Tomaatin kouliminen

Olen suorastaan intopiukeana koulinut tomaattejani ja lopputulos on se, että taimia on nyt 166 kappaletta. Olin vähän yllättynyt, kuinka "vähän" taimia lopulta olikaan, kun olin alunperin laskeskellut niitä olevan lähemmäs 300 kappaletta. Onneksi en ollut huomioinut sitä, että osaan poteista olin laittanut vähemmän siemeniä ja suuren osan olin jo koulinutkin. Pienimmät taimet heitin surutta pois. Uskokaa tai älkää, 166 taimea kuulostaa nyt suorastaan säälittävän pieneltä määrältä, kun olin varautunut ihan toisenlaiseen lopputulokseen. Kysyinkin perheeltä, että pitäisiköhän laittaa tomaatteja tulemaan lisää. Olisittepa nähneet ilmeet. Ilonakin älähti heti, että ÄITI!!! Yhdellä sanalla voi kertoa paljon. Khih. 

Aika moni lukija on toivonut perus asioista vinkkejä, joten ajattelin postata siitä, miten itse koulin tomaatintaimet. Vaikka toisaalta taimet ovat hyvin herkkiä, niin kuitenkin ne kestävät yllättävän paljon käsittelyä. Jos samassa potissa on monta taimea, nappaan mullan pinnan tuntumasta taimen rungosta kiinni ja hitaasti nostan taimen irti. Puristaa ei tietenkään kannata, mutta taimi kyllä kestää tälläisen käsittelyn. Kookospelleteissä kasvaneet taimet erottelen siten, että irroitan pelletin kasassa pitävän suojuksen (mitä lie kankaan oloista materiaalia se sitten liekkään) ja puristelen hellästi pelletin rikki. Sitten taimet on helppo irroitella toisistaan erilleen.

Täytin pienet ruukut Biolan Kasvusammaleella ja istutin taimet lähes sirkkalehtiään myöten. Pitkiksi venähtäneet taimet istutin hyvin vinoon, jolloin sain vartta enemmän kasvualustan alle. Tomaatti kasvattaa varteensa lisää juuria, eikä tykkää ollenkaan pahaa syvään istuttamisesta. Päin vastoin. Taimi tukevoituu siitä. Lopuksi kastelin kasvualustan sen verran märäksi, että pohjasta alkoi tipahtelemaan vettä.

Olen kertonut ennenkin tuosta mainiosta Biolan Kasvusammaleesta ja olen tosiaan siihen tykästynyt. Biolan Kasvusammal on lannoitettu ja kalkittu käyttövalmis kasvualusta, jota voi käyttää taimille, kesäkukille ja huonekasveille.  Kasvusammal on valmistettu uusiutuvasta rahkasammaleesta. Kasvualustan sopivan kosteuden ylläpitäminen on helppoa, sillä sammal varastoi vettä, mutta pysyy märkänäkin ilmavana. Rahkasammal ehkäisee haitallisten mikrobien kasvua kasvualustassa.  Oma kokemuksesi tästä on erittäin hyvä! Kasvualusta on helppo pitää sopivan kosteana ja taimet näyttävät viihtyvän siinnä erinomaisesti. Vahva suositus!

Ravinnepuikot ovat itse hankittuja. Kasvusammal saatu blogiyhteistyönä.

Pienet taimet eivät koulimisesta hätkähdä, mutta isommat saattavat lörpähtää ihan kokonaan. Tästä ei kannata hätääntyä ollenkaan. Seuraavana päivänä taimet ovat jälleen kunnossa! Suoraan auringonvaloon en vie juuri koulittuja taimia, jos ne lörpähtävät, vaan annan niiden vähän varjoisammassa paikassa kerätä voimia. Mutta, jos taimesi näyttää tältä, niin ei huolta:

Vaikka monet isommat taimet  makoilivat lähes maata myöten, olivat ne seuraavana päivänä jo ihan pirteitä ja virkeitä.  

Kasvusammal on jo lannoitettua, mutta parin viikon jälkeen koulimisesta aloitan lisälannoituksen. Pieniin ruukkuihin laitan Biolan Ravinnepuikkoja.  Ravinnepuikot ovat luomuja ja ne on valmistettu kompostoidusta broilerinlannasta sekä merilevä- ja muista kasviperäisistä jauheista. Ravinnepuikot on periaatteessa tarkoitettu huonekasveille, mutta toimii tässäkin erinomaisesti.  Ravinnepuikot työnnetään syvälle multaan ja peitellään.  Lannoitepuikoista taimi saa kuukaudeksi ravinteet. Pakkauksessa on ohjeet, kuinka monta puikkoa minkäkin kokoiseen ruukkuun laitetaan. Paketin vasen reuna toimii mittana, joka on varsin kätevää. Pakkaus muutenkin on mielestäni tosi mahtava, koska sen saa avaamisen jälkeen suljettua uudelleen. Olen käyttänyt taimille erinomaisin tuloksin myös Biolan Yrtti-lannosta ja siitä löytyy postaus täältä. Aivan loistava tuote, jota suosittelen lämpimästi. 

