Meidän kanat ja heidän nimiensä tarinat

Sulkaisat ystävämme ovat herättäneet paljon ihastusta ja olenkin usein saanut pyyntöjä kanoja koskevista postauksista. Tänään ajettelin kertoa teille jokaisen nimen taustalla olevan tarinan. Olen kertonutkin, että kaikki kanat ovat hyvin persoonallisia, joten samalla kerron jokaisen persoonasta vähäsen.

Aloitetaan tämän hetken lauman johtajasta, eli Lotasta. Lotalle mietimme pitkään nimeä ja lopulta lapset keksivät, että siitä tulee mieleen Vaahteramäen Eemelin kana, Lotta. Tämä neitokainen ei onneksi nilkuttanut, mutta oli muuten vähän yksinäinen ja reppana. Se oli todella arka ja seurasi muita kanoja, eikä halunnut, että ihmiset siihen edes koskevat. Lotta kesyyntyi jonkin verran viime kesän loppupuolella, kun alkoi hautomaan tyhjää pesää. Yhtäkkiä arasta kanasta tulikin rapsuja rakastava kesykyyhky, joka kurisi tyytyväisenä, kun sitä paijaili. Tämä piirre tosin katosi pesän hautomisvimman myötä. Millan kuoleman jälkeen sen aikainen lauman johtaja, Martta, jotenkin passivoitui ja Lotasta tuli selvä pomo. Tipujen tultua pihapiiriin, Martta yritti ottaa johtajan paikkaa uudelleen itselleen, muttei onnistunut. Lotta on nykyään hyvin vahva persoona. Utelias, itsepäinen ja itsenäinen kaunotar.









Martta nimi oli aivan selvä. Olin aina puhunut, että joskus minulla vielä on Martta-kana. Se, mistä tämä ajatus ihan alkujaan on lähtenyt, on jäänyt unholaan. Joka tapauksessa tämä ruskea, reipas tytteli sai samantien nimekseen Martan. Se oli oman porukkansa rohkein ja oli eniten esillä, joten erottui eniten ja ehkäpä tuo ruskea värikin oli jotenkin Marttamainen. Selvää kuitenkin oli, että tämä rouva on Martta.  Martta on hyvin rauhallinen tyyppi, joka kuitenkin selvästi on hyvin oman arvonsa tunteva.  Tällä hetkellä hän munii todella harvoin ja näyttää "kärsivän" sulkasadosta, mutta toivotaan, että muninta tauko loppuu kohtapuoliin. Martta on tosiaan erittäin utelias tyyppi ja jo pienenä kulki omia polkujaan pää pystyssä ja ihmetteli suurta maailmaa. Nytkin kun olin ottamassa kuvia, niin tuli kokoajan ihan kiinni kameraan. Kertaalleen onnistui jopa nokkasemaan minua, kun yritti kameran kanssa tehdä tuttavuutta. Opinpahan pysymään vähän kauempana...










Hipsulle oli jotenkin todella vaikeaa keksiä nimeä. Arka, mutta kuitenkin hyvin utelias. Ja saa kauheita paniikkikohtauksia heti, kun Lotta tulee vähänkin lähelle. Tuntuu, että neitokaisen aivot sammuvat ihan kokonaan ja säntäilee sinne tänne. Reppana ja Arkajalka tuntuivat kuitenkin ihan vääriltä nimiltä, eikä sellaiset nimet kenenkään identiteettiä ainakaan kohenna. Heittelimme ehdotuksia ilmaan; Nasu, Nipsu... Ja sitten yht äkkiä; ta-daaaa, Hipsu! Vähän arka, vähän höpsö ja kuitenkin niin äärimäisen sympaattinen tyyppi. Jotenkin tulee vähän teletappimainen fiilis tästä kaverista... Hipsu ei ole mielellään sylikana, mutta alentuu kohtaloonsa, jos hänet nappaa kiinni. Hipsu on selvästi myös kaikista eniten HerraKukkosen mieleen ja he aina ovatkin hyvin lähekkäin toisiaan. 











