Värikästä omavaraistelua

Omaraisuus blogeissa- FB-ryhmä on aloittanut jo heti alkuvuodesta kirjoittamaan yhteispostaussarjaa, jossa bloggaajat pohtivat omaa omavaraisuuttaan ja luovat suunnitelmia sen lisäämiseksi. Viime vuonna osallistuin sarjaan, mutta tänä vuonna en ole aiemmin ehtinyt mukaan. Tähän sarjaan osallistuminen on todella inspiroivaa ja olen kaivannut näiden juttujen kirjoittamista, joten pomppaan kelkkaan tässä vaiheessa. 

Taimi-onnea

Tavoitteet ja suunnitelma vuodelle 2019

En ole tänä vuonna ehtinyt hirveästi miettiä omia tavoitteitani omavaraisuuden lisäämiseksi. Ylipäätään kaikki suunnitelmat tuntuvat olevan päässäni aivan hujan hajan, mutta ehkäpä ne tästä alkavat selkeytymään. Yksi erinomainen syy tähän postaussarjaan osallistumiseen löytyy siitä, että tässä tulee oikeasti suunnitelmia tehtyä ja pidettyä huolta, että niitä kohti oikeasti mennäänkin. Myös suunnitelmien arviointi on oikeasti tosi mahtavaa ja usein huomaa vasta silloin, kuinka paljon tapahtuu kuukauden aikana, vaikka kuvittelee, ettei mikään etene tai mitään ei ole tehnyt.

Tämän kesän kasvatuslistalla on tomaatteja, pääasiallisesti makeita paprikoita, kiwanoja, meloneja, kurkkuja, porkkanoita, perunoita, pikkuisen salaattia, herneitä, pesukurkkuja, maisseja, punajuuria, kesäkurpitsoita, lehtikaalia, härkäpapuja ja sipulia. Pihasta löytyy myös erilaisia hedelmäpuita; omena-, päärynä-, kirsikka-, kriikuna- ja luumupuita sekä marjapensaita. Vadelmia toki unohtamatta. Toivottavasti näistäkin saataisiin reilusti satoa. Tosin viime vuonna omenoita tuli paljon, mutta ne olivat niin ötököiden syömiä, ettei niistä kauheasti hyötyä saatu, joten oletan ettei tänä vuonna omenasato ole järin suuri. Marjapensaiden marjat käytettiin viime kesänä pääasiallisesti tuoreeltaan ja näin olettaisin tapahtuvan myös tänä vuonna.

pieniä tomaatin taimia

Tomaatteja on kasvatuksessa tänä vuonna 80 lajiketta. Suurin osa on itselleni ihan uusia lajikkeita, mutta osa viime vuodelta hyväksi havaittuja. Listauksen lajikkeista löydät klikkaamalla tästä, klik klik.  Tavoitteena olisi saada vielä enemmän pakkaseenkin tomaatteja, mitä viime vuonna. Helmikuussa olimme jo käyttäneet kaikki tomaattisoseet pakkasesta ja kaipaisin niitä vieläkin.

Red Profusion tomaatti

Viime vuonna kasvatin useita chilejä, mutta totesin, ettei meillä niille ollut juurikaan käyttöä.  "Paholaisenhillo" oli oikeastaan ainoa asia, johon niitä käytin ja sitä varten riittää hyvin yksi taimi, joten tänä vuonna kasvatan pääsääntöisesti vain makeita paprikoita. "Paholaisenhillo" on siksi lainausmerkeissä, että omat tekeleeni olivat lopunpeleissä paremminkin kiltin tytön litkuja, kuin varsinaista paholaisenhilloa, khih. Makeita paprikoita on tulossa selvästi enemmän kuin viime kesänä, sillä rakastuimme täytettyihin paprikoihin ja niitä toivon, että pääsemme tällä kaudella tekemään paljon useammin. Hjam! Lisäksi meillä rouskutetaan paprikaa tuoreeltaan suuret määrät kesän aikana.