Biolan Ravinnepuikko

Perheen miespuoliset jäsenet ilahduttivat minua torstaina kasaamalla taimille hyllyn. Tietävät selvästi, miten ilahduttaa minua! Nyt näyttää melko tyhjälle joka paikka. HerraMies itseasiassa antoi vähän noottia siitä, etten ole tarpeeksi ahkerasti tehnyt kylvöjä, kun hylly ja taimipöytä huutaa tyhjyyttä. Yritin selittää, että olen kylvänyt kesäkukkia ja ne ovat itämässä, mutta ei kuulema auta. Tässä keskustelussa saattoi olla häivähdys sarkasmia...

Sohvakin on jo käännetty, jotta taimille saatiin lisää tilaa. Vähän jännittää, miten Taika antaa taimien olla rauhassa. Toistaiseksi tyttö on niitä vain ihaillut, mutta muuten antanut olla. Mutta luulen, että aina kun isoveikka tulee sohvaa asuttamaan, niin sitten tilanne on toinen. Taika tuppaa vähän riehaantumaan silloin...

Taimipöytä huutaa tyhjyttään.

Luulen, ettei mene kauaa, kun ensimmäiset tomaatit alkavat kukkimaan.  Tomaatin taimia löytyy siis hyvin erikokoisia meidän huushollista tällä hetkellä. 

Toivottavasti näistä vinkeistä oli hyötyä. Ja aina saa kysyä, jos joku asia jäi pohdituttamaan. Itse en ole asiantuntija, mutta yritän aina auttaa, jos vain osaan! 

Ihanaa viikonlopun jatkoa Sinulle! Täällä paistaa aurinko aivan mahtavasti ja lumet saavat kyytiä. Joku höperö kevääntekijä kävi eilen mättämässä lunta pois kukkapenkkien päältä. HerraMies nauraen pudisteli päätään ja höpisi jotain kahelista kukkahöperöstä. Luulen kuitenkin, etten ole ainoa kevääntekijä! Muutkin kevääntekijät ilmoittautukoot ;)

Kevätmessut - puutarhurin, herkuttelijan, mökkeilijän ja sisustajan paratiisi!

Kuva: Messukeskus

Perinteiset Kevätmessut lähestyvät huimaa vauhtia.  Kevätmessut ovat Helsingin messukeskuksessa 12-15.4. Itselleni Kevätmessut on aina odotettu tapahtuma ja useimpina vuosina sielä on tullut käytyäkin. Pihastani löytyy paljon messuilta löydettyjä aarteita. Kevätmessuilla viihtyy  puutarhaharrastajat, mökkeilijät, sisustajat ja herkuttelijat, sillä tapahtumassa yhdistyy viidet erilaiset messut; Kevätpuutarha, OmaMökki, Lähiruoka ja Luomu, Oma Koti ja Sisusta. Nimiä klikkaamalla pääset jokaisen tapahtuman omille sivuille. 

Kevätpuutarha-messut on Suomen suurimmat puutarha-alan messut, josta ei inspiraation lähteitä puutu. Messuilta löytyy paljon tietoa, tuotteita ja silmän ruokaa.  Ja tietenkin paljon paljon mukavaa osteltavaa! 

Kuva: Messukeskus

Ohjelmatarjontaa ei messuilta todellakaan puutu. Jokaiselle varmasti löytyy jotakin. Koko ohjelmatarjonta löytyy tästä klikkaamalla. Itse menen messuille sunnuntaina ja suunnitelmissa on mennä kuuntelemaan pihasuunnittelija Tanja Niemisen luentoa aiheesta Suomalainen mökkipiha sekä Maija Stenmanin Ideoita piharuukkuun ja parvekelaatikkoon-luentoa.  Itseäni kiinnostaa myös Yrtit ja vihannesviljely parvekkeilla ja terasseilla-luento, jonka pitää Katja Nikkari. 

