Taimien kuulumisia ja kevätystä

Onko kanssasisaruksia, joita kevättää niin, ettei meinaa enää nahoissaan pysyä? Täällä ainakin ollaan jo niin keväisissä unelmissa, ettei öisin uni meinaa tulla silmään, kun päässä vain pyörii kaikki ihanat kasvatus-asiat. Kaikessa ihanuudessa myös vähän kamalaa! 

Ensimmäiset tomaatit kylvettiin laina-tyttären kanssa viikonloppuna ja nyt odottelen itämistä. Oih, ihanaa! Lähipäivinä jatkan tomaatti-kylvöjä. Tein suuren lajikerankkauksen jokin aika sitten ja sain lajikemäärän rankattua 74 yksilöön. Aina pitää jättää pieni vara siihen, jos löytyy lajikkeita, joita ei voi millään vastustaa, eikö totta? 

Paprikat alkavat olemaan jo hyvällä mallilla. Ensimmäiset mini-nuput ovat jo näkyvissä. Aika hurjaa. Ja niin ihanaa! Tulee niin fiilis, että kesä on ihan kohta täällä. Tosin, ulos jos katsoo, niin kesäinen fiilis tuppaa katoamaan, kun kokoajan sataa lisää lunta. Parempi siis vaan katsella sisälle ja nauttia taimien kasvusta.

Paprikoita pitäisi ehkä laittaa vähän lisää itämään. Olen alkanut ajattelemaan, että niitä voisi olla vähän enemmänkin... Onneksi en ole vielä nyppinyt ruukuista "ylimääräisiä" taimia pois. Taidan koulia kaikki omiin ruukkuihinsa, vaikka kovasti vannoin, etten tee niin. En vain ikinä pysty taimien nyppimiseen, se on niin kamalaa. Tulee olo, että ne huutelevat hädissään, että älä äiti heitä meitä pois... tai miksi me emme kelvanneet??? Aivan kamalaa. Siksi taimet ovat kasvaneet sumpussaan ja luulen, ettei ne oikeasti siitäkään nauti. Ja tiedän, että kuulostaa vähän kahjolle se, että kuvittelen taimien huutelevan minulle. Onneksi en ole ainoa puutarha-harrastaja, joka kokee näitä samoja fiiliksiä. Muuten olisin jo huolissani...

Olen nyt pariin kertaan jo nostanut taimivaloa ylöspäin ja taas on suurimman paprikan taimen latvat lampussa kiinni. Voisi melkein väittää, että kohina vaan käy, kun taimet kasvavat niin vauhdilla.

Orvokin taimet kaipaisivat istutusta. Nyt ne ovat kookospelleteissä ja juuret ovat kasvaneet jo aikoja sitten pelletin ulkopuolelle. Yllättävän hyvin taimet silti kasvavat, vaikka olen niitä rääkännyt kuivuudella ja minimaalisella kasvualustalla. Lupaan kautta kiven ja kannon, että huomenna parannan tapani ja istutan orvokit ruukkuihin! Jos sanani syön, niin mörökölli minut vieköön...

Niin se vaan kevät lähestyy ja puutarha-unelmat kasvavat kasvamistaan. Ihanaa ihanaa ihanaa! Olen yrittänyt pitää maltin, mutta pikku hiljaa alkaa vaikuttaa siltä, että mopon takavalo vaan vilkkuu... Hei hei maltti ja järkevyys. Kevät ja kesä on tulossa!!!