Feenix sai nimensä Millan mukaan. Feenix näyttää siis aivan Millalle, joka kuoli keväällä. Meidän ensimmäinen surumme kanojen kanssa. Lapset sanoivat, että ihan kuin uusi Milla olisi tullut kotiin ja siitä se idea sitten tuli; Feenix. Feenix sai nimensä jo ennen Hertan kuolemaa, mutta en tiedä, oliko nimi enne, mutta tämä selvästi eniten piti minusta huolta sen jälkeen. Sielä missä minä, sielä Feenix ja samalla hänestä kehkeytyi ihan sylikananen. Feenix-linnustahan sanotaan, että se tulee paikalle, kun ihminen sitä kipeimmin tarvitsee. Feenix on rohkea, utelias ja luottavainen tytteli. Ja todella kaunis kiiltävine sulkineen. Ja Feenixin katseessa on jotain äärimmäisen sympaattista ja suloista!














HerraKukkosen nimitarina onkin täällä jo periaatteessa ollutkin, mutta eipä se taida haitata. Pohdimme pitkään nimeä ja teiltä lukijoiltakin kyselin ehdotuksia. Nimiehdotuksia tulikin paljon:  Ukko, Ukkonen, Jyräys, Salama, Zeus, Thor, Frederik, Urho, Myrsky, Jyry, Ukko Kukkonen, Herra Jyri Ukkonen, Herra Ukkonen, Romeo, Herra Salama Ykkönen ja Sälli. Se, miksi useimmat nimiehdotukset liittyivät ukkoseen, johtuu siitä, että kukko alkoi kiekumaan eräänä aamuna, kun yöllä oli ollut todella raju ukonilma.  Ja koska meillä on HerraMies, niin pitäähän nyt hänellä on oma nimikkokukko, joten HerraKukkonen sitten lopulta valikoitui nimeksi. Kavereitten kesken hän on kyllä ihan vain Kukkonen...  

HerraKukkonen on aivan upean rauhallinen, sympaattinen ja ihastuttava tyyppi, joka on oman ikäistensä kanssa ottanut johtajan roolinsa hienosti vastaan. Hyvin pitää neidoistaan huolta. Ja näyttää olevan erittäin varhaiskypsä; 9 viikkoisena alkoi kiekumaan ja siitä muutaman päivän kuluttua polkemaan. Joskus olen vähän HerraMiestä kiusannutkin tämän kukon maskuliinisuudesta, että taitaa olla poika issäänsä tullu, ku on niin mahoton!  

Ja kaikesta äijämäisyydestään ja koviksen roolistaan huolimatta tämä herra on aivan sylilöllykkä, joka ei tykkää ollenkaan pahaa siitä, jos saa ottaa pienet päivänokoset sylissä. Toivon niin, että tämän upea luonne pysyykin. Rakastettavin otus ikinä! 






Kun HerraKukkonen käy pesupuuhiin, seuraavat neitokaiset kiltisti esimerkkiä.









Ehken sano tästä seuraavasta kuvasta mitään... Khih!






Ja vielä HerraKukkonen kaikessa komeudessaan.






Tälläinen kanapostaus tällä kertaa. Olisi muuten kiva lukea teidän muidenkin lemmikkien nimien tarinat, joko kommenttien muodossa tai vaikka ihan postauksena, mikäli olet bloggaaja!

