Askel askeleelta kohti omavaraisuutta. Osa 8: Sato

Nyt menee aika ihan käsittämättömällä vauhdilla ja taas on uuden Askel askeleelta kohti omavaraisuutta-postauksen aika.  Kyseessä on siis Facebookissa olevan Omavaraisuus blogeissa-ryhmän yhteispostaussarja, jossa jokainen on tehnyt suunnitelmia oman omavaraisuuden kehittämisen suhteen ja kerran kuukaudessa katsotaan, miten tavoitteet ovat edistyneet. Porukan omavaraisuusaste vaihtelee hyvin suuresta melko pieneen. Itse kuulun tuohon melko pieni omavaraisuusaste porukkaan. Jokaisen kuun ensimmäisenä maanantaina ilmestyy sarjan uusi osa. Vuosi alkaa olemaan niin loppupuolella, että tämä on tämän vuoden toisiksi viimeinen osa tässä sarjassa. Lokakuussa teemme vielä yhteenvedon ja sitten sarja jää tauolle tammikuulle saakka. 

Jos olet hypännyt kelkkaan vasta lähiaikoina, niin postauksen lopusta löydät lyhyet koosteet ja linkit aiempiin postauksiini. Postauksen loppupuolella on linkit myös muiden sarjaan osallistuneiden bloggaajien tämän kuun postauksiin.


Kuukausi on ollut jotenkin todella kiireinen ja kuitenkin ihan käsittämättömän inspiroiva. Tälläinen laiska kokki, joka ruuanlaitossa menee sieltä, missä aita on matalin (tai mieluiten sieltä, missä aitaa ei enää edes ole) on löytänyt ihan uudenlaisen fiiliksen ruuanlaittoon. Parasta on se, kun marssii kasvimaalle ilman hajuakaan siitä, mitä meinaa kokata ja sitten sitä mukaa, kun satoa kerää koriin, hahmottuu se, mitä tänään syödään. Se on niin mahtavaa! Omaan tapaani teen kuitenkin oman maan sadostakin yksinkertaisia, nopeita ruokia, jotka kuitenkin ovat herkullisia. Se onnellisuus, joka niissä hetkissä on läsnä, on jotain ihan käsittämätöntä. Ajatus siitä, että olen itse kasvattanut ruuan, jolla ruokin perheeni, saa kiitolliseksi ja nöyräksi. 


Oman maan satoa



Tomaatteja meillä syödään päivittäin tuoreena ja on niistä useampaan kertaan tehty ruokaakin; tomaattikeittoa ja -kastiketta. Tomaattikeiton ohje löytyy klikkaamalla tästä. Yhtenä päivänä ajattelin tehdä paholaisenhilloa omista tomaateista ja paprikoista. Ei siitä nyt paholaisenhilloa kyllä tullut, mutta oikein mainiota Kiltin tytön litkua. Nimensä kyseinen lopputuote saa siitä, että koostumus ei ole ollenkaan hillomainen, vaan lähinnä litkumainen ja poltekin on hyvin mieto. Vaikka ei (taaskaan) mennyt kuin Strömsössä, on Kiltin tytön litku todella herkullista erilaisissa ruuissa käytettynä. Hjam! 

Kesäkurpitsa on ollut lähes yhtä käytetty ainesosa meidän keittiössä kuin tomaattikin. Rakastuimme super hyvään Koskenlaskija-kesäkurpitsakeittoon (resepti tästä klik klik) ja sitä on tehty moneen kertaan. Olen myös tehnyt moneen kertaan Kesäkurpitsahilloa, jota olen maustanut eri tavoin. Näistä on tulossa jossakin vaiheessa oma postauksensa. Lapset rakastavat kesäkurpitsahilloa leivän päällä ja yllätys yllätys, leivän kulutuksemme on noussut ihan käsittämättömiin mittoihin lähiviikkojen aikana. Mutta annetaan lasten nauttia. Ei ehkä kauhean terveellistä, mutta onnellisuus korvaa sen puutteen.  Kesäkurpitsaa olen pakastanut valmiina soseena ajatellen tekeväni siitä talvella sosekeittoa. 