Kuva: Messukeskus

Kuitenkin rehellisesti sanottuna, itse menen messuille nimenomaan tekemään ostoksia. Toki hakemaan ideoitakin, mutta kukkahullu on kukkahullu ja enemmän on enemmän. Eikä näiltä messuilta varmasti osteltavat lopu kesken. Ylipäätään kaipaan kukkia ja keväistä tunnelmaa. Nyt kun kevät on myöhässä, niin Kevätmessut ovat erittäin tervetullut kevään tuulahdus <3

Kuva: Messukeskus

Oletko Sinä tulossa Kevätmessuille? Sain kaksi lippua arvottavaksi Kevätmessuille. Arvon molemmat liput yhdelle onnekkaalle, joten voittaja voi ottaa kaverin mukaan. Pidetään super pika-arpajaiset, eli arvonta-aika on 5-6.4, eli aikaa osallistumiseen on vain tänään ja huomenna. Kirjoita kommenttikenttään mukavat keväiset terveiset ja sähköpostiosoitteesi. Osallistua voi kaikki halukkaat. Laitan liput sähköpostilla, joten huomioi, että   s.p.osoitteesi on kommentissasi mukana. 

Kanojen kuulumisia

Kanojen kuulumisia on toivottu kovasti ja nyt on toiveenne kuultu! Tyttöset pääsivät nauttimaan pääsiäisohrasta pihalle. Kanojen ulkonapitokielto päättyy vasta 31.5, mutta uskalsin päästää sulkarouvat hetkeksi, kun valvoin niitä kokoajan. Kanat eivät siis olleet kosketuksista luonnonvaraisten lintujen kanssa, eivätkä syöneet niiden kanssa samaa ruokaa. Ohrat tuotiin suoraan sisältä pihalle ja loput vietiin kanalaan sisälle kuvaushetken jälkeen.

Martta ja Lotta kuuntelivat hyvin tarkkaan kaikkia mahdollisia ääniä. Veden lorina katolta tuntui olevan erityisen ihmeteltävä ääni. 

Tytöille maistui ohra erittäin hyvin. Hjam, vihreää herkkua! Tulisipa jo pian kesä ja pääsisi tytöt nauttimaan päivittäin ruohosta ja muusta vihreästä.

Lotta tosin totesi, että tämähän on erinomainen hautomapesä. Martta katsoi pikkuisen hitaasti kyseistä touhua.

"Siis mitäh, mitä outoa tässä nyt muka on?" - näyttää Lotta ajattelevan.

Millakin tuli hetkeksi ulkoilemaan, mutta ei erityisen paljon näyttänyt siitä nauttivan. Hetken aikaa ihmetteli ääniä ja sitten vein sen takaisin sisälle.

Kun tytöt vietiin sisälle, ne jämähtivät oviaukossa olevalle laudalle ihan kuin mielenosoiteksena, että me emme enää halua olla sisätiloissa vaan haluamme kesän ja ulkoilun. Ymmärrän niitä hyvin!

Otin vähän videotakin sulkarouvien ulkoiluhetkestä, joten se tulossa Youtuben puolelle lähiaikoina. Millalta, Lotalta ja Martalta terveisiä kaikille <3

Daalia - kesän kaunotar

Sain muutama viikko sitten ihanan paketin. Yhteistyökumppanini Nelson Garden lähetti minulle uutuus daalioitaan. Paketin mukana oli yllätyksenä myös pussillinen freesioita. Daaliat ovat yhtiä lemppari kesäkukkiani ja olin ihan intopiukeana näistä upeista lajikkeista. Minulla oli ystävä kylässä, kun paketti saapui ja jostain kumman syystä hän sai intoilustani hyvät naurut. Tosin, kyseinen ystävä on aivan yhtä höyrähtänyt daalioihin, joten oikein hyväntahtoista naurua oli kyseessä.  Enkä paketin avattuani ollut enää ainoa intoilija! 

Daaliat voi halutessaan jo nyt laittaa esikasvamaan, mutta eteläisessä Suomessa kerkiävät kukkimaan, vaikka ne istuttaisi toukokuussa suoraan maahan. Kun kasvu on alkanut, täytyy muistaa suojata ne  hallalta, sillä daaliat ovat hyvin kylmän arkoja. Ennen istutusta juurakoita voi liottaa yön yli lämpimässä vedessä. Istutuksen jälkeen kastelun kanssa kannattaa olla maltillinen, jottei juurakot mätäne liian märässä kasvualustassa. Jos taimet kasvavat pitkiksi ja honteloiksi, ne kannattaa latvoa, jolloin taimi tuuheutuu. Lannoitetta nämä kaunottaret vaativat melko paljon kasvukauden aikana, jotta jaksavat ilahduttaa runsaalla kukinnalla. Kasvupaikan on hyvä olla aurinkoinen tai puolivarjoinen. Daaliathan ovat myös monivuotisia iloja, joten syksyllä hallan käytyä juurakot kannattaa nostaa ylös ja viedä viileään paikkaan talvehtimaan. Itse laitan juurakot turpeen sekaan ja vien kellariin. 

