Tyttö tarinoiden takana

Olen esitellyt lapseni teille ja pohtinut, olisiko aika esitellä itsenikin. Kerron teille arjestani, mutten ole tainnut oikein kertoa, kuka minä olen. Ehkäpä olisi nyt sitten senkin aika... 

Minä siis olen Hillevi ja olen toistaiseksi 31-vuotias. Olen kolmen lapsen äiti, vaikkakin perheeseen kuuluu 5 lasta. Ja yhden HerraMiehen vaimo! Ammateiltani olen kuva-artesaani ja lähihoitaja. Kuva-artesaaniksi opiskelin silloin, kun muutin Kouvolaan aikanaan. Sillä ammatilla ei juurikaan töitä ole löytynyt ja siksipä lähdin opiskelemaan lähihoitajaksi ja valmistuin 2012. 

Olen kaikki tai ei mitään-tyyppi, eli kun hurahdan johonkin, hurahdan täysillä. Puutarhaharrastus kuulunee näihin hurahduksiin ja se onkin jatkunut jo 13 vuotta. Puutarhoja on mahtunut vuosien varrelle useita, mutta toivottavasti tämä on nyt  se "minun viimeinen". 

Muita rakkauden kohteitani on askartelu ja kaikenlainen näpertely, korujen teko (vaikken itse niitä osaa käyttääkään), lukeminen, musiikin kuuntelu ja leipominen. Harrastuksiani rajoittaa akkommodaatioaspasmi, joka tekee sen, että lähityöskentely aiheuttaa ihan hirveän päänsärkyn ja pahoinvoinnin. Sen vuoksi silmäni ovat myös tosi valoherkät ja joudun käyttämään lippistä aina ulkona ollessani, samoin usein aurinkolaseja. Lippikseni ovat kuulema kauheita :D 


On muuten yllättävän vaikeaa kertoa itsestään. Yleensä kerron aina lapsistani ja puuhailuistamme. Joskus sitä itsekkin ihan pohtii, että kuka minä itse olen, jos en ajattele rooliani äitinä, vaimona tai työntekijänä.  

Olen myös siis pohdiskelija. HerraMies aina nauraakin, kun aloitan lauseen: olen pohdiskellut, tai ajattelin, että... En pysty ottamaan asioita vain asioina, vaan mietin, käännän ja väännän niitä ajatuksissani moneen kertaan. Joskus teen jopa itseni sillä ihan hulluksi, usein myös HerraMiehen. Onneksi tämäkään piirre ei ole huumorin yläpuolella, vaan sillä saadaan hyvät naurut aikaiseksi hyvin usein. Ja koska tiedostan tämän, pystyn järjellä joskus kumauttamaan yli-pohdiskeliaani ja lopettamaan liiallisen ajattelun. Toisaalta taas, ajoittain pääni on niin täynnä ajatuksia, ettei ne hiljene edes nukkuessa ja näen niistä uniakin. 




Minulla on uskomattoman upea yliminä, joka jaksaa juosta, joka pystyy kieltäytymään herkuista, joka on siisti, joka on sosiaalisesti tosi taitava ja joka jaksaa mitä vain. Valitettavasti tämä yliminä ja todellinen-minä emme kohtaa. Mutta toisaalta, yliminäni kuulostaakin usein tosi tylsälle tyypille, joten ei se haittaa ;)

Olen joskus maininnut Taikan tuntoaistin yliherkkyydestä. Itselläni tämä on myös. Inhoan siis kaikkia uusia vaatteita ja mitä stressaavampi tilanne, sitä hirveämmiltä vaatteet tuntuvat. Pukeudun siis useimmiten tuttuihin, hyväksi koettuihin huppareihin (joita HerraMies väittää omikseen, mutta todellisuudessa ne ovat minun, ainakin nykyään) ja lökäreihin. Tiedän, etten ole tyylikäs, mutta mielummin tyylitön kuin ahdistunut. 




Rakastan pelleilyä ja meillä on tapana heittäytyä ajoittain mahdottomiin teatraalisiis-meininkeihin, joihin osallistuu koko perhe. Hassuttelu, hupsuttelu ja saivartelu on se meidän juttu. Epäilemättä olemme välillä tosi rasittavia! Olemme rasittavia välillä itsemmekin mielestä, emmekä silti osaa lopettaa :D


Olen kuin näkkileipä, pieni ja pyöreä. Yliminäni muuten ei todellakaan ole (hällä on mahdottoman pitkät koivet ja kapea vyötärö)! Mutta olemme HerraMiehen kanssa yhteistuumin päätyneet siihen, että maalaismuijan pitääkin olla sellainen, ettei heti tuulessa kaadu (eikä kuole nälkään, jos sato sattuu jäämään pieneksi).

Ja kyllä, vaikkei tämän tekstin perusteella uskoisi, osaan olla halutessani myös ihan asiallinen tyyppi. Kotona en useimmiten vaan halua. Haluan että elämä on hauskaa, kivaa ja mukavaa ja siihen sisältyy paljon naurua, paljon tunteita ja paljon hyvää. 

