Aina ei mene kuin strömsössä...

Elämä, eikä puutarhan hoito aina mene ihan niinkuin suunnittelee. Onneksi yhtä asiaa lukuun ottamatta ongelmat eivät ole suuria, eivätkä aiheuta suurempaa päänvaivaa.  Daalioista yllättävän moni on alkanut osoittautumaan samanvärisiksi. Kukat ovat valkoisia pienellä keltaisella lisällä, eikä niiden kokokaan suurta ihastusta aiheuta. Jännä juttu, kun sellaisia en ole ollut ostavinani. En ole vielä alkanut perehtymään siihen, ovatko nämä niitä, jotka olen ostanut messuilta vai niitä, jotka tilasin Lukon Bulbs´ilta. Ei ihan sitä, mitä toivoin, mutta tämän takia ei harmita. Söpöjä omalla tavallaan ovat nämäkin. 






Tänään saimme lopultakin sadetta! Ihanaa! Tosin, vettä tuli kymmenisen minuuttia ihan hirveällä voimalla, eli vesi ei päässyt kunnolla kukkapenkkeihin imeytymään ja vesiastioistakin se meni vauhdilla ohi. Alla oleva näky ei yllättänyt, sillä oletinkin, että kun vettä sataa, niin kultapallot lakoavat. Enkä silti saanut aikaiseksi niitä tukea. Eipä haittaa, ompahan hyvä syy viedä reilusti kukkia töihin huomenissa. Ihanasti vesisade raikasti ilmaa ja muutenkin nautin vesisateesta ihan täysillä. Jo se sateen ääni  toi energiaa ihan hirmuisesti!






Tomaattihullun kanatkin ovat innostuneet tomaateista. Sitä mukaa, kun seinustalla olevat tomaatit kypsyivät, kävivät kanaset ja HerraKukkonen niitä syömässä. Aluksi se vain nauratti, mutta lopulta totesin, että mikäli meinaamme itsekkin jotain saada, niin alue on pakko aidata. HerraMies onneksi lopulta sadon pelasti. Ratkaisu ei voita Vuoden kaunein ratkaisu-palkintoa, mutta homma toimii ja se on pääasia.


Tomaattien kanssa on muutenkin ollut jonkin verran harmia. Ikävän moni lajike on osoittautunut joksikin ihan muuksi kuin minkä siemeniä olen ollut ostavinani pussien mukaan. Asiasta tulee myöhemmin ihan oma postauksensa, mutta esimerkiksi White Sugar-pihvitomaatti on tehnyt aivan punaisia tomaatteja. Huoh. Onneksi niiden maku on joka tapauksessa hyvä, joten sitäkään ei itketä.






Mutta yksi asia saa minut todella surulliseksi ja itkemään. HerraKukkonen alkoi parisen viikkoa sitten hyökkäilemään ihmisten päälle. Ensimmäinen hyökkäys tuli aivan yllättäen. Tulimme tyttöjen kanssa kylpyläreissulta (olin juuri muutamaa päivää aiemmin hehkuttanut, kuinka kiltti ja ihana kukko on ja esittänyt toiveen, että luonne sellaisena säilyisikin) ja kun lähdin kävelemään kasvihuoneelle päin, hyökkäsi kukko suoraan jalkoihini takaapäin. Ensin ajattelin, että ongelman aiheutti narut, jotka roikkuivat caprieni lahkeissa ja laitoin ne piiloon. Samantien tuli uusi hyökkäys ja sen jälkeen vielä kolmas, ennenkuin ehdin saada kukon käsiini ja laitettua omaan koppiin. Seuraavana päivänä Julia joutui hyökkäyksen kohteeksi ja sen jälkeen HerraKukkonen olikin muutaman päivän häkissä. 

