Kesäkurpitsa-sitruunahillon tekoa ja askartelua

Nyt kun ilmat alkavat kylmetä ja puutarha kausi lähenee loppuaan, alkaa katse siirtyä pikku hiljaa jo sisälle. Tähän aikaan aina muistan sisäkasvien olemassa olon. Löysin kahdella eurolla kolibrinkukan ja tuunailin sille uuden suojaruukun, kun en mieleistäni kaupasta löytänyt. 

Lautasliina-askartelu on minusta mukavaa. Nopeasti pienellä vaivalla saa ihan uuden näköistä jälkeä aikaiseksi. Oli sitten kyse laatikosta, ruukusta tai kirjankannesta. Servettilakkaa levitetään tuunattavan esineen pintaan. Lautasliinasta otetaan vain kuvakerros ja se laitetaan lakan päälle. Siveltimellä kuva siloitellaan pinnalle ja tarvittaessa lakkaa lisätään. Kuivumisen jälkeen voi laittaa vielä kerroksen tai pari servettilakkaa. Tuota lakkaa voisi itsekkin tehdä liimasta ja vedestä, mutta minä olen käyttänyt valmista. Ollut erittäin riittoisaa. Servettien asemasta voi käyttää muitakin kivoja kuvia, lakkaa vain tarvitsee laittaa reilummin.

Tässä en mitenkään nätisti yrittänyt servittiä tasoitella, vaan melko ruovilla kädellä painoin servetin ruukun päälle ja rypytin sopivasti. Rypyt näkyvät valmiissa työssäkin, mutta tässä se ei itseäni häiritse.

Eilen oli niin kylmä, että tarvitsi ihan laittaa takkaan tulet. Tulikivitakka meinaa kylmetä niin paljon, että se ihan hohkaa kylmyyttä. Paljoa en tietenkään vielä puita polttanut, mutta sen verran, että kivet sai lämpimäksi. Tuntui kyllä melko typerälle; elokuu ja takan lämmitys. Huokaus. 

Viime yönä meillä olikin ulkona +3 astetta, joten oli hyvä, että tuli vähän lämmitettyä. Olisi voinut olla melko kylmä herätys muutoin.

Ilona halusi kasvattaa tänä vuonna kesäkurpitsoja. Keväällä itse laittoi taimet siemenestä kasvamaan ja kesän alussa istutti kompostiin molemmat taimet. Välillä meinasi usko loppua, kun taimet eivät kasvaneet kylmyyden takia, mutta eilen sitten otettiin ensimmäinen kesäkurpitsa ja Ilona teki siitä hilloa. Vähän turhan isoksi pääsi kasvamaan, mutta maistui kyllä ihan hyvältä. Ilme kuvastaa hyvin tytön ylpeyttä ikiomasta kesäkurpasta <3 Ilona sanoikin, että tämän kesän myötä hän on oppinut ymmärtämään, miksi kiinnyn kasveihin niin paljon ja miksi saan niistä niin paljon onnea ja iloa. 

KESÄKURPITSA-SITRUUNAHILLO

1,5 litraa kesäkurpitsan paloja

1 dl vettä

1 sitruuna (mehu + vähän kuorta)

3,5 dl hillosokeria

1 tl kardemummaa

1 tl vaniljasokeria

Kesäkurpitsa kuorittiin ja paloiteltiin. Kesäkurpitsapalat ja vesi laitettiin teräskattilaan ja annettiin kiehua kymmenisen minuuttia, jonka jälkeen lisättiin sitruunankuori ja murskattiin tehosekoittimella. Sen jälkeen lisättiin hillosokeri, kardemumma ja vaniljasokeri. Annettiin hiljalleen kiehua 15 minuuttia. Lopuksi lisättiin sitruunamehu. 

Valmista hilloa :) Minun makuun sitruunaa oli hieman liikaa, mutta Ilona itse tykkäsi kovasti. Hän muutenkin tykkää erittäin sitruunaisesta mausta. 

Taikan kanssa ollaan nyt syöty herneitä reilusti. Hernesato on meillä parhaimmillaan. Taika tykkää näistä tosi paljon ja herneitä täytyykin käydä syömässä monta kertaa päivässä :)

Sain lopultakin laitettua katteet takapihan pensaille. Meillä oli vaahteran kaadosta jäänyt oksia, jotka HerraMies silppusi ja niistä tullut silppu käytettiin tähän. Jospa pysyisi rikkaruohot paremmin poissa. Ainakin alue näyttää paljon selkeämmältä nyt.

Näiden valkoisten gladioluksien nielu on söpön punainen. Hauska yksityiskohta!

Mukavaa uutta viikkoa Sinulle. Lähden kohta iltavuoroon töihin ja meinasin sitä ennen keretä vähän puuhastelemaan pihassa. Ihanasti paistaa aurinko!!! <3

Vielä muistutuksena syyssipuli arvonta, johon pääset tästä. Onnea arvontaan <3