Mutta siis, Nelson Gardenille on tullut tänä keväänä ihan mielettömän upeita uutuus-daalioita, joiden värit ovat todella herkullisia ja vastustamattomia, vai mitä olet näistä mieltä?

Koristedaalia "Pink Magic" kasvaa noin 70 senttiseksi ja sen väritys on ihan mieletön. Terälehdet ovat vaaleanpunaiset, joissa kulkee kauniita rosanvärisiä raitoja. Terälehtien pohja on keltainen, joka tuo kaunista kontrastia vaaleanpunaisen kanssa. Tämän pitäisi pysyä hyvin pystyssä ilman tukeakin. 

Dahlia

"Almands Joy"- koristedaalia on valtavan suuri kukkainen kaunotar. Kukka on liilanpunertava, lähes laventelin sininen. Odotan niin paljon tämän kukintaa, oih! Tämä kasvaa noin metrin mittaiseksi ja itse ainakin tuen tämän, jotta jaksaa kannatella suuret kukkansa. 

Koristedaalia

"Ekaterina"-koristedaalia on sykähdyttävä uutuus, jonka kukat vaikuttavat kaukaa katsottuna vaaleanpunaisilta, mutta läheltä katsottuna huomaa, että terälehdet ovat pohjimmiltaan kirkkaan keltaisia ja muuttuvat tumman roosan sävyisiksi. Kasvaa noin 80 senttiseksi ja soveltuu erinomaisesti myös leikkokukaksi. Daaliat ylipäätään ovat hyviä leikkokukkia, sillä ne kestävät maljakossa todella pitkään kauniina. 

Daalia 

Nelson Gardenin sivuilta löytyy paljon muitakin kauniita uutuuksia daalioista ja ne löytyvät klikkaamalla tästä. Itse meinasin hankkia ainakin Vuokkodaalian, sillä sellaista minulla ei ole ennen ollutkaan. 

Freesioita itselläni on ollut yhtenä kesänä ja tykästyin niihin kovasti, joten ilahduin myös freesioita paljon. Freesiat ovat tuoksuvia, intensiivisen värisiä kaunottaria, jotka ovat parhaimmillaan ryhmään istutettuna. Nämä kerrotut freesiat  kasvavat 30-45 senttiä korkeiksi. Itse istutan nämä varmaankin perennojen sekaan tuomaan värikkyyttä. Freesiat voi laittaa esikasvamaan näin huhtikuussa, mutta itse istutin ne viimeksi suoraan maahan ja tuolloinkin kerkisivät hyvin kukkimaan. 

Freesia

Taas tälläkin kerralla, kun aloin kuvauspuuhiin, ilmoitti Taika haluavansa tulla esittelijäksi. Ja jälleen kerran, jukurtit naamalla. Khih. Alkaa tulemaan näköjään jo tavaksi. Kun jukurtit oli pyyhitty, loppui mallin ura siihen. 

Kiinnitin daalioissa heti huomiota siihen, että juurakot ovat todella hyvän kokoisia. Pussissa ei ole todellakaan vain muutama pieni juuren pätkä, vaan oikeasti kunnon määrä juuria, joten myös kasvin voi odottaa olevan hyvänkokoinen ja kukkivan runsaasti.  Ehdoton plussa Nelson Gardenin juurakkopusseille! 

Daalian juurakko

Poden keväisin kroonista tilan ahtautta, joten kaikkia daalioitani en aio esikasvattaa. Nämä kuitenkin meinasin laittaa lähipäivinä likoamaan ja sen jälkeen istuttaa. Pääsen sitten nauttimaan kukista hyvissä ajoin. 

Mikä näistä kaunottarista oli Sinun suosikkisi ja esikasvatatko Sinä daaliasi? 

Askel askeleelta kohti omavaraisuutta. Vuosi 2018. Osa 3: Suunnitelmien eteneminen

Muistattekin ehkä yhteispostaus-sarjamme, jossa useampi henkilö kirjoittaa siitä, kuinka pyrkii kohti omavaraisuutta. Kyseessä on siis Facebookissa olevan Omavaraisuus blogeissa-ryhmän porukka, joiden jokaisen omavaraisuus aste on hyvin erilainen. Osalla omavaraisuus aste on melko suuri ja osalla taas, kuten minulla, melko pieni. Omavaraisuus on myös paljon laajempi käsite, mitä itse olin alunperin edes ajatellut ja onkin ollut todella mahtavaa lukea muiden postauksia samasta aiheesta ja täten laajentaa omaa ajatteluaan asiasta. Kiitos jokaiselle postaussarjaan osallistuneelle. Jokaiselta olen saanut uusia ajatuksia ja uusia oppeja! Olette kaikki todella upeita tsemppareita matkallani kohti omavaraisuutta <3

Askel askeleelta kohti omavaraisuutta: Osa 1: Suunnitelma-postauksessa kerroin, mitä kasvatuslistaltani löytyy, eli porkkanaa, sipulia, chiliä, makeaa paprikaa, herneitä, kurkkua, perunaa, tomaattia, salaattia, papuja ja kesäkurpitsaa.  Tässä postauksessa kerroin myös toiveesta, että juhannuksena pääsisimme maistamaan ekoja omia perunoita, joten niiden ämpäriin istuttaminen alkaisi olla ajankohtaista. 