Ajattelimme, että jos se oli stressaantunut isompien kanojen takia ja pidimme ne aina eri aikaan ulkoilemassa. Kuitenkaan emme uskaltaneet kukon ja Taikan enää olla yhtä aikaa pihassa. Viikon verran näytti, että tilanne alkaa rauhoittumaan, mutta sitten taas alkoivat hyökkäykset. Harmittaa ihan hirveästi. Kuitenkaan en halua, että kukaan joutuu pihassa pelkäämään ja kukon kasvaessa seuraukset voivat olla todella ikävät. Vaikka toisaalta tuntuu todella pahalta, niin kieltämättä viidennen hyökkäyksen jälkeen päätös oli erittäin selvä. Aloin jo itse kulkemaan "silmät selässä" pihalla, kun en halunnut tulla yllätetyksi. Erittäin epämiellyttävä tunne. Ja Taika alkoi myös selvästi aristelemaan pihalle menoa. Toki HerraKukkosen voisi pitää aina häkissä, mutta luulen, ettei se olisi järin nautinnollista elämää, kun muut saavat olla vapaana. Enkä myöskään halua, että vihainen kukko jatkaa sukuaan.  Joten, huomenna meidän sulkalaumamme kutistuu jälleen yhden osalta. 

Meille on jo tarjottu uutta kukkoa, mutta en itse ole vielä valmis siihen. Luotin niin tuohon HerraKukkoseen ja sitten kävi näin, joten rouvat saavat nyt ainakin toistaiseksi pärjätä tyttöporukassa. Ehkäpä vielä jossain vaiheessa meille tulee jostain "ulkopuolelta" kukko sulostuttamaan rouvien elämää, mutta nyt on minun "kukkohaavani" liian kipeä siihen ajatukseen. 

Aina ei mene niinkuin strömsössä, mutta sitähän elämä on. Joskus harmia, surua ja epäonnistumisia. Ja sitten taas paistaa aurinko! 






Mukavaa viikonloppua Sinulle <3 

50 kommenttia:

  1. Tänä kesänä minunkin daaliat ovat sitä pienempää sorttia vaikka pituutta niillä riittää. Kultapallot ovat ihan onnen omiaan runsaana kimppuna maljakossa. Kukon hyökkäys on a-i-v-a-n kamalaa, olen sellaisen kokenut pikkutyttönä Iitissä (Iitti- Lyöttilä- Muurlinna). Rauhaisaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi daaliat ovat kauniita pieninäkin. Vaikka toisaalta tykkäänkin juuri suurista kukista :)
      Voin vain kuvitella, miten kamalalta lapsista kukon hyökkäys tuntuu, kuin näin aikuisenkin roolissa se oli todella kurjan tuntuista.
      Iitistä itselleni tutumpaa seutua on Säyhtee. Iitti on aivan ihanaa seutua <3

      Poista
  2. On kyllä tosi harmillinen juttu tuo kukon riekkuminen... :( Kun on jo pari surullista tarinaa takana! Voimia tähänkin päätökseen. <3 Mutta elämä jatkuu, kukat kukkii vielä ja sadettakin saadaan. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se menee. Elämä tuo eteen kaikenlaista ja jokaisella asialla on jokin tarkoitus <3 Kiitos ihanainen <3

      Poista
  3. Kuivuus varmaan vaikuttaa daalioiden kokoon, tuskin sentään väriin.... Olen huomannut, että vaikka kuinka kastelisi, se ei ole kasveille sama kuin jos taivaalta tulee oikeaa sadetta. Taas sen huomasin kun parin sadepäivän kaikki suorastaan räjähti kasvuun! Ehkä sinunkin daaliasi olisivat tarvinneet sadetta sopivin välein, niin olisivat jaksaneet kasvattaa isommat kukat.
    Voi sentään kukkoa! Ärhäkkä kukko on todella hankala seuralainen, oma turvallisuus pitää kuitenkin asettaa etusijalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sateettomuutta tosiaan voi korvata letkukastelulla. Varmasti on kuivuudella osuutensa kukkien pienuudessa.
      Vaikka Kukkonen on ollut kuinka rakas, niin todellakin turvallisuus on laitettava aina etusijalle <3