42 kommenttia:

  1. Ihanat kanat ja kukko ja kiva kuulla tarinoita nimien takaa!
    Minun kissoille tuli nimet ihan sillä tavalla, että ne olivat oikeastaan valmiiksi. Mustin "työnimi" sen lapsuudenkodissa oli Mustikka, siitä sitten tuli vain lyhenne. Musti on ihan sen näköinen, että jos se olisi koira, olisi se Musti. Ja sen bestis pienenä olikin musta koira (jonka nimi tosin ei ollut Musti).
    Ransu kun on rotukissa, on sillä virallinen nimi ja se on Franz Sanchez erään Bond-leffan mukaan. Franz on suomeksi Ransu, ainakin minun mielestäni, ja se sopikin, sillä harmaana Ransu myös muistuttaa Ransu Karvakuonoa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila <3 Ihanat tarinat kisujesi nimillä :) Musti ja Ransu ovat molemmat tosi ihania <3

      Poista
  2. Hurmaava postaus! Ajatella, mikä "nuorisojengi" teidän pikku tipusistakin on jo tullut. :)
    On muuten todella sympaattinen katse tuolla Feenixilla.
    Kiitos mukavista tarinoista.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Nopeasti aika on mennyt, eikä näitä enää taida voi tipsuiksi oikein kutsua. Toisaalta, he ovat aina mamman vauvoja, khih :D

      Poista
  3. Ihania hessuja kaikki. <3 Kiva seurata millaisia epeleitä heistä kasvaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin hyö tosiaan on <3 Toivotaan, että hyvät luonteet säilyvät ja alkavat reippaiksi munijoiksi nuo neitokaiset :)

      Poista
  4. Feenixin tarina kosketti ja onhan hän kaunis neitonen. HerraKukkonen on jotenkin hauska tyyppi, kovis ja lälly samassa paketissa :)
    Meillä ei enää ole kotieläimiä, mutta meillä on ollut vaikka mitä eläimiä. Pisimpään saimme pitää Prinsessa Krimoun, kääpiökani neidin, joka oli todella hienosteleva ja kaunis! Vapaana ollessaan kävi pissallakin vessan lattiakaivon päällä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oiiiih, Prinsessa Krimoun. Ihana nimi ja kuulostaa juuri oikealta <3
      Kiitos Outi *halaa*

      Poista
  5. Moi. Oli kiva lukea nimien taustat. HerraKukkonen on vaan niin symppis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka :) Niin hää tosiaan on, aivan mahtava tyyppi :)

      Poista
  6. Oli kiva lukea nimistä. Sopii kanoille täydellisesti. Hyvää myöhäisiltaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Mukavaa uutta päivää Sinulle :) Itse olin tuohon aikaan jo koisimassa, khih :D

      Poista
  7. oi miten kiva kanapostaus ilman maksettuja mainoksia.
    Tämä Feenix on niin sympaattinen ja kaunis kananen <3

    VastaaPoista
  8. Kiva postaus! En ole tiennyt kanojen ja kukkojen olevan sylissä viihtyviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Kaikki (suurin osa luulisin) ei viihdykkään sylissä, mutta nämä ovat niin tottuneet käsittelyyn, että ovat ilmeisesti siitä oppineet nauttimaan. Tai sitten esittäävät roolinsa erihienosti, khih :)

      Poista
  9. He ovat niin ihania! Makee postaus, kiitos kun kerroit heidän tarinaa <3
    Meillä löytyy postaukset Hehkusta ja Kiteesta;
    https://merikapteeninvaimo.blogspot.com/2017/10/hehku.html
    https://merikapteeninvaimo.blogspot.com/2018/05/kide.html
    Retusta ja Tahvosta;
    https://merikapteeninvaimo.blogspot.com/2018/04/retu-tahvo-ovat-kotona.html
    Meidän seniorista, 10-v Oliviasta ei vielä ole omaa postausta, ehkä joku päivä :)
    Ihanaa keskiviikkoa halien kera <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin hyö on, khih <3
      Olenkin osan noista tarinoista lukenut, mutta täytyykin käydä vielä uudelleen kurkkaamassa <3 Kiitos linkeistä ihanainen <3

      Poista
  10. Mukava lukea, mitä ajatuksia nimivalinnat ovat aikoinaan aiheuttaneet. Kivat nimet ja kivoja ovat nuo kanat ja kukkokin. Hyvä vinkki postaukselle ;)

    VastaaPoista
  11. Olen täällä ihan haltioissani, sillä niin ihania ovat sekä kanat että kukko ja nimet passaavat kantajilleen.
    Elät omaa haavettani, eli kanoja olen miettinyt minäkin ja käyn vastakin naapurissa heidän kanojaan ihailemassa.

