Kasvulava-kasvimaa ja oksista tehdyt köynnöstuet

Tänään on ollut mukavan puuhakas päivä. Heti aamusta Taika kyseli, että voidaanko lähteä Viherpeukaloihin katsomaan Gorillaa ja etsimään kukkia. Näppärää, kun on tuollainen mukava puuhamaa-paikka lähellä ja jossa äitikin viihtyy. HerraMies vinoilikin, että ihanko vain Taika halusi puutarhamyymälään lähteä. Mutta mitäpä sitä ei hyvä äiti lapsensa puolesta tekisi, ha hah!

Ihania kukkia oli silmän kantamattomiin. Kyllä näissä silmä lepää!

Ulkona oli kivoja istutuksia. Lavakaulukset olivat täynnä kevättähtiä ja niiden keskellä tulppaaneja. Kiva idea! 

Tämä Turkinalppiruusu ihastutti minua. Upeat kirjavat lehdet. Kovasti se huuteli, että vie minut kotiin. Yllättävää kyllä, pystyin sulkemaan korvani tältä huutelulta, koska monet muutkin kasvit huutelivat ihan samalla tavalla. Joka tapauksessa, en ollut tälläiseen ennen törmännyt. Lueskelin näin jälkikäteen, että tarvitsee lämpimän kasvupaikan ja talvisuojauksen.

Taikakin tapasi ystävänsä Gorillan pitkän talven jälkeen ja oli hyvin onnellinen. Gorilla sai monta halia ja suukkoa. Tämä Gorilla oli myymälässä jo viime vuonna ja Taika rakastui siihen kovasti. Kun myymälä keväällä aukesi, oli tyttö tosi pettynyt, kun Gorilla ei ollutkaan vastassa. Nyt oli sitten riemun hetki!

Kotiin mukaan lähti kukkiva Aprikoosipuu, keltainen syreeni "Primrose" ja kirjavakukkainen syysleimu. Huimaa, miten kovaa kasvit osaavatkaan huutaa, että tule hakemaan minut! Olin nimittäin näitä katsellut jo viime viikolla ja pystyin niitä silloin vielä vastustamaan. Mutta joka päivä ne huutelivat, joten pakkohan se oli heidät uuteen kotiin hakea. 

Syysleimu "Freckle Blue" on ihan vastustamaton! Toivotaan, että on livenäkin kuvan kaltainen kaunotar! Tästä oli myös punainen versio, mutta se sai ainakin toistaiseksi jäädä myymälään.

Syysleimu. Kuva Viherpeukalot-sivustolta.

Ostoksiini olin hyvin tyytyväinen. Sitten olikin taas kiva käydä tekemään kotona pihapuuhia. Lapsityövoima kukoisti jälleen! Tytöt haravoivat ja toivat lehtiä kasvimaan pohjalle. Mahtava hyöty; tulee siistiä ja lehdet menevät samantien hyötykäyttöön. 

Kasvulavojen pohjalle on laitettu pahvia, jonka päälle lehdet on kasattu. Kasvulavat on siis laitettu suoraan "nurmikon" (lue rikkaruohojen ja sammaleen) päälle ja pahvi ja lehdet estävät niiden kasvun. Lehdet maatuvat kesän aikana ja niistä tulee uutta hyvää multaa kasvimaahan. Helppoa, nopeaa ja hyödyllistä kaikin puolin.

Myös Taika toi ahkerasti lehtiä. Ihana, kun toinen niin tosissaan kärräsi kuormia. Ja jaksoikin tuoda niitä tosi monta! 

Olin pohtinut paljon, millaiset tuet kasvimaalle tehtäisiin. Kurkkuja ja papuja on tulossa aika paljon ja etenkin kurkkujen suhteen olin vähän huolissani, kuinka ne kaikki saa mahtumaan. Lopulta päädyin siihen, että avomaankurkut laitan kasvamaan ylöspäin. HerraMies oli kaatanut metsän puolelta muutaman kuolleen kuusen ja otimme niiden oksat hyötykäyttöön. Samainen herra teki tälläiset aidat oksista. Nämä ovat mielestäni aivan ihanat ja sopivat meidän miljööseen paremmin kuin hyvin. Ovat sen verran harvat, että niiden takana olevat ruusut ja syreenit näkyvät kukinta-aikaan hyvin, kun taimet eivät ole vielä alkukesästä paljon kasvaneet. Kesän mittaan näkymä peittyy, mutta eipä sielä sitten enää mitään nähtävää olekkaan. Tykkään oikeasti todella paljon siitä ajatuksesta, että luonnonmateriaaleja saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman paljon, eikä niitä heitettäisi pois ilman hyödyntämistä. Kunhan saadaan hommat tehtyä loppuun saakka, esittelen nämä vielä paremmin. Näistä innostuneena pyysin HerraMiestä tekemään myös hortensia-aidanteen väleissä oleville kärhöillä luonnonmateriaaleista tuet. Olin kovasti niihin etsinyt sopivia kaaria, mutta mitkään eivät oikein miellyttäneet silmääni tai rahapussiani. Vähän vänkkyristä oksista tehdyt tuet sopisivat alueelle oikein hyvin. Ja kun kerran alkuun pyytelyissäni pääsin, niin ehdottelin jo oksista tehtyä paviljonkia tuonne puistoalueelle. Mutta siitä vielä neuvotellaan! Ihana, kun on käsistään näppärä mies <3 Tosin, ensin meidän pitää tuo HerraMies saada kuntoon. Hän on nyt pitkään ollut kipeänä ja tuntuu, että aina vain olo kehnonee. Taitaa olla miesflunssa iskenyt...

Martta pääsi Julian sylissä vähän haistelemaan ulkoilmaa. Kovasti tytöt jo haluaisivat ulkoilla. Kunhan kelit vähän lämpiävät, niin pääsevät jo ulkotarhaan. Tajusin vasta eilen, että meidän ulkotarha on ihan vaatimuksien mukainen, eli kanat voi sinne jo laittaa ilman pelkoa lintuinfluenssasta. Jeee! 

Sellaisia puuhailuita täällä. Samat hommat jatkuvat vielä huomennakin ja varmaan monta päivää senkin jälkeen. Tomaattien kanssa tarvitsisi alkaa puuhailemaan. Hurjaa vauhtia tuntuuvat kasvavan ja tila loppuu jo useammaltakin taimelta. A-pu-va, kuka käski kylvämään ekat tomaatit helmikuun alussa. Khih! Onnellista tämä tomaattihulluus! Viikonloppuna alkaakin sitten kurkku-, meloni- ja kesäkurpitsahörhötykset. Ja niitäkin vaikuttaisi riittävän melko paljon. Mutta niistä lisää sitten myöhemmin.