Askel askeleelta kohti omavaraisuutta: Osa 2: Suunnitelmien eteneminen-postauksessa kerroin siitä, että toistaiseksi eteneminen oli ollut siementen hankintaa sekä paprikoiden ja tomaattien esikasvatusta. Esikasvatuksessa oli tuolloin makeita paprikoita  (seitsemää erilaista), chilejä ja tomaatteja (reilu kymmenkunta  erilaista). Kaikki olivat vielä melko pieniä taimia. Tarkoituksenani oli, että huhtikuun postaukseen olisin kerinnyt jo tekemään suunnitelmaa kasvimaasta, mutta siitä ei ole vielä ollut toivoakaan. Mihin lie aika hujahtaa, kun tuntuu, ettei ole oikeasti suunnitelmia ehtinyt sen tarkempaan tekemään. Eli, ensimmäinen kosahdus suunnitelmissa, muttei onneksi lopputulokseen milläänlailla vaikuttava. 

Taimet ovat lisääntyneet hurjasti ja tomaattihulluus vinksautti tämän rouvan pään melko huimasti. Kerroinkin, että siemeniä löytyi 74 erilaiseen lajikkeeseen, mutta pyrin siihen, että kasvatan vain 50 erilaista tomaattia. Tämäkin sujui vielä melko hyvin, eli onnistuin kaventamaan valikoiman 57 tomaattiin. Ajattelin päästä helpolla ja laittaa jokaiseen kookospellettiin useamman siemenen samaa lajiketta varmistaakseni itämisen ja sitten vain nyppiväni ylimääräiset taimet pois. Osaako kukaan yhtään arvata, kuinka tässä sitten kävikään? Kyllä vain, aloin taimia kuitenkin koulimaan ja kohta olen takuuvarmasti pulassa niiden kanssa. Taimia on nyt pitkälti yli 100 kappaletta ja kouliminen on vasta aluillaan. Lähes kauhuissani laskin, että lopulta tomaatin taimia on lähemmäs 300. Tämä kuitenkin on mielestäni täysin ymmärrettävä vinksahdus, koska miten kukaan pystyy vastustamaan sinisiä, vihreitä, oransseja, keltaisia, raidallisia, mustia, vaaleita ja erimuotoisia tomaatteja? Hups ja khihii! Mutta ei hätää, ylimääräisille löytynee uudet kodit. Ainakin uskoisin, että erikoisille lajikkeille löytyy ottajia. Itselläni on edelleen tarkoituksena säästään omaan käyttään vain yksi taimi per lajike (paitsi muutamista tarvitsen kaksi...)

Samantyylinen hulluus iski paprikoiden kanssa ja nyt on itselläni ylitarjontaa kermanvalkoisista, lähes mustista ja liloista paprikoista. Niillekkin löytynee uudet kodit melko helposti. 

Suurin osa taimista on ollut makuuhuoneessamme, jossa on kulmaikkuna. Taimipöytä jouduttiin jo vaihtamaan suurempaan ja oho, nyt on sekin täynnä (ensimmäinen kuva). Viherhuoneen ikkunalaudat alkavat pikku hiljaa täyttymään, eli seuraavana ohjelmassa on kevyiden kasvihyllyjen kasaaminen. Viherhuonetta asuttaa teini joka toinen viikonloppu, joten tämä aiheuttaa pieniä pohdintoja, että miten asia saadaan järjestymään siten, että makuupaikka säilyy, mutta myös taimihyllyt mahtuvat ikkunoiden ääreen. Kyse ei siis ole isosta tilasta. Vilpittömästi uskon, ettei tästäkään suurempaa hankaluutta koidu. Onneksi HerraMies on ainakin toistaiseksi ollut hyvin ymmärtäväinen höyrähdykseni suhteen. Ehkä vähän päätään pyörittelee ja ilmoittaa vaimonsa olevan täysin kaheli, mutta kukapa ei vastaavassa tilanteessa noin tekisi? 