      Poista
  4. Hyökkäilevä kukko ei ole hyvä asia, varmasti harmittaa luopua siitä. Mukuloiden ja kukkasipuleiden osto on välillä varsinaista lottoa, se mitä kasvaa, saattaa olla täysi yllätys ja mysteeri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kukko olisi tullut aikuisena meille, eikä siihen olisi kerinnyt tulla niin vahvaa tunnesidettä, niin lähinnä varmaan ärsyttäisi moinen käytös. Nyt kyllä harmittaa ja tietenkin pohtii, että tehtiinkö itse jokin virhe, mikä kiukuttelun aiheutti. Viisaammat tosin lohduttivat, että osa kukoista vain ovat tuollaisia kiukuttelijoita ja vähän kuten pelkäsinkin, niin se aikainen kiukuminen ja polkeminen usein kulkevat käsikädessä hankalan luonteen kanssa.
      Onneksi harvoin nuo kukkasipuli mysteerit hirveästi harmittavat, kun kukat ovat aina kauniita <3

      Poista
  5. Ei ole nyt tuuria teillä. Mutta kiukkuinen kukko voisi tehdä Taikalle tai jollekkin muulle elinikäisen vamman. Ei hyvä. Kumma vesi sade. Ei ole ollut sateesta tietoakaan, meillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on tuuri tosiaan vähän hukassa. Kuitenkin lasten turvallisuus on se tärkein asia. Eikä tietysti itsestäkään ole mukavaa joutua pohtimaan, että mitähän tuon eläimen päässä tällä hetkellä liikkuu. Vaikeita päätöksiä, mutta toisaalta tämä myös helpottaakin.
      Voi harmi, ettei sielä satanut ollenkaan. Toivotaan, että pian tekin pääsette sateesta nauttimaan :)

      Poista
  6. Just joo. Ei mene aina kuin strömsössä(onpas vaikea sana meikälle). Kyllä se taas koville ottaa mutta oikea ratkaisu. Lapset ja oma terveys etusijalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin se menee. Vaikka epäonnistumiset aina vähän harmittavat, niin toisaalta taas onnistumiset tuntuvat niiden jälkeen entistä makeammilta ;)
      Tuo on ihan totta, että vaikka HerraKukkosen osalta tuntuu nyt pahalta, niin tietää, että ratkaisu on oikea ja toisaalta on myös erittäin helpottavaa päästä liikkumaan pihassa ilman, että tarvitsee pelätä kenenkään puolesta. Nyt kukko on tosiaan vielä melko pieni ja hyökkäyksistä selviää naarmuilla, mutta lapselle kokemus voi olla todella traumaattinen. Saati, kun kukko kasvaa isommaksi. Huih, ajatuskin on todella karmiva!

      Poista
  7. Hiukan samanlaisia daaliakokemuksia minullakin. Ei sentään yhtä paljon, kuin messutulppaanien kanssa. Daaliasi ovat kauniita valkoisinakin.
    En tunne kanojen ja kukkojen käyttäytymistä laisinkaan, mutta pelottavalta tuollainen kukko kuulostaa. Varsinkin lasten kannalta.
    Puhalla nyt muutama sadepilvi tännekin. Kahden viikon +30 asteen käristys ilman ainuttakaan sadetta rassaa puutarhaa todella ankarasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kukat ovat aina kauniita, vaikkeivat olisikaan sitä, mitä oli ostanut. Mutta toki aina toivoisi, että kun jostain maksaa, niin se todella vastaisi sitä, mitä haluaa.
      Kiukkuisen kukon kanssa yhteiselo ei tosiaan oikein mukavaa ole. Ulkona ei pitäisi joutua pelkäämään ja jatkuvasti kurkkia olkansa yli. Ja olen vielä niin pikkusieluinen, että vähän henkisestikin aina loukkaannuin, kun HerraKukkonen hyökkäili kimppuun. Minun pieni sylilöllerö ja yht äkkiä tekemässä moista kurjuutta. Toisaalta, onneksi se olin suurimmalti osin minä, joka tämän joutui kokemaan. HerraMiehelle ja Taikalle uhoili, muttei mennyt kiinni. Taikan päälle olisi varmaankin hyökännyt ilman HerraMiehen läsnäoloa. Ilona oli HerraKukolle aivan ilmaa, mutta minä tunnuin olevan pääasiallinen hyökkäyksen kohde. Ehkä osittain johtuu myös siitä, että olen niin paljon pihalla, että "sopivia hyökkäyshetkiä" oli jatkuvasti. Lasten kanssa tehtiin usein niin, että HerraKukkonen ulkoili vapaana silloin, kun lapset olivat sisällä.
      Yritän lähettää sinnekkin vähän sadetta <3 Puuh puuuh puuuuuuuuh!