Tälläinen tyttö on siis Maatiaiskanasen Elämää-blogin takana silloin kun kertoo asiat, niinkuin kertoisi ne todellisessa-elämässä, ilman pohdintaa kirjakielestä tai sopivasta tyylistä kirjoittaa.  

Kohta pakkaan taas asiallisen minäni matkaan mukaan ja lähden töihin. Mukavaa, hassun hauskaa ja höpönlöpön päivää Sinulle <3 

48 kommenttia:

  1. Arvoisa rouva Maatiaiskananen! Kiitos kun pääsimme tutustumaan sekä Hilleviin että yliminään. Sitähän me puutarhahurahtaneet olemme,aina ei ole balanssissa arki ja todellisuus. Terveisin rouva Myttynen eli mummukan maalta joka tällä hetkellä kerää viinirypäleitä ja koteloita muovikasvihuoneesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Khih :) Kiitoksia Rouva Myttynen! Oi joi, omat viinirypäleet ovat kyllä super hyviä!!

      Poista
  2. Hauska tutustua sinuun. Nyt voimme vapaasti sinutella, kun meistä toinen on esitellyt itsensä kunnolla. Olet sitten just' se mukava nuori äityliini, joksi sinut ajattelinkin. Koulutuksia en ehkä olisi arvannut. Kai tuo yliminä ottaa vallan itse kustakin toisinaan. Minun mies sanoo minusta: "Ylimitoitettu luottamus omiin kykyihin ja alimitoitettu itsekritiikki". Ei haittaa kyllä elämää mitenkään. Ehkä päinvastoin. Uskaltaa kokeilla asioita, vaikka lopputulos ei olekaan taattu. Usein saa kyllä jälkeenpäin hävetä. Hyvää päivän jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia <3 Hykerryttävästi sanottu mieheltäsi, uskoisin, että kaikella rakkaudella :) Juuri noin sen pitäisikin olla <3 Elämästä nauttii paljon enemmän, kun ei liikaa ajattele, että mitäpä JOS epäonnistun! Voi ajatella: mitäpä jos en epäonnistukkaan <3 Mukavaa päivänjatkoa Sinullekkin <3

      Poista
  3. Kiitos esittelystä, kiva on tutustua sinuun. Tällaisen esittelyn kautta blogikaverit tuntuvat huomattavasti läheisimmiltä. Mukavaa tiistain jatkoa!

    VastaaPoista
  4. Hauska tutustua ihan näin perusteellisestikin. Meitä puutarhaan hurahtaneita on monenlaisia, mutta yhteistä kaikille on tietenkin tämä rakas harrastus. Sinne mahtuu yli- ja aliminät sen enempää erittelemättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ollaan kaikki erilaisia yksilöitä. Olisi tosi tylsää jos kaikki oltaisiin samanlaisia! ❤

      Poista
  5. Olipa hauska oppia tuntemaan sinut paremmin! Ihana postaus! Itse olen Kouvolan seudulta lähtöisin, nykyään asun Pohjois-Savossa. Kivoja syyspäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia <3 Jos joskus täällä seudulla pyörähdät, niin tervetuloa meillekkin :) Mukavia syyspäiviä myös Sinulle!

      Poista
    2. Kiitos kutsusta! Mielelläni voisin joskus piipahtaakin samalla kun käydään sukulaisilla kyläilemässä. Puutarhavierailut ovat aina mukavia.:)

      Poista
  6. Olipa kiva postaus ja hauska tutustua sinuun paremmin. Kyllä meillä, jotka harrastamme puutarhaa tai muuta askartelua, on usein pukeutuminen aika vapaata. Minua alkoi jo hävettää jossain vaiheessa, kun kaikki kuvat mitä minusta oli, oli sellaisia, joissa minulla oli "remppavaatteet" päällä. Niinpä huumorimielessä laitoin postauksen, missä minulla oli iltapukuja, joita myös kaapissa on. Etteivät ihan "ryysyliisaksi minua luulisi. Mukavaa viikkoa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia :) Eipä noihin puutarhahommiin viitsisikään parhaimmmissaan ryhtyä. Iltapuku-postaus kuulostaa hyvälle. Täytyykin kokeilla löytää se ;) Mukavaa viikkoa myös Sinulle <3

      Poista
  7. Olipa kiva saada tutustua sinuun paremmin, blogi sai ikäänkuin kasvot. Mukava elämänmakuinen blogi sinulla on, lapsineen, eläimineen kaikkineen :) Jatka samaan malliin, postauksiasi on kiva lukea :)

    VastaaPoista
  8. Kiitos Hillevi, on hauska tutustua. Puutarhahurahdus on hyvä hurahdus, terveellistäkin. Minulla on tällä hetkellä puutarhassa vaatteena tyttären vanhat housut (reikäiset), ikivanhat kumpparit ja virttynyt fleecetakki, ihan parhaita päällä, pehmeiksi kuluneita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksihän kaikki rikkinäisimmät vaatteet yleensä ovat ne mukavimmat? :D Pehmeäksi kulunut kangas on kyllä aivan ihanaa iholla :) Kuulostaa oikein mukavilta ja ihanilta nuo sinun puutarha vaatteet :)

      Poista
  9. Kiva postaus! Hauska tutustua:) Olet kyllä kaunis ja sinulla on ihana blogi, tätä on mukava lukea!! Siellä osataan elämästä iloita ja nauttia!!♥ Kaikkea hyvää sinne teille koko perheelle♥

    VastaaPoista
  10. Hei vaan :) On vissisti hankala miettiä itsensä esittelyä, kivan tekstin teit.