Olen nyt viikoittain aina maanantaisin postaillut taimien kuulumisia ja viime viikolla olikin puhetta chilin ja tomaatin taimien huimasta kasvuvauhdista. Samassa postauksessa on muuten asiaa taimien lannoituksesta, joten suosittelen sen lukemaan, mikäli pohtii, miten taimia pitäisi lannoittaa ja mikä olisi siihen helppo ratkaisu. Postaus löytyy tästä klikkaamalla. 


Chilien ja tomaatin viikkokasvu. Yläpuolinen kuva on aina viime viikon tilanne ja alapuolella tänä aamuna otettu kuva. 

26.3

2.4

26.3

2.4

26.3

2.4

Taimet ovat jatkaneet hyvää kasvuaan ja muutamia ensimmäisiä nuppuja onkin ilmestynyt paprikoihin. Arvatkaa, kenen henkinen lambada on siirtynyt ihan todellisiin tanssiaskeleisiin! Koen ihan huimaa onnistumisen riemua. Ehkä ihan pikkuisen tätä iloa vähentää tieto siitä, että kukat täytyy nyppiä pois, jotta taimi keskittyy vielä kasvamiseen. Toisaalta, koska kaikissa Patio Red-paprikan kolmessa taimessa nuppuja on näkyvissä, annan yhden jo alkaa hedelmää kasvattamaan, jos niikseen tulee. 

Hyvä kasvu ei tarkoita ainoastaan ylöspäin kasvua, vaan myös haarautumista. Rocoto on nyt alkanut haarautumaan. Rocoton kylvin jo 1.1.

Taimikasvatukset ovat siis hyvällä mallilla. Siemenet on nyt kaikki hankittuna ja papujen osuus kasvoikin lajikemäärältään suurempiin mittoihin, mitä olin alunperin ajatellut. Tomaattihöyrähdys ei näytä olevan ainoa laatuaan minun kohdallani. Saman tyylinen höyrähdys on tapahtumassa papujen, kurkkujen ja melonien kohdalla... Suunnitelmat siis etenevät ja ensi kerralla (eli toukokuun ensimmäisenä maanantaina) onkin pakko olla jotain konkreettista tapahtunut jo varsinaisilla kasvupaikoilla. Eli kasvupaikat pitäisi alkaa jo olemaan siinnä vaiheessa tehtyinä. Nyt melko suuri osa niistä on kasassa olevina lavakauluksina tuolla varastossa. Lumien toivoisi pian sulavan, jotta pääsisi myös ulkona tositoimiin.

Näin lopuksi omavaraisuuden lisäämisestä haaveileville onkin hyvä vinkata blogissani olevasta kasvihuonearvonnasta, johon kerkiää osallistumaan tämän viikon sunnuntaihin saakka. Palkintona on siis Strong12 kasvihuone. Arvontaan pääset osallistumaan tästä. Osallistumisohjeet kannattaa lukea huolellisesti.  Olen ollut tosi innoissani siitä, että Akiro Oy tarjosi näin upean mahdollisuuden päästä toteuttamaan jonkun todella suuri haave. Arvonnan suoritan videon muodossa, jonka sitten pääsee katsomaan Maatiaiskanasen Elämää Youtube-kanavalta. Kanavalleni pääset klikkaamalla tästä. Olen myös todella iloinen, jos rupeat kanavani tilaajaksi <3 

Strong12. Kuva Akiron nettisivuilta

Muut sarjaan osallistuneet bloggaajat ja heidän tämän hetken kuulumiset löydät aina blogin nimeä klikkaamalla

Mrs Sinn

Korkeala

Olipa kerran arki

Villa Koira

Rakkautta ja maan antimia

Korpinkiven tupa
Villa Valtaus

Riippumattomammaksi
Isontalon elämää

Farmer to bee

Harmaa torppa

Lapsityövoima-leipomuksia ja talvetettuja kasveja

Toivottavasti pääsiäisesi on tähän mennessä sujunut mukavasti. Itse olen pääsiäisen pyhät töissä, joten eilinen pyhitettiin yhteisille puuhille perheen kesken. Lapset ovat leiponeet pääsiäisherkut meille ja etenkin Ilona poistui omalta mukavuusalueeltaan reippaasti ja saikin hyvää oppia sen tiimoilta. Juliakin pääsi kokeilemaan jotain itselleen ihan uutta ja tykästyi kovasti hyydykekakun tekoon. Tämä persikka-rahkakakku on mukavan raikas näin suklaatäytteisen juhlan aikana. 