Paprikan taimia

Kiwanot ovat itselläni ensimmäistä kertaa kokeilussa. Ne eivät suoranaisesti lisää mitenkään omaa omavaraisuuttani, mutta kaikkea uutta on kiva kokeilla ja toisaalta, mikäli satoa saamme, niin olemme saaneet omavaraisesti uusia makuelämyksiä...

Kiwano

Meloneita tulee tänä vuonna lisää. Viime vuoden saldo jäi suhteellisen heikoksi harsosääskihyökkäyksen vuoksi, mutta saimme useammanlaisesta melonista maistiaisia. Hjam. Ja voin kertoa, niiden(kin) osalta nälkä kasvaa syödessä. Meillä tykätään meloneista kovasti ja olisikin kiva, jos niitä ei tarvitsisi satokaudella ostaa ollenkaan.

Kurkkuja kasvatin viime vuonna useampia erilaisia, mutta totesin, että niissä ei hirveästi eroja ollut maun suhteen. Siispä tänä vuonna keskityn hyviksi havaittuihin lajikkeisiin, joiden lisäksi uusina tulee useammanlaisia minikurkkuja, sillä Taika rakastaa syödä pikkukurkkuja. Niitä menisi vaikka kuinka paljon.  Lisäksi tavoitteena olisi opetella tekemään HYVIÄ suolakurkkuja. Viime vuoden suolakurkut eivät mitenkään hirveän suurta kannatusta saaneet, joten tässä on selvästi kehityksen paikka.

Porkkanoidenkin osalta koin viime vuonna värivillityksen. Suurin osa porkkanoista oli muita kuin perinteisia oransseja. Edelleen värikirjoa kannatan, mutta kaipasin viime vuonna niitä ihan perinteisiä oranssejakin, joten niitä tulee tänä vuonna enemmän.  Porkkanoita käytettiin eniten soseissa ja osa perheestä vähän karsasti meidän liloja keitoksia, khih.

Perunoita meillä syödään tosi paljon. Viime vuodesta ei ole kuitenkaan tarkoitus niiden määrää kasvattaa. Meillä ei ole sopivaa tilaa niitä säilyttää, joten syksyyn saakka syödään omasta maasta potut ja sen jälkeen siirrytään taas ostoperunoihin.

Salaattia laitan vain vähän. Jostain syystä ne tuppaavan kesällä jäädä syömättä. Sen verran toki pitää olla, että tortillojen väliin saa salaattia.

Herneitä meillä syödään vain tuoreeltaan. Tai no, lähinnä Taika syö. Muut lapset eivät niistä välitä, mikä on minusta tosi outoa. Herneethän on tosi hyviä. Pitää tänä vuonna kasvattaa sen verran, ettei tarvitse omien syömisten suhteen kitsastella, jotta Taikakin saa tarpeeksi napostella niitä. 

Pesukurkku on itelleni aivan uusi tuttavuus. Niitäkin voi pienenä poimittuna syödä, mutta itselläni on ajatuksena ihan saada pesukäyttöön semmoisia. Olisi jotenkin niin ihanaa ulkosaunassa käydessä pestä itsensä itse kasvatetulla pesukurkulla. Siinä on jotain ihanan maan läheistä!

Maissista minulla on ollut kasvatuksessa vain yhtä lajiketta. Tänä vuonna sen rinnalle tulee pari lajiketta lisää. Maissista ei olla ikinä mitään jättisatoa saatu. Viime kesänä taimia oli 5 ja saimme 3 tähkää. Jätin muutaman pöydälle odottelemaan kuvaamista ja menin pihalle jatkamaan hommia. Kun tulin takaisin, Taika mutusteli maisseja hyvin tyytyväisenä isänsä sylissä ja molemmat olivat erittäin onnellisen näköisiä. No eihän siinnä, kerkiäähän niitä kuvaamaan joku toinenkin kesä :D Toivoisin kuitenkin, että maisseja saataisiin vähän enemmän. Maissien suhteen minulla ei kuitenkaan ole mitenkään valtavia sato-odotuksia. Niissä tärkeintä on maistiaiset. 

