Taimet tuntuvat tänä vuonna kasvavan super hitaasti. Tuntuu, ettei mitään tapahdu. Paitsi vesiviljelyssä oleva Patio Red, joka alkoi kasvamaan vauhdilla heti istutuksen jälkeen.
Vaikka mitään kiirettä ei olekaan, niin silti vähän turhaudun taimien hitauteen. Minusta hyö voisivat jo alkaa kasvamaan oikein kunnolla.
Sen toki ymmärrän, että koulimattomat taimet jumittavat, mutta jo koulittujen taimien sietäisi alkaa kasvupuuhiin. Miten niin olen malttamaton?
Olen kokoajan yrittänyt lohduttautua sillä ajatuksella, että sitten, kun kasvu alkaa, niin sitten se on todella nopeaa. Mutta kun mie haluan kaiken nyt ja heti! Ehkä tämä puutarhaharrastus on minulle juuri passeli, kun tässä ei vain voi kiirehtiä. Tai voi, mutta luonto näyttää, että se päättää ihan itse.
 |
| Paprika - vesiviljelyssä |
Pieni seesteisyys lienee kyllä ihan paikallaan. Olen niin täpinöissäni tällä hetkellä jatkuvasti, että rauhallisempi tahti edes jossain tekee ihan hyvää. Ehkä pitäisi vain mennä tuijottelemaan taimia ja niistä hakea itselleenki Zen-oloa, khih.
Kirja lähti loppuviikosta painoon ja jännitys alkaa ihan todella nostamaan päätään. Pitäisiköhän pyytää joku videoimaan se hetki, kun pääsen ensimmäisen kerran kirjaan ihan fyysisesti käsiksi? Ehkei. Luulen, että nauran ja itken yhtä aikaa. Niin paljon tuohon yhteen kirjaan on latautunut tunteita. Unelma, joka lopultakin on kohta käsissäni kaikkien suurien tunteiden jälkeen. On se vaan aika huimaa.
Nyt on alkanut viestejä tulemaan ihmisiltä, jotka ovat bonganneet kirjan oman kirjastonsa valikoimista ja on ihan super ihanaa, miten monet jakavat tämän odotuksen kanssani. Kovasti vain toivon, että kirja myös täyttää ne odotukset.
 |
| Paprika - multaviljelyssä |
Tekstihiomon ihana Saara Salminen, joka on siis myös kirjani oikolukenut, kirjoitti siitä näin kauniisti (arvatkaa, kenellä oli pikkuisen tippa linssissä?):
"Puutarhan salaisuus - iloa ja onnea puutarhasta" on valoisa ja aurinkoinen tietokirja, joka sisältää sopivassa suhteessa tietoa, fiilistelyä ja värien ilotulitusta. Se antaa konkreettiset neuvot ison tai pienen puutarhan perustamiseen ja esittelee kirjavan joukon puutarhan kaunistajia. Oman osansa saavat sekä houkuttelevat koristekasvit että herkulliset hyötykasvit, joihin kaikkiin tarjotaan myös istutus- ja hoitoniksit.
Esikoiskirjailija Hillevi Joutjärvi on kiireestä kantapäähän viherpeukalo, joka elää ja hengittää puutarhan salaisuuksia – ja saa myös lukijan innostettua kasvikokeiluihin. Viimeistään kansia sulkiessa lukija haluaa istutella kasveja mielipuolisesti sinnekin, minne niitä ei oikeastaan enää mahdu."
Ehdottomasti suosittelen Saaran palveluita kaikille, jotka tarvitsevat apua, minkä tahansa tekstin kanssa. Saara tekee esi- ja oikolukuja, tekstin huoltoa ja niiden lisäksi tuottaa sisältöä erilaisiin tarpeisiin.
Rakastin hänen tapaa tehdä työtään. Tekstin kirjoittaa kohtaan erittäin kunnioittavaa ja kuitenkin niin tarkkaa. Saara on luotettava ja todella taitava työssään. Hänen kanssaan oli ihanan helppoa ja saumatonta tehdä hommia.
Mutta tosiaan, ihan pian on kirja kaupoissa ja sitä pääsee hypistelemään. Jänskää aikaa. Pelottaa ja innottaa yhtä aikaa.
 |
| pepino |
Tämä talvi on ollut aivan käsittämätön. Odotan kevättä, mutta toisaalta tuntuu, kuin eläisi syksyä ja talvi olisi vasta tulossa. Jakaako kukaan muu tämän tunteen? Yleensä olen ollut helmikuussa jo intoa täynnä, että jes, kohta lumet sulaa ja alkaa kunnon kevät. Nyt odotan vain, että milloin se lumi tulee, jotta voi intoilla sen sulamisesta. Outoa.
Tajusin myös muutama päivä sitten, että kukkakellarissa olisi hyvä vierailla ja hedelmäpuut hakea valoon. Sen varran eilen vilkaisin, että nuppuja näytti olevan joko persikka- tai aprikoosipuussa. Ehkäpä saisin tässä viikonlopun aikana aikaiseksi käydä ne sieltä hakemassa. Ihana ajatus, ettei enää ole kauaa, kun pääsee niidenkin kukinnasta nauttimaan (ainakin toivon mukaan)!
Ihanaa viikonloppua!