Kesäkurpitsa



Paprikoista tein ihania täytettyjä paprikoita ja yllätin jälleen itseni. En ole yleensä tykännyt kypsennetystä paprikasta, mutta kas kummaa, miten hyvältä se maistui, kun paprikat oli itse kasvattanut. 

Sipulit nostettiin jo ajoissa. Osan pakastimme, mutta suurin osa sipuleista on käytetty jo. 

Punajuuria on käytetty erilaisissa padoissa, mutta parhaimmillaan punajuuri oli Punaisessa sadonkorjuu-keitossa (resepti klik klik). Ehkä kauneinta keittoa, jota olen nähnyt ja maistui koko perheelle hyvin. 

Porkkanoita lapset popsivat suoraan maasta ja on niitä toki ruuanlaitossakin käytetty. Keväinen väri-intoiluni porkkanoiden suhteen on johtanut siihen, ettei meillä juurikaan ole oransseja porkkanoita, vaan punaisia, keltaisia, valkoisia ja pääsääntöisesti erilaisia liloja. Rakastan niin paljon värikkyyttä, myös lautasella! 

Omenoista olemme tehneet mehua. Mehuksi päätyivät myös osa karviaisista ja herukoista. Muutoin lapset ovat marjat syöneet suoraan puskasta. Vitamiinit ovat silloin parhaimmillaan, joten minusta se on ihan jees. Ei kaikkea tarvitsekkaan säilöä.  Omenasadon keräämiseen saimme helpotusta Fruit Collectorista, josta löytyy esittelypostaus tästä klikkaamalla.  Tykästyin Fruit Collectoriin paljon, sillä sato pysyy hyvänä ja on tosiaan helposti kerättävissä. 

Kurkuista tein suolakurkkuja ensimmäistä kertaa itse. Puolet kerkisimme syömään ja toiseen purkkiin oli iskenyt home. Voi kökkö! Olin kerinnyt purkista jo maistamaan ja totesin, että sen suolapitoisuus oli todella pieni. Hölmöyksissäni olin lisännyt purkkiin vettä, kun neste ei riittänyt. Olin lisäävinäni vähän suolaakin, mutten selvästikkään tarpeeksi. Nooh, purkki ei onneksi ollut iso, joten hirveän suurta harmitusta en asiasta ota. Vielä riittää kurkkuja, joten ehdin hyvin tekemään uusia. Tämä satsi oli muutenkin pieni, kun en ollut varma, tykkäämmekö kyseisistä kurkuista. 


Nyt odottelemme, että Ladyt Hipsu ja Fenix alkavat munimaan. Martta on lopettanut munimisen kokonaan ja ainoana meillä munii nyt Lotta. Oli jännä juttu, kun Martta keväällä alkoi munintaa lopettamaan  ja sen jälkeen on muutamia munia tehnyt, mutta ne eivät enää olekkaan ruskeita, kuten aiemmin, vaan selvästi vaaleampia. En ollut edes tiennyt, että munien väri voi vaihtua, mutta ilmeisesti näin kuitenkin voi tapahtua. Joka tapauksessa, nyt Martta ei enää muni, vaan elelee ihan lemmikkinä. En tiedä, miksi se on munimisen lopettanut, kun kuitenkin se on vielä nuori. Joku häikkä hällä lienee. 



Fenix - maatiaiskana


Tälläisiä kuulumisia tässä kuussa. Aiemmat postaukset pääset kurkkailemaan seuraavista linkeistä:


Osa 1: kerroin, mitä kasvatuslistaltani löytyy, eli porkkanaa, sipulia, chiliä, makeaa paprikaa, herneitä, kurkkua, perunaa, tomaattia, salaattia, papuja ja kesäkurpitsaa.  Tässä postauksessa kerroin myös toiveesta, että juhannuksena pääsisimme maistamaan ekoja omia perunoita.
Osa 2: kerroin siitä, että toistaiseksi eteneminen oli ollut siementen hankintaa sekä paprikoiden ja tomaattien esikasvatusta. Esikasvatuksessa oli tuolloin makeita paprikoita  (seitsemää erilaista), chilejä ja tomaatteja (reilu kymmenkunta  erilaista). Kaikki olivat vielä melko pieniä taimia. 