PERSIKKA-RAHKAKAKKU

Pohja: 

200 g Digestive-keksejä

50 g voita

Täyte:

2 dl kuohukermaa

500 g maitorahkaa

1.5 dl sokeria

Puolikkaan sitruunan mehu

6 liivatelehteä

Kiille:

800 g purkki persikoita sokeriliemessä

Puolikkaan sitruunanmehu

6 liivatetta

Murskaa piparit. Tehosekoitin on hyvä apuri tähän. Laita murskan sekaan sula voi ja sekoita. Ota irtopohja kakkuvuuasta pohjaosa pois, sivele öljyä vuuan reunoille. Painele pohjataikina kakkuvuuan keskelle tasaiseksi pohjaksi. Laita jääkaappiin hetkeksi kovettumaan.

 Laita täytteen liivatteet kylmään veteen pehmenemään. Vatkaa kermavaahto. Sekoita vaahtoon sokeri ja rahka. Purista liivatelehdistä vedet pois ja liuota kuumennettuun sitruunamehuun. Kaada vähän jäähtynyt liivateneste täytteeseen ja sekoita hyvin. Kaada täyte pohjan päälle ja tasoita pinta.  Anna jähmettyä yön yli tai vähintään 3 tuntia.

Kiilteeseen tulevat liivatteet laita kylmään veteen pehmenemään. Soseuta persikat tehosekoittimella. Sulata liivatteet 1 dl:n kuumennettuun persikoiden sokeriliemeen. Sekoita liivateneste ja sitruunamehu persikkasoseeseen.. Kaada kiille varovasti kakun pinnalle. Anna jähmettyä jääkaapissa vähintään kaksi tuntia.

Irrota kakkuvuoka varovasti. Mikäli näyttää, että kakku alkaa halkeilemaan, irrottele veitsen avulla kakun reunat vuuasta ensin.

Ilona on saanut koulusta tehtäväksi tehdä useita ruokia ja leivonnaisia. Yksi tehtävä oli leipoa joko täytekakku tai kääretorttu. Löysin kuvan vähän erilaisesta kääretorttukakusta ja ehdotin sen tekemistä Ilonalle. Kääretorttupohja leikataan kapeiksi suikaleiksi ja kierritetään pystyraitaiseksi kakuksi.  En kuitenkaan ollut perehtenyt ohjeeseen, vaan katsoin vain kuvan. Pieleen meni muutama kohta ja tyttö meinasi jo hermostua, ettei koskaan pitäisi mitään uutta kokeilla. Ohjeessa neuvotaan tekemään kaksi kääritorttupohjaa, jotka puolitetaan, jolloin saadaan tasakokoiset palat. Ilona teki yhden pohjan ja jakoi sen kolmeen osaan. Enkä tajunnut neuvoa, että tekisi "kaavan" leivinpaperista. Lopputulos oli, etteivät palat olleet täysin samankokoisia. Totesimme, ettei se haittaa. Täytteiden laiton jälkeen tyttö alkoi kääretorttua kierittämään, mutta sehän alkoi samantien hajota. Sanoin, ettei haittaa, mutta toisen levyn laittaminen alkoikin jo muodostua liian haasteelliseksi. No mikä meni pieleen? Emme käyttäneet leivinpaperia käärimisen apuna. Sen verran Ilona jo herpaantui, että pyysi minua tekemään käärimisen loppuun. Käärin hajoilevat palat toisiinsa ja mäjäytin koko komeuden tasapohjaiseen kuppiin. Vähän käsin muotoilimme pyöreämmäksi ja laitoimme jääkaappiin odottamaan. Muutaman tunnin päästä Ilona kuorrutti kakun kermavaahdolla ja hyvä tuli! Ilona oli tosi onnellinen, kun täydestä katastrofista tulikin herkullinen ja kivan näköinen lopputulos. Hyvää oppia myös tämä, ettei aina kaikki suju kuin Strömsössä (ja että ohjeet kannattaa lukea tarkkaan). Mielestäni hyvä ohje tälläisen kakun tekoon löytyy täältä. 

Kävin eilen saunatuvalla kurkkimassa talvetettuja kasveja. Kasvit on siis talvetettu kellarissa ja muutamia viikkoja sitten vein ne saunatuvalle, jossa on valoa ja  vähän lämpöäkin. Kasvua on jo näkyvissä. Kauniita kuvia ei nyt ole luvassa, mutta laitanpa kuitenkin kuvia kasvien tilasta. Kuvassa vasemmalla olevassa ruukussa on inkalilja, Ilonalta äitienpäivälahjaksi saamani hortensia ja muratti. Kaikki ovat lähteneet kasvuun ja pitäisi kuolleet oksat leikellä pois. Persikkapuu alkaa vihertymään kivasti (keskimmäisessä ruukussa). HerraMieheltä viime vuonna saamani naistenpäivä-hortensia on loistavassa kasvussa.  Lumipallot ovat ruukuissa siksi, että niiden avulla katselu on helppoa. Vaikka multa olisikin ihan kuivaa, lumipallo sulaa niin hitaasti, että vesi pääsee siihen hyvin imeytymään. Näin ei myöskään ole vaaraa ylikastelusta, joka mädännyttäisi juuret. Helposti lehdettömiä kasveja tulee ylikasteltua, mutta näin kasteltuna sitä vaaraa ei tosiaan ole. 

