Villiintynyt puutarha ja arvonnan voittaja

Ensimmäiseksi kiitän teitä jälleen viesteistänne edelliseen postaukseeni liittyen. Monet kommentit saivat kyyneleet virtaamaan. Eikä missään tapauksessa huonolla tavalla, vaan kiitollisuudesta. Olette aivan ihania ihmisiä  <3 Kiitos! Luin kaikki kommentit  ja viestit moneen kertaan ja imin niistä voimaa ja lohtua. 

Olin todella ollut aikeissa kirjoittaa villiintyneestä puutarhasta lauantaina, mutta taas kerran teksti vei. Aina välillä käy niin, että ruudulle alkaakin tulemaan jotain aivan muuta, mitä olin alunperin ajatellut. Mutta nyt siihen villiintyneeseen puutarhaan.

Tuossa muutama viikko sitten kerroin, että olen ruoskinut itseäni, kun ne ole ehtinyt ja jaksanut paneutua puutarhaan, vaan kaikki aikani on mennyt kasvihuoneiden kimpussa. Lopulta päätin, että hoidan ensin kasvimaat ja kasvihuoneet ja sen jälkeen vasta siirryn kukkapenkkien pariin. Tämän päätöksen jälkeen olikin paljon helpompi taas nauttia tekemisestä, kun lopetti turhan stressaamisen. Uskokaa tai älkää, rikkaruohot eivät kasva yhtään sen hitaammin, vaikka stressasin niitä yökaudet. Kumma juttu...  

Melkoinen viidakko jo olikin päässyt kasvamaan, kun mitään ei oltu tehty koko alkukesän aikana Elvinkummulla.

Kun vähän raivasi suurempia rikkaruohoja syrjään, pääsi aina lähemmäs kukkia, mutta lievää sekasortoa oli havaittavissa... Onneksi kaikki kukkapenkit eivät samalla tavalla ole villiintyneet, mutta tämä Elvinkumpu on melkoisen haasteellinen, kun sen ympärillä on rikkaruohoinen rinne ja toisella puolella rikkaruohoinen pieni "nurmikkoalue". Tuo nurmikko koostuu pääsääntöisesti haavaheinästä (mikähän sen oikea nimi on?), voikukista ja vuohenputkesta, joten se muuttuu nopeasti hurjan näköiseksi. 

Reunoihin pitäisi jotain alkaa keksimään joka helpottaisi hoitoa, mutta toistaiseksi mennään kitkemis- ja ruohonleikkuu touhulla sen kanssa. 

Elvinkummun yläosasta löytyy monenlaista kukkaa ja sekaan on ujuttautunut myös lemmikkiä  ja päivänkakkaraa runsain mitoin. Ne etsivät aina itselleen sopivimman paikan ja saavat kukkapenkin näyttämään entistä villimmältä. 

Tässä kuvassa mitään kitkemisiä ei ole tehty, joten seassa on paljon ihan rikkaruohojakin. Päivänkakkarat ja lemmikit ovat niin kauniita, että ne saavat kukkapenkissä olla vapaasti. Pieni villeys ei ole pahitteeksi.

6.6 sain lopultakin kasvihuoneistutukset ja kasvimaan kylvöt tehtyä ja kirjoitin kalenteriin seuraavalle päivälle: kukkapenkkipäivä! Arvatkaa vaan, kuin mahtava fiilis oli siinnä vaiheessa. Jes jes!

Ilona ja Julia tulivat avukseni ja reilun tunnin ajan kitkimme ja siistimme reunoja. Kas, sieltähän löytyi kukkapenkit. Vieläkin se on hurja villipöheikkö, mutta itse tykkään tälläisistä runsaista sekameteli-kukkapenkeistä. Ikävä kyllä kuvissa alue näyttää paljon hurjemmalta kuin onkaan. Tai sitten silmät osaavat etsiä ne tärkeät asiat kokonaisuudesta, khih.

Saksankurjenmiekat ja laukat ovat nyt loistossaan. Olen harmitellut monet kesät, kun kurjenmiekat eivät kuki, mutta jes, tänä kesänä ne todella kukkivat upeasti. Monet semmoiset lajikkeet, jotka eivät ole kertaakaan kukkineet, ovat tehneet nyt nuppuja ja  jännityksellä odotan, millaisia niistä kasvaa. Vasemmalla puolella olevien kurjenmiekkojen piti olla vaaleanpunaisia, mutta eivät ole. Eipä haittaa mitään. Ihastuttavia ovat joka tapauksessa!

Jotenkin tämä villeys istuu minusta meidän miljööseen niin hyvin. Isolla tontilla ei koskaan tule olemaan niin siistiä ja tarkkareunaista, kun olen tykännyt pienemmillä pihoillani olevan, mutta tänne tämä sopii. 

Vaikka ensin ruoskin itseäni siitä, etten saanut tarpeeksi aikaiseksi, niin opin jotain hyvin tärkeää tämän villiintymisen aikana. Ei ole tiedättekö ollenkaan hassumpaa vähän raivata tietään kukkapenkkien luokse ja tuntea heinien kosketus koivissa ja samalla liikkua varoen, ettei vain tallo ihanuuksien päälle. Jotenkin tuli huomattua yksilöt aivan eritavalla, kun niitä piti vähän etsiskellä.

Nyt on kaikki kukkapenkit käyty läpi viime viikonlopun aikana. Muista ei vielä ole kuvia, mutta yritän niitä nyt ottaa tässä alkuviikosta. On ollut mahtavaa huomata, miten tänä vuonna kukkapenkit alkavat selvästi täyttymään. Tämä on nyt meidän kolmas kesä täällä ja etenkin ensimmäisen kesän aikana tehdyt penkin alkavat olemaan melkoisen runsaita. JEIJ!

Lopuksi vielä kana-aiheisen puutarhakoriste arvonnan voittaja. Paljon onnea Vintagentti! Sinun luoksesi lähtee matkaamaan  ihana kanaperhe! 

Kiitos paljon Puutarhurin Majan Puoti yhteistyöstä <3 Puutarhurin Majan Puoti on minun lemppari verkkokauppani, josta löytyy kaikkea ihanaa ja kaunista kotiin ja puutarhaan. 

Ihanaa uutta viikkoa Sinulle!