    Kiitos kivasta postauksesta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, kiitos ❤ Toivottavasti saat kanoja, ne ovat niin super ihania ❤

      Poista
  12. Hienot nimet ja ihanat tarinat liittyvät jokaiseen😊

    VastaaPoista
  13. Ihanat kanaset!
    Kiva oli lukea miten ovat nimet saaneet.
    Aurinkoista viikon jatkoa!

    VastaaPoista
  14. Mukava lukea kanasista, en ole aiemmin tiennytkään millaisia voivat lemmikkeinä olla ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanat ovat tosi symppiä ihan lemmikkeinäkin. Ihastuttavia tyyppejä ❤

      Poista
  15. Yksilöllisiä piirteitä ihan jokaisella tipusella. Nimet ovat juuri oikeat kantajilleen. Hauskat tarinat nimien takana 🖤

    VastaaPoista
  16. Aika uskomatonta, että kukkokin voi olla niin sylin kipeä. En olis ihan heti arvannu. Eläimet on kaikki erilaisia, kun niitä pääsee seurailemaan lähempää. Sitten ne ei olekaan enää eläimiä, vaan perheenjäseniä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri noin, heistä tulee ihan perheenjäseniä joihin kiintyy kovasti ❤ Ihania lemmikkejä ❤

      Poista
  17. Suloiset tipuset♥ Kiva oli kuulla heidän tarinaa ja nimet ovat kyllä juuri jokaiselle sopivat:) Näiden kavereiden elämää on kyllä mukava seurata:) Aurinkoista viikon jatkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivikki ❤ Ihanaa viikkoa myös Siulle ❤

      Poista
  18. Nämä on kyllä jotenkin niin suloisia. Totta kai Feenix on Feenix. Ja enpä olisi Eemelin kanan nimeä muistanut, Lotta. Kiitos esittelystä. Jotenkin maailma tuntuu erilaiselta, kun jossain tepastelevat kanat joiden nimet tietää :)

    VastaaPoista
  19. I think this is one of the most significant information for me.
    And i’m glad reading your article.
    But should remark on some general things, the web site style is perfect,
    the articles is really great : D. Good job…
    ดูหนัง

    VastaaPoista
  20. Kanat on todella ihania ja persoonallisia eläimiä. Lapsuudessani mummolassa oli kesäkukko Aku, joka oli monen kesänkukko. :D Kukaan ei hennonnut Akua tappaa, joten kukko eleni monta vuotta. Vanhemmiten oli aika pirullinen jäärä ja jahtasi meitä lapsia ihan kokoajan. Mummolle oli herran enkeli, mutta me lapset saimme tutaa Akun nokan kintuissamme aina. Aina kuolema on surullinen, mutta Aku lähti arvokkaalla tavalla, joka kyllä naurattaa. Aku oli taas meitä kiusannut ja lensi tikapuitten päälle tarkkailemaan, että kohta saa laoset kyytiä. Alkoi kiekumaan ja kops. Tipahti maahan ja oli kuollut. Aku lähti saappaat jalassa ja kiekunta kurkussa. :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Aku!! Jotenkin niin tragikoominen tuo loppu, mutta varmasti kukkoa ajatellen paras loppu mitä voi olla :D

      Poista
  21. Valloittavia persoonia varmasti jokainen kanalan asukas. Kiva kun nimillä on oma tarina :) Katsotaan millainen tarina tulee, kun uusi kissanpentu muuttaa meille. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi <3 Nähdään taas!