Kasvihuone vai viidakko?

Jo taimia istuttaessani epäilin kasvihuoneen muuttuvan viidakoksi kesän aikana ja niinhän siinnä toki kävikin. Tila alkaa tuntumaan kovin ahtaalta, kun tomaatit ryöpsähtelevät niin hurjasti. Olen yrittänyt olla aktiivinen varkaiden poistossa, mutta niin vain niitä on kerinnyt kehittymään. Enkä millään raaski niitä enää katkoa siinnä vaiheessa, kun niissä on jo kunnon kukat. Joten, aina kasvihuoneessa käydessäni päässä alkaa soimaan; sinne kaivannut oon, tomaattiviidakkoon, sun kanssas kaksin kulkemaan... 

Ei uskoisi, että olen poistanut lehtiä aivan valtavia määriä. Kerralla ei kuitenkaan voi hirveästi ottaa ja niinpä tunnelma on erittäin viidakkomainen. Toisaalta, nyt kun kesä on kuiva, niin lehdistöstä ei näytä haittaa olevan. Jos olisi oikein kosteaa, niin homeet pääsisivät helpommin iskemään, jos ilma ei kierrä kunnolla. Kuvat tosin vähän hämäävät, näyttää vielä tiheämmältä, mitä oikeasti onkaan. 

Tomaattien lisäksi kasvihuoneessa kasvaa erilaisia paprikoita, niin makeita kuin tulisempiakin, pepino, erilaisia basilikoja ja munakoiso. Pepinot alkavat nyt kukkimaan. Satoa niistä ei kerkiä enää saamaan, mutta yritän talvettaa ne ja toivon, että ensi vuonna kukinta alkaa aikaisemmin, jotta päästäisiin maistelemaan sen hedelmiä. 

Munakoison kukka on minusta ihan super kaunis! Muutaman kerran olen jo innostunut, että nyt alkaa hedelmäkin kasvamaan, mutta sitten alku on alkanut homehtumaan. Mikä lie syynä? Sinällään asia ei minua harmita, koska en pidä munakoisosta, mutta ovathan sen hedelmätkin niin kivan näköisiä, että soisi niidenkin kasvavan. Voisin jopa kokeilla, että maistuisiko oma kasvattama munakoiso lähes syötävältä... 

Tomaatit kypsyvät nyt huimaa vauhtia. Tosin meillä käy kasvihuoneessa joku ahneporsas, joka mättää tomaatteja kitapurjeisiin niin, ettei niitä oikein ruokapöytään meinaa ehtiä. Kuka liekkään... No myönnetään, minähän se. Mutta kun pitäähän aina maistaa, että minkäs makuinen tämä ja tämä lajike onkaan. Annan itselleni tästä synninpäästön, sillä raakileita on sen verran, että eiköhän niistä muillekkin riitä. Ja jotten nyt ihan kauhealta kuulosta, niin en ole sentään kaikkia ihan yksin syönyt, khih. 

Chilejä kasvaa vähän sielä sun täällä kasvihuoneessa, mutta yksi nurkkaus on pyhitetty korkeammaksi kasvaville chileille. Chilit kasvavat vesitynnyrin takana. Ajattelin, että ne arvostavat vesitynnyristä nousevaa kosteutta. 

Monanta-paprikoita on tullut paljon ja ollaan syöty niitä eri kypsyysasteisina. Ruokaan tuo muuten ihan valtavan hyvää makua, hjam! Ihan sellaisenakin ihan mukavaa naposteltavaa.  Mustat paprikat, joiden nimeä en enää muista, alkavat kypsymään. Patio Red-paprikoita ollaan syöty jo muutamia. Maku on erittäin hyvä, mutta melko pieni satoisia tuntuvat olevan. Liloista paprikoista olemme maistaneet jo Snacking Purplea, joka on tosi kaunis. Maku tosin ei valitettavasti ole yhtä hyvä kuin ulkonäkö. Ei missään nimessä pahaa, mutta lievä pettymys kuitenkin. Jännä nähdä, onko ulkona kasvava Snacking Purple paremman makuinen, kuin kasvihuoneessa kasvanut.  Kuvassa ylhäällä oikealla olevaa lilaa paprikaa emme ole vielä maistelleet, joten jännityksellä odotan sen makuelämystä.

Sellaisia kuulumisia isosta kasvihuoneesta. Kurkkuhuonekin alkaa olemaan vähän viidakkoinen ja se johtuu siitä, että jostain syystä sielä on niin paljon hyttysiä ja paarmoja, etten voi sielä kauaa olla. Nopeasti vain olen hakenut kurkkuja ja paennut paikalta. Näyttää kuitenkin siltä, että satoa saadaan hyvin omiksi tarpeiksi, joten rönsyilköön rauhassa. Melonihuoneessakin näyttää paremmalta, mitä pelkäsin, mutta siitä lisää myöhemmin! 

Mukavaa sunnuntaita Sinulle!