivat symmetrisesti, vaan nimenomaan noin vähän kuin vinksin vonksin ja heikun keikun. Luonnonmateriaali on aina vähän joka suuntaan vinksallaan, joten mielestäni reunoissa tuollainen epäjärjestys sopi teemaan hyvin. Ylhäällä olevat pätkät on laitettu symmetrisesti, joka vähän rauhoittaa kokonaisuutta. 

Käsittelemätön puu maatuisi aika nopeasti, jos sen kaivaisi maahan, joten sen takia portit on laitettu maanpinnalle ja kiilojen avulla kiinnitetty maahan. Kiilat on siis maahan isketty ja portti ruuvattu niihin kiinni.

Minusta nämä sopivat juuri tuohon tosi hyvin ja odotan jo kovasti sitä, että syksyllä istutetut kärhöt lähtisivät hyvin kasvamaan. Ainakin ensimmäisenä vuotena kärhöt tulevat vaatimaan vähän apua noihin portteihin kiipeilyssä, mutta se on helppo hoitaa juuttinarun avulla. 

Vastaavalla tavalla tehtyä pergolaa vähän himoitsisin, mutta se saa toistaiseksi odottaa. Tekemistä on niin valtavasti, että ihan kaikkeen ei repeä, edes HerraMies ;) Tuonne puistoalueelle sellainen sopisi aivan mahtavasti. Tosin, tuonne olen nyt siirtämässä huppukasvarin, joten se varmaan muuttaa aika paljon alueen ilmettä... Mutta ei huppari nytkään kaunistus ole, kun osuu silmään aivan ensimmäiseksi pihaan ajettaessa. HerraMiehen mielestä olen vain liian hifisti, mutta jokainen nainen tämän asian varmasti ymmärtää! 

Sitten vielä päivän tipukuvia!

Ihanaa ja aurinkoista päivää Sinulle!