Rankan päivän terapia-kuvia + arvonnan voittaja

Kerroin viikko sitten, että yksi tipusista voi huonosti ja ontuu. Sain teiltä todella paljon ihania viestejä ja kommentteja, joissa toivottiin tipusen voinnin paranemista. Muutaman päivän kuluttua tipu voikin paljon paremmin ja olin jo erittäin toiveikas, että ongelman syynä oli jokin vitamiinin puutos, eikä marek, kuten pelkäsin. Maanantaina tipu alkoi kuitenkin pikkuisen ontumaan ja näiden päivien aikana tilanne huononi paljon. Eilen jo päätös oli melko selvä, mutta vielä kerran yritimme reilua vitamiini-annostusta ja kipulääkettä. Aamulla kuitenkin tilanne oli se, että tipusen oma elämän halu oli selvästi kadonnut ja meidän piti päästää se matosemmille maille. Olen tällä hetkellä niin järjettömän surullinen, etten tiedä, miten päin olisin. Yritän pitää blogini mahdollisimman iloisena ja positiivisena, koska sitä haluan olla itse sekä sitä haluan elämän olevan. Mutta tänään en pysty iloisiin lauseisiin... Te elitte kuitenkin kanssani tätä asiaa ja siksi halusin kertoa teillekin tilanteen.  Puutarhassa olo helpottaa usein oloa ja kävinkin tekemässä pienen terapia-kuvaus-kierroksen. 



































Kanoja pidetään usein tyhminä otuksina, mutta sitä he eivät todellakaan ole. Sympaattisia, tuntevia, ihania yksilöitä. Kiukkupylly-Lotta tuli tänään heti luokseni, kun sylittelin Herttaa. Siitä hyökkäävästä kanasesta ei ollut tietoakaan. Jotenkin tuntui, että Lottakin tuli katsomaan, miten tipunen jakselee. Ja sen jälkeen, kun olimme Hertan haudanneet, oli koko lauma vähän väliä luonani, kuin tarkistaen, miten jaksan. 


Aamulla pohdin, että pystynkö tähän ihan oikeasti. Nämä hetket, kun oman lemmikin joutuu päästämään pois ja lopetuksen itse (tai itse asiassa minä ja HerraMies yhdessä) tekemään, niin se on oikeasti todella rankkaa. Se on jotain, mitä ei pitäisi joutua kokemaan. Olen meidän perheessä se, joka päätöksen tekee ja joka kuitenkin myös kaikista eniten suree. HerraMieskin on sanonu, että toki häneen sattuu nämä tilanteet, mutta eniten häntä sattuu se, kuinka minä murrun.  Kuitenkin kaikesta  tämän hetken tuskasta riippumatta, olen sitä mieltä, että enemmän tämä antaa kuin ottaa. Nyt on vain paljon oltava kanojen kanssa ja ammennettava heistä lohtua. Ja sitähän heistä saa. Tänään joka ikinen kana on osoittanut minulle, kuinka mahtavia he ovatkaan. Olen nauranut niiden touhotukselle, hymyillyt niiden tullessa luokse ja riemuinnut, kuinka upeasti kukkomme kiekuu. Nimikin on muuten saatu päätettyä ja se on Herra Kukkonen. Siinnä on pientä sanaleikkiäkin, kuten ehkä on havaittavissa ja muistatte, että kukkomme alkoi kiekumaan heti rajun ukkosen jälkeen. 


Nyt on Hertta popsimassa suuria, ihania matosia Millan ja muiden kanasten kanssa. Sydämeen tuo pieni, vähän reppana, tipunen jää erittäin vahvasti. 





Paljastetaan vielä Bottega Verden aurinkotuote-setin voittaja, joka on Päden Paja. Onneksi olkoon <3 Päden Paja on muuten todella ihana blogi, jota kirjoittaa uskomattoman suuri sydäminen ja käsistään taitava nainen. Blogiin kannattaa ehdottomasti mennä vierailulle!

67 kommenttia:

  1. Voi kuinka surullista. Voimia teille surun keskelle. Näille asioille ei ole sanoja. <3

    VastaaPoista
  2. Voi, että Hilu. Aina ei voi kaikkea ymmärtää, mutta jokin tarkoitushan kaikella on ja joku meitä johdattaa. Aurinkoa teidän elämäänne!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kaikkea ei ymmärrä, mutta jokin tarkoitus asioilla aina on. *halaus*