Toinenkin inkalilja on lähtenyt hyvin uuteen kasvuun. Nämä olivat kellarissakin lähteneet kasvamaan, mutta hiiret olivat hyökkäyksensä aikana syöneet kaiken uuden kasvun. Vähän jännitin, että lähtevätkö uudestaan kasvamaan, mutta hyvältä näyttää. 

Pelargoniat näyttävät aina ihan kuolleilta kellarissa vietetyn talven jälkeen. Näistä vielä hyvin rujoja kuvia postauksen lopussa tuomassa lohtua heille, jotka pelkäävät pelakuidensa kuolleen.

Hortensian kukinnasta päästään nauttimaan tänäkin kesänä. Hortensiahan on siitä jännä kaveri, että vaikka sen saisi talvehtimaan, se ei välttämättä kuki uudestaan seuraavana kesänä. Olen siis enemmän kuin innoissani tästä! Ensimmäinen kerta, kun talvettamani ruukkuhortensia kukkii seuraavana vuonna <3 Hiphei!

Sinisade on hengissä. Jotenkin vahvasti epäilen, näenkö koskaan tämän kukintaa, mutta toivossa on hyvä elää. Ihan hauskan näköinen pikkupuu, vaikkei kukkisikaan. Samaan ruukkuun istutan kesäkukkia, koska muuten se näyttää vähän hassun ruipelolta.

Pelakuista en ole vielä kuivia oksia leikellyt, kun olen odottanut niiden lähtevän kunnon kasvuun. Tämä Englanninpelargonia on talvehtinut jo monta vuotta. Ensimmäisen talven jälkeen se oli suorastaan säälittävä, mutta en raaskinut heittää sitä pois. Tuleva kesä taitaa olla tämän pelargonian neljäs kesä ja selvästi tänä vuonna paremmin onkin lähtenyt uuteen kasvuun kuin aiempina vuosina. Kuitenkin aina se on kerinnyt kasvamaan ja kukkimaan. 

Sitten ne lohtukuvat. Eli miltäs sinusta näyttää tämä pelakuu? Kuollut vai tulevan kesän kukkija?

Hengissä se on ja uusi kasvu on ilmestynyt. Tämän rungosta jo näkee, että se on hengissä. Joskus jostakin aivan kuivahtaneen näköisestä käkkärästäkin on lähtenyt juurelta uutta kasvua, joten näille kannattaa antaa aikaa ennenkuin heittää pois. Vaikka nyt näyttävät surkeilta, kerkiävät kesäksi hyvin kasvamaan ja kesällä kukkimaan upeasti. Se, että onko tässä mitään järkeä, niin se on vähän niin ja näin. Omalta osaltani olen ajatellut niin, että vaikka yksittäiset pelargoniat eivät ole kesällä kalliita, kyllä niihinkin rahaa saa uppoamaan, joten jokainen talvetettu yksilö on plussaa. Toisaalta taas tilan puute on melkoinen keväällä, joten se puoltaisi sitä, että hankkisin uudet kasvit vuosittain. Mutta tiedättekö, näihin talvetettuihin jotenkin kiintyy! Ja myönnetään, joka vuosi loppukesästä ostan uusia pelakuita, kun ovat jo ihan pilkkahintaisia. Vaikka talvi veisi osan, aina jää seuraavalle vuodelle kasveja. 

Tälläisiä juttuja tällä kertaa. Huomennahan on jälleen luvassa Askel askeleelta kohti omavaraisuutta-yhteispostaussarjan uusi osa. Olemme  tehneet useamman henkilön voimin Facebookin Omavaraisuus blogeissa - ryhmän kanssa yhteispostaus-sarjaa siitä, kuinka pyrimme kohti omavaraisuutta. Tarkoitus on kerran kuukaudessa postata aiheesta. Lähdimme liikkeelle suunnitelman teosta ja kuukausittain postaamme siitä, kuinka toteutus onnistui. Oletus ei ole, että kaikki onnistuisi. Jokaisen omavaraisuus-aste on myös hyvin erilainen. Tästä huomenna siispä lisää! Kannattaa pysyä kuulolla.

Ihanaa pääsiäisen jatkoa Sinulle <3