    VastaaPoista
  11. Kiitos Hillevi, olipa mukava tutustua sinuun hieman paremmin! Blogi saa tätä kautta kyllä vielä paremmmin kasvot, pitänee ehkä joskus kopioida tämä idea sinulta :) Oikein mukavaa viikon jatkoa sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia. Kopioi ihmeessä. Vähän pohdinkin, pitäisikö tästä tehdä ihan haaste, mutta totesin, että jokainen halukas voi itsee ottaa kopin :) Sinulle myös oikein mukavaa viikon jatkoa <3

      Poista
  12. Ihanan avoin ja värikäs persoona sieltä Maatiaiskanasen takaa löytyy. Olen todella iloinen saadessani tutustua sinuun!

    VastaaPoista
  13. Mukava tutustua hieman paremmin esittelyn myötä Hillevi.

    VastaaPoista
  14. Hauska tutustua!💕 Aivan ihana postaus!
    Tässä puutarhaintoilussa on ollut mukava tutustua niin monenlaisiin ihmisiin. Se on valtava rikkaus. Jokaisella on jotain erilaista annettavaa. Tässä porukassa on ihanaa, kun ammateilla, iällä eikä edes sukupuolella ole mitään väliä. Kaikki kuulutaan samaan sakkiin. Se on mahtavaa! 😊💕🌸🌿

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erilaisuus on todellakin rikkaus ❤ Kiitos ihanista sanoistasi 😊

      Poista
  15. Ihana sinä,just semmosena ku oot :) Ja vaikka mulla ei viher- peukaloo ookaan,löytyy kuitenki muuta yhteistä. Tuo askartelu,ja ne parhaat kuluneet vanhat vaatteet ;)

    VastaaPoista
  16. Hauska tutustua. Tätä oli mukava lukea. Kivaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia :) Mukavaa loppuviikkoa myös Sinulle :)

      Poista
  17. Mukava tutustuu. Mukavan postauksen teit ja tuo näkkileipä vertaus ol hauska.

    VastaaPoista
  18. Todellinen minäsi kuulostaa mukavalta tyypiltä. Hauska tutustua! Liityin lukijaksesi ja kiitos, että liityit minun lukijaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia <3 Olet erittäin tervetullut joukkoon mukaan <3

      Poista
  19. Kiva kirjoitus! Sinulla ja Taikalla on kauniit ja aidot hymyt. <3 Blogimaailmaankin mahtuu hassuttelua. :) Minäkin olen artesaani (ateljee-ompelija). Kiva koulutus, mutta harva sillä työllistyy. Oletko saanut hyödyntää osaamistasi lähihoitajan työssä? Samaistun tuohon tuntoyliherkkyyteen. Pidän monesti yöpaitaakin päällä saumat ulospäin. Varmaan vanhana, kun en enää piittaa mistään normeista laitan kaikki vaatteet päälleni nurinniskoin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna <3 Totta tuo, ettei noilla ammateilla oikein työllisty. Olen kyllä jonkinverran työssäni hyödyntänyt tuota edellistä koulusta. Silloin kun opiskelin lähihoitajaksi, valitsin osaamisalaksi kuntoutuksen. Kuntoutuksessa kuvallinen ilmaisu on todella hyvä keino. Tietenkään sen toteuttamiseen ei tarvitsisi olla artesaanin koulutusta, mutta kyllä sieltäkin jäi hyödyllistä tietoa päähän tekniikoista ja kivoja ideoita :)
      Mie oon vähän heittäny jo nyt romukoppaan normit ja kuljen kyllä yleisilläkin paikoilla kauhean resupekan näköisenä... Joskus pohdin, että ehkä pitäisi asiaan kiinnittää huomiota, mutta toisaalta, niin kauan kun strategiset paikat peittyy, niin homma on lähestulkoon hanskassa :D
      Saumat ja laput osaavat tuntua ihan hirveiltä!!

      Poista
  20. Ihanasti kirjoitettu kuvaus itsestäsi. Sinusta saa todella kiltin ja kivan vaikutelman.

    Tuossa pohdiskelemisessa tunnen syvää yhtäläisyyttä kanssasi. Kaikki eivät pidä joka asian analysoimisesta. Minulle vaan on tärkeää pohdiskella siat halki juurta jaksain! :D

    Mukavia syyshetkiä puutarhaanne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos Nina ❤ Kai tuo pohdiskelukin on ominaisuus, jolle ei oikein mitään voi. Onneksi ei tarvitsekkaan, meitä pohdiskelijoitakin tarvitaan ❤ Mukavaa syksyn jatkoa myös Sinulle 😊

      Poista

Kiitos kommentistasi <3 Nähdään taas!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...