      Poista
  3. Elämä on välillä kovaa. Aina kun otat lemmikin tai yleensä eläimen kasvatettavaksi, on muistettava, että sen elämä on sinun käsissäsi. Anna sille paras mahdollinen elämä silloin kun voit - niinhän teillä tapahtui. Onneksi eläimet eivät osaa murehtia tulevia, vaan elävät elämänsä niin kuin se eteen tulee! Iloisia hetkiä kanojen kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta. Näihin hetkiin on varauduttava. Päätöksen teko on vaikea, mutta sen tekeminen on rakkautta <3 Tärkeintä on se onnellinen elämä <3

      Poista
  4. Voi surku. Nyt on kuitenkin vaivat poissa. Ihan kaamea on se päätöksen teko lopettamisesta. Pakkohan se on kuitenkin tehdä. Nukkukoon hän kivuitta.
    Kukat on taas upeita, mutta mikä ihme toi töyhtöhyyppäkukka on??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä päätökset ovat todella vaikeita, mutta niin se vaan on joskus tehtävä <3
      Töyhtis on alppikärhön siemenpallero. Minusta se on tosi upea!

      Poista
  5. Voi, että! 😢 Täältä lämmin halaus koko perheelle.
    Meidän Tulppaani-kani kuoli juhannuksena, joten täällä ollaan oltu lähiaikoina ihan samoissa fiiliksissä. Ymmärrän täysin. Lemmikit ovat perheenjäseniä ja niihin kiintyy valtavasti, kun joka päivä hoitaa niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina *halaus*. Voi, otan osaa myös teidän suruun <3 Eläimistä todella tulee perheenjäseniä ja niistä luopuminen tekee tosiaan kipeää.

      Poista
  6. Lemmikistä luopuminen on erittäin rankkaa,jokainen joka on siinä tilanteessa itse ollut kyllä tietää, lämpimiä ajatuksia sinne!

    VastaaPoista
  7. Sure rauhassa, Hilu! Onneksesi saat seurailla toisten tipujen touhuja ja kasvamisen riemua niin kana/kukkotarhassa kuin puutarhassasikin.

    VastaaPoista
  8. Lemmikkeihin tykästyy aina niin paljon. Äh, voimia sinulle ja koko perheelle.

    VastaaPoista
  9. Rankka päivä tosiaan. Lemmikit on aina niin ihania. Jaksamista sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivä oli rankka, vaikka kuinka tiesi tekevänsä oikein. Kiitos <3

      Poista
  10. Voi ei, sitten kuitenkin. :< Voimia, saa surra kun surun aika on. <3 Ainakaan Hertalla ei ole enää kipuja, saa rauhassa kuopsutella vihreämmillä niityillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hertta tykkäsi niin paljon matosista, että on jotenkin lohdullista ajatella, että nyt niitä riittää ja saa niistä nauttia massun täydeltä <3 Ilman kipuja ja vaivoja.
      Kiitos <3

      Poista
  11. Voi pientä ja sanat ei aina riitä kertomaan :( .. jaksamisia sinne kaikille!Lemmikit on tärkeitä ja itsekin sen kokeneena kun toissa jouluna jouduimme luopumaan Vito-kissastamme sairauden takia!
    Eläimistä ei aina tiedä miten kipeitä ne ovat ja ainakin kissat voivat salata se hyvin ja silloin on ajateltava eläimen parasta vaikka niin ikävää/kamalaa se onkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne tosiaan ovat kipeitä hetkiä *halaus* Otan osaa menetyksestänne <3 Eläimistä tulee perheenjäseniä ja niistä luopuminen on ihan kamalaa.
      Tuo on ihan totta, että eläimet osaavat kipunsa salata todella hyvin! Kiitos Anu *halaa* <3

      Poista
  12. These flowers are so uniquely beautiful. I love how they were captured from different angles. Very pretty! Hope you have a wonderful weekend, thanks for the share. Keep up the posts.
    World of Animals

    VastaaPoista
  13. Voi tipusta! Voi sinua! Toivottavasti pihasi kukat lohduttavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen ei meinannut lohduttaa mikään, mutta kipu helpottaa ja päivä päivältä nurmen vihreys näyttää taas oikeasti vihreältä ja kukat värikkäiltä, eikä harmaalta <3 Kiitos *hali*

      Poista
  14. Kyllä lemmikin menettminen ja lopetus koskevat kovasti, oli lemmikki mikä tahansa. Surullinen juttu näin kuvista seuranneellekin.