      Poista
    2. Hetken kestänyt sadekuuro jo tulikin, kiitos!

      Poista
    3. Toivotaan, että saatte lisääkin 😊

      Poista
  8. Vai alkoi yksi kukkoilla! Eihän tuollaisen kanssa elää voi. Ei kanat eikä ihmiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Herra testosteroni-hirmu heittäytyi ikäväksi seuralaiseksi. Tosin, minusta vähän näyttää siltä, että Lotta ja Martta pääsivät tietynlaisen elämänriemun makuun tässä muutaman viikon aikana HerraKukkosen kanssa, khih :D

      Poista
  9. Kauniita ovat valakoset daaliatkin, pettymys jos ostit muun värisenä. Vihanen kukko ei oo leikin asii, velpojalla on arpi silimäkulumassa kun meijän olessa pien, kukko hyökkäs kimppuun. Loppu siihen sen terhenteleminen. Onneks aikuiset piäs hättiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui, on mahtanut olla todella pelottava tapaus veljellesi! Onneksi tosiaan aikuiset tulivat auttamaan. Olisi voinut käydä todella pahasti!

      Poista
  10. Oikea päätös, vaikka ikävä sellainen. Oma piha on rauhan tyyssija. Siellä ei kukkokaan kukkoile. Minulla on jokin luumutomaattilajike, jonka tomaatit eivät ole kovin mehukkaita. Harmittaa, kun minulla on aika monta tuota lajiketta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omassa pihassa ei todellakaan pitäisi joutua pelkäämään tai varomaan askeliaan. Pihassa olon pitäisi olla nautinnollista ja mukavaa. Ja vaikka toisaalta itkettääkin, niin kieltämättä odotan sitä, ettei tarvitse enää stressata asian kanssa. Eläimet ovat rakkaita ja tärkeitä, mutta joku roti sentään on oltava!
      Sinun luumutomaattisi ovat varmaan erinomaisia erilaisiin lämpimiin ruokiin? Harmi kyllä, etteivät olleet sellaisia joita toivoit. Tomaattejakin kasvetetaan niin kauan, ettei ole mukava yllätys, kun huomaa, ettei ne olekkaan toivotunlaisia!

      Poista
  11. Voi, tuo kukkojuttu. Kukko pyrkii suojelemaan rouviansa, oisko yksi syy käyttäytymiseen? Aikamoiset kannukset myös että kylläkän tulee pahaa jälkeä jos päälle käy. Mutta teillä tuntuukin olevan jo asia kunnossa siltä osin. Ainahan se on surullista luopua lemmikistä. Tomaatteja sinulla varmaan riittää kanoillekin, näytti olevan huima määrä. Minun pihalla on asustellut pari lokkia ja huomasin että kävivät nyppimässä kasvarissa myös tomaatteja irti, ovat kirsikkatomaatteja, nehän voi niellä kokonaisina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä, voisiko syynä olla tuo. Tilanteet ovat olleet sellaisia, etten usko siitä kuitenkaan olevan kyse. Kanaset eivät nimittäin ole olleet välttämättä lähellä ja kukko hyökkää takaapäin. Mutta vaikea on mennä tietämään, mitä lopulta HerraKukkosen päässä liikkuu noissa tilanteissa.
      Taitavia nuo eläimet ovat hakemaan herkkuja. Meilläkin linnut keksivät, että kasvihuoneessa on hyvää ruokaa tarjolla. Ikävä "puutarhuri" esti sinne pääsyn, tai ainakin pyrki siihen. Mutta en kyllä yhtään ihmettele, miksi käyvät herkuttelemassa ;)