Osa 3: kerroin, kuinka pahasti tomaatti vinksahdukseni oli päässyt valloilleen ja samanlainen hullaantuminen oli tapahtunut myös paprikoiden osalta. Hupsista! Kurkkujen ja meloneiden suhteen höyrähdys oli havaittavissa myös, mutta niitä ei oltu vielä kylvetty. 

Osa 4:  esittelin lavakaulus-kasvimaan laajennusta ja sen tukikehikoita, jotka olivat tehty "hukkarisuista", kasvimaa suunnitelman, kurkun ja melonien taimet, "juhannuspottujen tilanteen" ja kerroin, kuinka harsosääskien kanssa on tapeltu. Taimien karaisu oli jo aloitettu ja Maatiaiskanasen ihkaensimmäiset tipuset olivat juuri saapumassa kotiin.


Osa 5: Ihmettelin, kuinka paljon kuukauden aikana olikaan tapahtunut, vaikka välillä tuntui, etten edisty missään. Kasvimaat olivat pääsääntöisesti laitettu, muttei vielä kokonaan.  Kerroin, että kesäkurpitsojen, maissien ja melonien suhteen tilanne oli surkea johtuen harsosääskistä. Esittelin myös Maatiaiskanasen ensimmäiset tipuset.  

Osa 6:  Jälleen ihmettelin omaa sokeutumistani kasvulle. Esittelin kasvimaita, ilakoin runsaasta omena- ja marjasadosta ja harmittelin HerraMiehen käden telomista, joka laittoi polttopuu hommat täydelliselle tauolle. 

Osa 7:  Kerroin olevani tyytyväinen siihen, että olimme jo päässeet kivasti sadosta nauttimaan; muun muassa tomaatit, porkkanat, härkäpavut, kesäkurpitsat ja sipulit olivat jo päässeet pöytään. Kuivuuden takia päivittäisiin pakollisiin kasteluihin meni 2,5 tuntia.



Muiden sarjaan osallistuneiden kuulumiset:
Korkeala
Riippumattomammaksi
Korpinkiven tupa
Rakkautta ja maan antimia
Harmaa torppa

34 kommenttia:

  1. Aah pitkästä aikaa kommentoimassa:)) Ihana tuo tomaattivertailu. Mulla on ollut kokeilussa aikalailla noita samoja lajikkeita. En tiedä vielä, millä jatkan, mutta karsin jo tälle kesälle olennaisesti lajivalikoimaa. Loviisassa näin ihanan mustan tomaatin. Sitä ajattelin ensi kesänä ainakin laittaa... Porkkanat jäivät tänä vuonna jotenkin pieniksi. En tiedä johtuiko mun mattimyöhäisestä kylvöajankohdasta. Ihanaa kun teillä on noin runsas omavaraisuus ja onnistumisprosenttikin on melkoinen! Kivaa viikon aloitusta<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä on niin kiireistä aikaa, ettei millään kerkiä niin paljon blogivierailuille kuin haluaisi.
      Tomaattilajikkeiden karsiminen on hankalaa hommaa, kun on paljon lajikkeita, joita voisi kasvattaa kun ovat ihan kivoja, mutta kun... Ei vaan kaikki mahdu ja uusiakin haluaa kokeilla. Tänä vuonna koettiin monia onnistumisen hetkiä, mikä on tietysti ihan super kivaa :) Mukavaa uutta viikkoa myös Siulle Kati <3

      Poista
  2. Onnea sadosta! Varmaan olette tehneet sen eteen hommiakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia <3 Totta on tuokin, ettei se sato ihan itsekseen ole tullut :)