    VastaaPoista
  15. Onnea Päivikille <3 Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että Päden Paja on upea blogi.
    Samoin on tämä sinun blogisi. Kiitos.
    Elämään mahtuu iloa ja surua, minkä tiedätkin. Lemmikit harvoin elävät pitempään kuin hoitajansa. On vastuullista päästää eläin kärsimyksistään, vaikka kuinka itseen sattuisi. Tuntuisi keinotekoiselta kirjoittaa blogiin muusta kuin ajankohtaisista tapahtumista. Onnellisista hetkistä, mutta myös niistä surullisista.
    Jaksamista sinulle,
    haleja ja kaunista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päden Pajassa on todella paljon kaikkea kaunista <3
      Kiitos Kirsti *halaa* <3 Näin Sinusta muuten jotain unta viime yönä. Etsin sinua ihan joka puolelta ja jostain syystä menimme aina ristiin.
      Mukavaa viikonloppua myös Sinulle <3

      Poista
  16. Voi muru, olen niin pahoillani <3 Lämmin pitkä halaus <3
    Päden pajaan onnittelut <3 Se on ihana blogi!

    VastaaPoista
  17. Itkuhan täällä pääsi lukiessa, eikä arpa ilon takia (kiitos kuitenkin siitä) vaan tuon menetyksen.. olen niin pahoillani:( Täällä oli niin peukut pystyssä että pikkuinen kuntoutuisi kokonaan! Voi surku:( Lämpöisiä halauksia koko teidän perheelle ja erityisesti sinulle♥

    VastaaPoista
  18. Voi ei, miten surullista :( Olen todella pahoillani.
    Voimia teille kovasti <3

    VastaaPoista
  19. Voi ei, todella ikävä juttu! Voimia koko perheelle!<3

    VastaaPoista
  20. Lemmikin menettäminen on aina raskasta,oli kyse mistä lemmikistä tahansa,joskus niistä on luovuttava vapaaehtoisesti,toisinaan taas pakko.Meiltä viimekesänä kuoli Martta- ja Tyynekanat.Jaksamista sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Marttaa ja Tyyneä <3 Kyllä noista kanoista äkkiä tulee perheenjäseniä vaikkeivat asukaan samoissa tiloissa kuin ihmiset! <3 Kiitos Kaija *halaa*

      Poista
  21. Oi hyvin surullista, lämmin halaus <3

    VastaaPoista
  22. Voi suurta surunpäivää siellä teillä.:(
    Kyllä ne eläimet vaan koskettavat niin syvältä, että niiden poismeno tuntuu aina tosi raskaalta.
    Kaunista, kun kuitenkin osaat löytää asiaan positiivistakin.Ihana mies sinulla.
    Lämmin hali sinnepäin .<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niistä eläimistä tosiaan tulee todella rakkaita. HerraMies on aivan ihana <3 Ja onkin ollut tosi hieno tuki tässäkin asiassa. *halaus* Kiitos <3

      Poista
  23. Voi, sentään. Näin se sitten kuitenkin meni.

    VastaaPoista
  24. Voi pikkuista tipusta :( Voimia sinne teille <3

    VastaaPoista
  25. Olen niin pahoillani Hertan takia...onneksi muut kanat pitävät sinustakin huolta!
    Eläimet kyllä vaistoavat ja tietävät niin paljon.

    Onnea Pädelle!
    Kesäistä viikonloppua sinne teille ja ihanille kanoille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selvästi nämäkin ovat olleet minusta jotenkin huolissaan, kun tulevat jatkuvasti lähelle ja tuntuu, että kaikki ovat kesyyntyneet tosi paljon. Kiitos Susanna <3 *halaus*

      Poista
  26. Voi harmin harmi. Toivottavasti nämä ihanat aurinkoiset päivät, touhuilu muiden kanojen kanssa ja muut puutarhatyöt lieventävät surua. Voimahali sinulle ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hymy ja ilo ovat olleet vähän kadoksissa, mutta pikku hiljaa tästä taas noustaan. Kanaset ja HerraKukkonen ovat olleet kaikki ihan ilmiömäisen ihania lohduttajia <3 Kiitos Ansu *hali*

      Poista
  27. Ompas surullista. Silloin kun ei ole mitään tehtävissä niin parempi päästää vihreimmille laitumille niin loppuu kivut. Jospa hyvät kelit ja aurinko toisi mieltä vähän pirteämmäksi. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se vaan menee. Vaikeita päätöksiä, vaikka tietäisi ne oikeaksi. Mukavaa viikonloppua myös Sinulle kaimaseni <3 *hali*

      Poista
  28. Vai näin tarina päättyi😭olen tosi pahoillani. Kyyneleet valuivat täälläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. *halaa* Niin se sitten kuitenkin päättyi *halaa vielä uudelleen* <3

      Poista
  29. Voi harmitus! :( Näihin tilanteisiin ei oikein löydy sanoja, joten tyydyn lähettämään sinulle oikein valtavan, lohduttavan halauksen. <3

    VastaaPoista
  30. I think this is one of the most significant information for me.
    And i’m glad reading your article.
    But should remark on some general things, the web site style is perfect,
    the articles is really great : D. Good job…
    ดูหนัง

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi <3 Nähdään taas!