Punajuurista meillä ei muut ihan hirveästi pidä, mutta tykkään itse, joten niitä kasvatan joka tapauksessa ja ruokaakin niistä laitan. Uunipunajuuret ovat aivan ihania. Eikä sosekeittokaan höystettynä punajuurella ole hassumpaa. 

Kesäkurpitsa lajikkeita tulee olemaan taas enemmän. Viime vuonnakin niitä oli useampia, mutta tänä vuonna tulee vielä lisää. Kesäkurpitsakeittoa syötiin viime kesänä paljon ja se oli aivan ihanaa. Meillä alunperin oli Ilona se, joka halusi kesäkurpitsaa laittaa kasvamaan ja parin kesän jälkeen olin minäkin aivan myyty. Viimeistään siinnä vaiheessa, kun ymmärsin, että niistä saa ihan oikeasti aterian tehtyä, rakastuin! Olin jotenkin kuvitellut, että kesäkurpitsasta saa tehtyä vain grillaukseen lisuketta, josta en kaiken lisäksi tykännyt ollenkaan. Onneksi on lapset, joilta voi itsekin ammentaa oppia <3

Lehtikaalia käytän lähinnä smoothieihin. Olin viime kesänä keksivinäni nerokkaan ruuan; lehtikaalimunakas ja olin himskatin ylpeä itsestäni. Jee, todellista omavaraisuus sapuskaa. Olisittepa nähneet HerraMiehen ilmeen, kun söi minun gourmet-ateriaani. Ei tehty toista kertaa. On tosin ruokaa, jota voisin tehdä itselleni ja jopa muksutkin sitä kenties söisivät. Lehtikaalia en kuitenkaan laita paljoa ensi kesänä kasvimaalle. Sen sijaan meinasin kylvää sitä kukkapenkkeihin, sillä se on mielestäni upea kasvi. Kuten myös mangoldiaa, jota ei kasvimaalle tänä vuonna tule ollenkaan. 

Sipulia kuuluu valtavasti ja sen alaa pitää lisätä reilusti. Viime kesänä taisi olla kaksi lavaa, joten tänä vuonna niitä taitaa tulla neljä. Sekään määrä ei tietysti koko talveksi riitä, mutta jos kesän ja syksyn ajan saisi omat sipulit, niin hyvä olisi.

Tomaatin taimia

Aiemmin mainitsemani värivillitys jatkuu yhä. Rakastan niin paljon sitä, kun lautaselta löytyy kaikenlaisia värejä <3 Paprikoita löytyy keltaisia, oransseja, lähes mustia, violetteja, kermanvalkoisia jne. Tomaattien värikirjosta nyt puhumattakaan. Porkkanoista erilaisia liloja, valkoisia, keltaisia, punaisia ja oransseja. Kesäkurpitsoista valkoisia, keltaisia ja vihreitä. Jne. I-HA-NAA! 

Tänä vuonna yritän jälleen nostaa oikeasti käyttöön tulevien kasvien määrää ja poistan kasvutuslistalta niitä, jotka jäävät toistuvasti syömättä. Salaatille en siis laita paljoa kasvatustilaa ja mangoldikin jää kasvimaalta kokonaan pois. Papujakaan meillä ei  mene juurikaan. Itse niistä tykkäisin, mutta ruuat joihin olen papuja laittanut, tuppaavat herättämään anti-innostusta muissa, joten turha niitä silloin on kasvattaa, kun kerran tilaa tarvitsee niille kasveille, jotka oikeasti tulevat käyttöön. Härkäpapuja tosin laitan jonkun verran, mutta nehän eivät papuja olekaan ;) Niistä tehdyt pihvit kelpaavat meillä kaikille ja ne ovat yksi niistä ruuista, joissa pääsen liputtamaan juuri omavaraisuutta, kun kaikki niihin tarvittavat ainekset mausteita lukuun ottamatta on omasta takaa. 

Kananmunat ovat oikeastaan ainoa asia, joiden suhteen olemme ympärivuoden omavaraisia. Kanojen määrää ei ole tarkoitus lisätä, mutta jos joku rouvista innostuu hautomaan, niin en toki pahakseni pistä. 

