Vahvuuksia

Kirjoitan viime viikon perjantaina postauksen, jonka aiheina oli itseluottamus tai sen puute sekä ylipaino. Pohdin omaa vähän hassua traumaani, jonka vuoksi en mene lääkäriin. Tuolla reissulla oireitteni syyksi nostettiin vain ylipainoni, vaikka tuolloin olin lähes normipainoinen. Postauksessa pohdiskelin syitä, miksi näen muut ihmeset eritavalla kuin itseni ja kuinka huomaan myös muiden tekevän samalla tavalla. Kirjoituksessa nostin esille sen, että meissä jokaisessa on jotakin hyvää ja voi kumpa itse näkisimme ne asiat paremmin. 

Postaus sai paljonkin kommentteja, joissa pohdittiin näitä asioita. Kiitos kaikista kommenteista! Hiidenkiven puutarhassa-blogin kirjoittaja Minna kysyi kommentissaan, että miten hän ei löytänyt, että olisin omia vahvuuksiani tuonut postauksessa esille. Huomio oli tosi hyvä ja jäin sitä pohtimaan itsekin, että niin siinnä kävi samantien. Samassa postauksessa jossa toin julki sitä, että ihmisten pitäisi nähdä omia vahvuuksiaan, ruodinkin vain omia heikkoja kohtiani. Joten, kiitos Minnan, tämä postaus on pyhitetty vahvuuksilleni. Varoitus; nyt saattaa oma kehun löyhkä haista oikein huolella! ;)

(Henkiseen) peiliin katsoessa kannattaa nähdä myös ne kauniit asiat!

Omia vahvuuksiani miettiessä ensimmäisenä itselleni tuli mieleen selviytymiskyky. En tiedä, onko se vahvuutta vai vain tietynlaista minua ei nujerreta-ajattelua, mutta uskon selviytyväni lähes mistä vain. En onnistu läheskään kaikessa, mutta en jää pitkäksi aikaa asiaa surkuttelemaan, vaan jatkan elämää. Ehkä suurimmat selviytymiseni liittyvät toki lapsuuteen, mutta aikuisiällä omiin parisuhteisiini. En voi mitenkään ylpeä kertoa sitä, että olen ollut kaksi kertaa aiemminkin naimisissa ja eronnut. Ne eivät toki ole asioita, mitkä laittaisin CV:heni, mutta ovat ne paljon opettaneetkin ja melko upottavista soista olen silloin noussut.  En tässä asiaa sen enempää avaa, mutta muistan aina, miten toisen eroni aikana eräs ystäväni totesi, että miten sinua ei mikään pääse satuttamaan. Vaikka asiat voivat satuttaa, pyrin löytämään kaikesta myös ne hyvät puolet ja etsimään väylän selviytymiseen. Ne väylät löytyvät aina ja positiivisella asenteella pääsee pitkälle.  

Selviytymiskeino ja positiivisten asioiden löytäminen kulkevat aikalailla käsi kädessä ja molemmat katsoisin omiksi vahvuuksikseni. Lisäksi vahvuuksiani on mielestäni iloisuus, auttavaisuus ja tietynlainen rohkeus heittäytyä asioihin ja antaa niihin kaikkeni. Tosin, joskus etenkin nuorempana tuo asioihin heittäytyminen on ollut myös heikkous ;) Mutta on se selviytymistaitoja opettanut silloinkin, khih. Huumorintaju on vahvuuteni. Rakastan (huonoa) huumoria ja nauraa käkätän välillä niin, että silmistä valuu vesi ja tuntuu, etten pysty hengittämään ollenkaan. Lopulta nämä kohtaukset päätyvät eläimelliseen hirnunta tai röhkimis-ääneen, joten pyrin siihen, etten näitä hepuleitani saisi yleisillä paikoilla. Ihan aina se ei onnistu. HerraMies rakastaa selvästi noita hetkiä ja on mahdottoman taitava tuomaan hepulit esille. 

Vahvuuksiani on myös aitous ja rehellisyys. Olen mitä olen. Minusta näkee aina, mitä oikeasti ajattelen, joten olisi turhaa edes yrittää esittää, jotain mitä en ole. Lisäksi olen luotettava, eli jos lupaan jotain, niin pidän myös lupaukseni. Pyrin siihen, että muistaisin kysyä läheisiltäni, mitä heille kuuluu ja kertoa heille siten, että välitän. 

Jos ajatellaan taitoja, niin vahvuuksiini kuuluu kirjoittaminen ja ehkä nykyään jopa valokuvauskin, ruuanlaitto, leipominen, laulaminen (?) ja tietysti puutarhan hoito. Olen aina ollut kiinnostunut monista asioista, joten olen sen vuoksi opetellut monia eri taitoja. Onneksi ne eivät koskaan mene hukkaan. 

Kuitenkin tärkein vahvuuteni on mielestäni äitiys. Olen äiti, joka kuuntelee lapsiaan ja pitää heidän puoliaan. En sokeasti, vaan siten, että ymmärrän myös lapseni olevan ihmisiä ja erehtyväisiä. Olen myös hyvä puoliso HerraMiehelle (vaikka tämä saattaa postauksen alun perusteella kuulostaa oudolta). Olen löytänyt ihmisen, jota ymmärrän ja joka ymmärtää minua. Molemmat hyväksymme toistemme huonot puolet ja olemme niiden kanssa sinut. Ja mikä parasta, tuomme toisistamme ne parhaat puolet esille. Molemmat ymmärrämme, ettei parisuhde ja onni ole itsestäänselvyyksiä, vaan niiden eteen tehdään töitä ja niitä kunnioitetaan ja arvostetaan. Joka päivä ainakin pienin asioin (paitsi riitapäivinä, khih). 

Tälläisiä vahvuuksia itselleni tuli itsestäni mieleen. Haiseeko sielä teidän ruutujen äärellä nyt ihan kauhealta? *virn* Täällä ainakin vähän käy nenään oman kehun käihä. 

Aitous on asia, joka ei mene koskaan pois muodista

Meidän ihmisten on välillä niin kamalan vaikea muistaa niitä omia hyviä puoliamme, että kehoitan myös Sinua pohtimaan omia hyviä puolisiasi tänään ja muistamaan, miten mahtavan ihana ja taitava juuri Sinä olet <3 Enkä pistä ollenkaan pahakseni, jos pääsen lukemaan muidenkin blogeista vastaavia postauksia. Olisi kiva päästä lukemaan, millaisia vahvuuksia itsestänne löydätte! 

Ihanaa lauantaita Sinulle! Ja hei, ps: Julia pääsi eilen turvallisesti kotiin. Matka ei sujunut ihan niinkuin piti, mutta siitä kerron lisää huomenna! Kaikki kuitenkin kunnossa <3