      Poista
  12. Komeasti kasvavat seinustalla tomaattisi. Harmi kukkoanne. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Yllättävän hyvin tuosta näyttää satoa tulevan.
      HerraKukkosen muutos oli kyllä tosi surkea :(

      Poista
  13. No olipa ärhäkkä kukko. Leppoisaa kesän jatkoa kanojen kanssa ja maistellaan hyviä tomskuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei olisi kyllä alunperin uskonut, millainen kiukkupussi herrasta kehkeytyy :( Harmillista kyllä.
      Mukavaa kesän jatkoa myös Sinulle <3 Täällä satoi vettä koko yön. Toivottavasti teiläkin on saatu vettä! :)

      Poista
  14. Voi miten kurja tuo kukon tapaus!
    Mitä tulee noihin sipuli-ja siemenkasvatuksiin, niin niissä tuntuu aina olevan yllätyksiä, toisinaan ihan kivojakin😊
    Meillä alkoi tänä aamuna vihdoin sade, ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HerraKukkosen tapaus tosiaan on surullinen. Itselläni ei oikein vielä edes sanoja siihen ole, kun vielä sitä käsittelen...
      Tuo on muuten ihan totta, että joskus kasveista löytyy myös kivoja yllätyksiä, kun eivät olekaan sitä, mitä pitäisi :) Täälläkin satoi koko viime yön. Mahtavaa JEEE! Luonto ihan todella kiittää ja puutarhuri myös <3

      Poista
  15. Voi kukkopoikaa, mutta eipä tuossa tilanteessa oikein muutakaan voi, harmillista!! Eikä ole kivaa sekään, että ei saa sitä mitä kuvittelee ostaneensa...siemenpussiinkaan/taimiin ei näemmä sitten ihan 100% voi luottaa??!Täällä yuli eilen pieni sadekuuro, joka tosin oli myös hetkessä ohi ja oli pistävän kuumaa.Kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei nuo siemenet, sipulit ja juurakot aina ole sitä, mitä pitäisi. Messuostoksista tietää, että niissä saattaa olla seassa lähes mitä tahansa ja olin kuullut, että myös Lukonilta tilatessa yllätyksiä saattaa olla luvassa. Toki toivottavaa olisi, että yllätykset jäisivät vähäiseksi tai ainakin osottautuisivat paremmiksi, mitä oli ollut ostavinaan ;) Mukavaa vikonloppua myös Sinulle <3 Toivottavasti sieläkin on tullut lisää vettä. Täällä satoi koko viime yön, ihanaa ihanaa <3

      Poista
  16. Voi harmi tuota kukkopoikaa.
    Sinulla kävi siemenien kanssa samoin kuin minulle. Ostin värikkäitä Mustasilmäsusannoita, mutta meillä kaikki ovat valkoisia. Asterit, joiden piti olla kirjavia ovatkin kaikki haalenkeltaisia. Jotenkin nämä vastoinkäymiset kuitenkin kestää paremmin kuin ihmisiin tai eläimiin kohdistuvat. Olisihan se silti mukava saada sitä, mitä luulee ostavansa.
    Oikein ihanaa viikonloppua teidän perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se aina vähän mälsää, kun pitkään kasvattelee jotain kasvia ja sitten se osottautuukin joksikin ihan muuksi, mitä piti olla. Etenkin jos on suunnittelut värit toisiinsa sopiviksi. Itselläni tosin ei sitä ongelmaa niin suuresti ole, että se kamalan suurta harmitusta aiheuttaisi, khih :)
      Ihanaa viikonloppua myös teille sinne <3