Maitotölkit ovat käteviä ruukkuja tomaatin taimille

Suunnitelmien eteneminen

Ulos en ole päässyt tekemään yhtään mitään konkreettista, sillä meillä on vielä lunta aivan valtavasti. Yksi konkreettinen juttu omavaraisuuden lisäämiseksi on uusi kasvihuone. Strong 18 ei riittänytkään, vaan tulossa on sille kaveriksi Nuoli 12. Jos nuo eivät riitä, niin sitten laitan vielä yhden huppukasvarin pystyyn. 

Uutta kasvihuonetta ei toki ole vielä pystytty ja itse asiassa se on vasta matkalla meille, mutta sen tuloon on jo varauduttu. Olen siis lisännyt itselleni jäävää taimimäärää viime vuodelta. Tomaatteja ja paprikoita on taimina nyt noin  120. Niiden lisäksi olen kylvänyt vasta basilikaa ja kiwanoja. Kiwanoiden kanssa tulen olemaan vielä ongelmissa, sillä ne itivät paljon nopeammin ja paremmin, mitä kuvittelin. Kuvittelisin niiden olevan vähän herkkiä, joten liian suuriksi päästyään ne voivat olla hankalia kavereita. Noh, kääntöpuolena toki se, että saa aiemmin satoa, JOS kaikki menee hyvin. 

Nyt on kaikki siemenet jo hankittu, ellei heräteostoksia tule. Huomenna aloitan melonien kylvön ja ihan piakkoin myös pesukurkut pääsevät multaan. 

Koulimista, purkittamista ja ties mitä taimitouhua riittää nyt aivan hurjan paljon. Onneksi se on mieluisaa puuhaa, joten ainoa kurja puoli on ajan rajallisuus. Toinen hankaluus alkaa olemaan tilanpuute, mutta sehän nyt on kroonista kaikilla puutarhaintoilijoilla näin keväällä. Onneksi kohta pääsen viskaamaan orvokit pihalle, niin saa taas vähän lisätilaa muille taimille. 

Hyvin ollaa siis ajoissa.  Paprikoiden osalta  minun mittapuulla jopa super ajoissa, sillä raakileita alkaa jo olemaan jonkin verran. Hiphei! Yksi oma tavoitteeni nimittäin oli, että saamme heti kesän alusta saakka omia paprikoita ja toistaiseksi näyttää hyvältä. 

paprika

Suosituksia

Tämän kuun lisäaiheena oli suositus, jossa sai valita, mitä suosittelee muille. Olen ehkä vähän tylsä, mutta suositukseni aiheena on tomaatit. Tylsä siis siksi, että tämä on minulta super ennalta-arvattavaa, mutta ei se mitään. Tomaateista löytyisi toki vaikka kuinka paljon lajikkeita, joita voisi suositella, mutta laitan tähän muutamat lajikkkeet, joissa on kaikki kohdallaan; loistava maku, hyvä satoisuus ja taudin kestävyys. 

Avomaalle: Tigerella, Tanskan Vienti, Lemon Cherry ja Pink Baby Plum. Lämpimällä seunustalla, ruukussa kasvatettuna tekivät hyvin sadoa ja aaaah se maku! 

Amppeliin: Red Profusion F1 ehdottomasti!

Kasvihuoneeseen: Costoluto Fiorentino, Citrina, Blush ja Green Envy. 

Yhteispostaussarjahan ei olisi yhteinen homma, ellei siihen osallistuisi muitakin. Käy kurkkaamassa, mitä muille sarjaan osallistuneille kuuluu: 

Urban Farming

Harmaa torppa

Tsajut

Sarin puutarhat

Korkeala

Jovelan talopäiväkirja

Maalaiskaupungin piha

Riippumattomammaksi

Kohti laadukkaampaa elämää

Metsäläisten elämää

Sorakukka

Laura eli Javis

Rakkautta ja maan antimia

Palokankaan pientila

Alussa oli Vehkosuo

Puutarhahetki

Pienen pieni farmi

Iso-Orvokkiniitty

Villa Koira

Mrs Sinn

Torpan tyttö

Ku ite tekee

Luomulaakso

Saman otavan alla

Caramellia
Airot ulapalla