      Poista
  3. Täytetyt paprikat on ihan mun herkkua. :) Samaan tapaan voi tehdä myös täytettyjä tomaatteja, ootkos niitä kokeillut? On se vaan ihan oma juttunsa, kun saa tehdä ruokaa tuoreista oman maan antimista. Se on lähiruokaa se. Ihanaa alkanutta viikkoa koko kanajengille! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytettyjä tomaatteja olen tehnyt lähinnä juustolla, mutta tänä vuonna meinasin kokeilla kunnon täytteellä, kun tuolla kasvaa aika isojakin lajikkeita. Hjam.
      Khihhii, kiitos, ihanaa viikkoa myös Siulle <3

      Poista
  4. Mun mittapuulla teidän omavaraisuus aste ei todellakaan oo pieni!
    Aivan mahtavia juttuja postaus täynnä! ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omaan omavaraisuusasteeseen tosiaan vähän sokaistuu. Itse jotenkin kuvittelen aina, että pitäisi olla koko talveksi potut ja porkkanat sun muut, jos puhutaan omavaraisuudesta. Siksi puhun meidän kohdalla pienestä omavaraisuusasteesta, kun se on niin hetkellistä :D Mutta hyvä pointti on tuo, ettei se välttämättä ihan pieni kuitenkaan ole :)
      Kiitos Sumi <3

      Poista
  5. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, teidän huushollin omavaraisuusaste tulee kasvamaan vuosi vuodelta.
    Tämän kärpäsen purema vaikuttaa yleensä vuosia ja oireet sen kun pahenevat.
    Kaikki kasvisruuat ovat meidän herkkuja ja siksi on ollut mielenkiintoista lukea sinun kasvisruoka-postauksia. Järisyttävää oli havaita sinun tehneen sellaisia ruokalajeja, joita olen luullut itse keksineeni (esim. punainen kasvissosekeitto).
    Minä täytän kaikkea esim. kurpitsankukkia. Kasvisruuissa vain mielikuvitus on rajana.
    Hienoa tätä viikkoa sinulle!
    Me menemme huomenna Kuusamoon, jossa ei puhelimet, eikä netti toimi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa Kuusamon reissua teille <3
      Luulen myös, että omavaraistelu on niin innoittavaa, että vuosi vuodelta se kasvaa. Ja tietysti saadaan vuosittain lisää aluetta raivattua kasvatuksille.
      Meillä on sin kanssa selvästi samanlaisia visioita keittiössä ;)
      Ihanaa viikkoa myös teille <3

      Poista
  6. Heh, niin tuttua tuo kokkailussa matalalta aitominen :) Kuten myös tuo, että nyt on ollut kiva mennä kasvimaalle ja kaivaa sieltä löytyvän sadon myötä myös inspiraatiota ruuanlaittoon! Tämä on niin ihanaa aikaa, kun joka päivä saa popsia reilusti oman maan antimia.

    Kun alamme tuon uuden kierroksen tämän postaussarjan kanssa taas tammikuussa, on mullakin sitten oma kasvari viimeistään kevääseen mennessä. Tulen niiin kärkkymään sulta tomaatinkasvatusvinkkejä, tuo tomaattihommasihan on jotain ihan uskomatonta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tomaatin kasvatukselle annoin pikkurillin, mutta sehän sitten veikin koko käden. Saa nähdä, viekö lopulta koko akan :) Mielelläni jaan tomaatti-intoilua eteenpäinkin ;) Mahtavaa, että pääset ensi kesänä kasvihuonetouhuihin messiin :)
      Oman maan sato on ihan parhautta <3

      Poista
  7. Siis omasta maasta koko ruoka . Ei voi olla parempaa. Kesäkurpitsahillo höystettynä sitruunalla. Nam..Meillä tehtiin myös omaa ketsuppia ja paholaishilloa. Ja hyvää oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omalta maalta haetussa ruuassa tuntuu olevan kaikki kohdallaan. Siitä saa niin paljon enemmän kuin vain vatsan täyteen :) Oma ketsuppi on varmasti myös super hyvää ja todellakin, paholaisenhillo on ihan nam nam :)

      Poista
  8. No joo. Hillo olisi tarvinut hieman lisää chilii. Mutta muuten ok. Emäntä teki kesäkurpitsasta/sitruuna hilloa ja en kyllä tiedä parempaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika arastellen chiliä todella laitoin, kun meillä tuo HerraMies ei oikein ole tulisen ystävä. Mutta olisi sitä silti voinut olla reilummin, khih :)
      Kesäkurpitsa-sitruunahillo on tosi hyvää. Meillä sitä menee myös valtavat määrät tällä hetkellä :)

      Poista
  9. Teillä on kyllä mieletön sato siellä 😍 Aivan ihania ohjeitakin on jaossa.