      Poista
  17. Voi Kukkeli minkä teki! Ymmärrän, että harmittaa ja samalla suruttaa. Niin paljon kun elikoista on niiden omistajille iloa, on se niin surullista kun joutuu luovuttamaan. Ehkäpä jokin nuoriherra jossakin vaiheessa sitten...Täytyy ihan erikseen sanoa, että nautin suunnattomasti tästä sinun blogistasi. Aina ei touhuilta ehdi kommentoimaan, mutta lukemaan pyrin mahdollisimman usein :). Mojovaa elokuuta ja iloisia päiviä :) <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi oli tiedossa, että näinkin saattaa käydä. Harmittaa ja surettaa toki silti.
      Kiitos paljon kauniista sanoistasi. Ne todella ilahduttivat, kiitos <3
      Mukavaa elokuuta myös Sinulle <3

      Poista
  18. Voi kurja, että kukko noin hurjaksi ryhtyi.

    VastaaPoista
  19. Onpa kurja tilanne. Mistä lie kukkonne kiivastunut. Olisiko mustasukkainen reviiristään. Aurinkoista viikonloppua ♥️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tosiaan osaa sanoa, että miksi toimii noin. Olen yrittänyt miettiä pääni puhki asiaa, mutta en tosiaan tiedä. Pohdin myös, että olisiko käytös sitä, että yrittää polkea, mutta uusinta hyökkäilyt eivät siihen kyllä viittaa. Ja lopulta alkoi tekemään myös sitä, että yritti häkin läpi päästä hyökkäilemään Taikaa kohti. Eli päätöksestä ei lopulta jäänyt yhtään epävarmuutta, että oliko oikein. Silti harmittaa ja olisi kiva tietää syy käytökseen.
      Ihanaa viikonloppua myös Sinulle <3 Täällä saatiin koko viime yö nauttia sateesta, aivan ihanaa <3

      Poista
  20. Kurja tilanne. Lapsuudesta muistan äkäisen kukon ja se oli kyllä inhottavaa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se tosiaan mukavaa yhteiseloa ole. Aikuisena sen vielä kestäisi, mutta lapsia ajatellen tilanne on liian haastava. Enkä kyllä kieltämättä itsekkään nauti siitä, jos joudun pihalla kulkemaan "silmät selässä".

      Poista
  21. On kyllä ikävä tilanne tuon kukon osalta. Mutta eipä tuossa tilanteessa oikein muutakaan voi tehdä kuin ratkaisun, johon päädyitte. Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän se on. Nämä ovat juuri niitä hetkiä, joita ei oikein voi ratkaista kuin yhdellä tavalla, vaikka se kuinka harmittaa. Ihanaa sunnuntaita myös Siulle <3

      Poista
  22. Aina ei mene putkeen, mutta onneksi puutarha tarjoaa myös myönteisiä yllätyksiä tasapainottamaan niitä epämiellyttäviä. Harmillista, että kukkoherrasta tuli aggressiivinen :/

    VastaaPoista
  23. Voi, harmi kuinka kultapallosi on mennyt nurin! Minulla on vielä harmillisempaa, kun kultapallo on vallan hävinnyt meidän pihasta. Pienen juurakon joskus sain tuttavalta, mutta tänä kesänä ei noussut enää ensimmäistäkään vartta. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kultapallo yleensä on todella kestävä. Voi harmi, että se katosi. Jos saat vielä uuden alun, niin kokeile ihmeessä uudelleen. Kultapallo on niin kaunis, että toivotaan, että löydät sitä vielä <3

      Poista

Kiitos kommentistasi <3 Nähdään taas!