    VastaaPoista
  10. Voisin olla teidän sadosta vihreä kateudesta mutta kun olen seurannut kuinka paljon olette sitä vettä kantaneet. Voin vain syyttää itseäni laiskuudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä taitaa olla sielä niin paljon töitä, ettei ole laiskuudesta kiinni kastelemattomuus ;) Meidän työmäärä on ihan minimaalinen teidän rinnalla. Ja edelleen sitä teidän kasvihuonetta ihailen niiiiin paljon, ihan mahtava :)

      Poista
  11. Ihanaa, kun saa ruokaa omasta maasta :) moniväriset porkkanat on ihania, niitä aion taas itsekkin kylvää kun saan kasvimaan kuntoon. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Värikkyys lautasellakin on ihan mahtavaa :) Kaikkiin erivärisiin kasvatuksiin on helppo höyrähtää :) Syyskylvö helpottaa kivasti ensi kevään kiireitä <3

      Poista
  12. Komea sato ja kivat ohjeet, jotka otin talteen :) Kiitos niistä.

    Oma maa mansikka tässäkin asiassa, eli kyllähän ne itse kasvatetut herkut maistuvat paremmalta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että ohjeista on hyötyä muillekkin <3 Kyllä se niin vaan on, että oman maan herkkuja ei mikään voita :)

      Poista
  13. Kasvimaalta suoraan pataan on ihan parasta. Ihanaa potkua ruoanlaittoon saa oman kasvimaan antimilla. Täällä on kovasti syöty kasviskeittoja ja niihin tykästytty eikä vielä kyllästytty. Omavaraisuus kuulostaa niin hienolta ja mielenkiintoiselta, että seuraan suurella mielenkiinnolla miten homma siellä kehittyy, hyvälle näyttää jo nyt. :-) ~Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksyn parasta antia taitaa olla juuri oman maan ruuat, hjam! Omavaraisuus on tosi hieno juttu, vaikka olisi kyse pienestäkin asteesta :)

      Poista
  14. On kyllä hienoa lukea teidän mahtavasta sadostanne, kun muistaa alkuvuoden postauksistasi ilmi käyneen hartaan työn sen sadon eteen.♡
    Kesäkurpitsa ja haloum-juusto grillattuina ovat muuten mahtava pari keskenään,vink.😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. khih, olin jo autuaasti unohtanut sen taimimäärän. Tuli kommenttisi myötä mieleen *nauraa* Eikä aikaakaan, kun taas on niiden aika :D
      Kesäkurpitsa ja halom varmaan ovat tosiaan yhdessä super hyviä. Täytyykin pistää grilli tulille lähiaikoina <3 Kiitos vinkistä :)

      Poista
  15. Omavaraisuus <3 Mahtava juttu! Minusta ei olisi tuohon, joten hattua nostan sulle! Ihanaa päivää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Tämä tuppaa viemään koko käden, kun sille on pikkurillin antanut <3 Ihanaa iltaa myös Sinulle <3

      Poista
  16. Olenkin sinun postauksista huomannut, että ruoanlaitto on saanut spurttia kun käytät omia vihanneksia ja juureksia. Täytyy kyllä myöntää, että kun omista perunoista tein ruokaa, niin kyllä ne oli heti parempia kuin kaupan perunat!
    Ihanaa tiistaita sinulle Hilu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se niin erilaista kokkailla omakasvattamista aineksista <3 Ihanaa tiistaita myös Sinulle ja pikaista paranemista <3

      Poista
  17. Ihanan kuuloinen sato teillä. Kesäkurpitsahillo kuulostaa hyvältä :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi <3 Nähdään taas!