Askel askeleelta kohti omavaraisuutta. Vuosi 2018. Osa 3: Suunnitelmien eteneminen

Muistattekin ehkä yhteispostaus-sarjamme, jossa useampi henkilö kirjoittaa siitä, kuinka pyrkii kohti omavaraisuutta. Kyseessä on siis Facebookissa olevan Omavaraisuus blogeissa-ryhmän porukka, joiden jokaisen omavaraisuus aste on hyvin erilainen. Osalla omavaraisuus aste on melko suuri ja osalla taas, kuten minulla, melko pieni. Omavaraisuus on myös paljon laajempi käsite, mitä itse olin alunperin edes ajatellut ja onkin ollut todella mahtavaa lukea muiden postauksia samasta aiheesta ja täten laajentaa omaa ajatteluaan asiasta. Kiitos jokaiselle postaussarjaan osallistuneelle. Jokaiselta olen saanut uusia ajatuksia ja uusia oppeja! Olette kaikki todella upeita tsemppareita matkallani kohti omavaraisuutta <3

Askel askeleelta kohti omavaraisuutta: Osa 1: Suunnitelma-postauksessa kerroin, mitä kasvatuslistaltani löytyy, eli porkkanaa, sipulia, chiliä, makeaa paprikaa, herneitä, kurkkua, perunaa, tomaattia, salaattia, papuja ja kesäkurpitsaa.  Tässä postauksessa kerroin myös toiveesta, että juhannuksena pääsisimme maistamaan ekoja omia perunoita, joten niiden ämpäriin istuttaminen alkaisi olla ajankohtaista. 

Askel askeleelta kohti omavaraisuutta: Osa 2: Suunnitelmien eteneminen-postauksessa kerroin siitä, että toistaiseksi eteneminen oli ollut siementen hankintaa sekä paprikoiden ja tomaattien esikasvatusta. Esikasvatuksessa oli tuolloin makeita paprikoita  (seitsemää erilaista), chilejä ja tomaatteja (reilu kymmenkunta  erilaista). Kaikki olivat vielä melko pieniä taimia. Tarkoituksenani oli, että huhtikuun postaukseen olisin kerinnyt jo tekemään suunnitelmaa kasvimaasta, mutta siitä ei ole vielä ollut toivoakaan. Mihin lie aika hujahtaa, kun tuntuu, ettei ole oikeasti suunnitelmia ehtinyt sen tarkempaan tekemään. Eli, ensimmäinen kosahdus suunnitelmissa, muttei onneksi lopputulokseen milläänlailla vaikuttava. 

Taimet ovat lisääntyneet hurjasti ja tomaattihulluus vinksautti tämän rouvan pään melko huimasti. Kerroinkin, että siemeniä löytyi 74 erilaiseen lajikkeeseen, mutta pyrin siihen, että kasvatan vain 50 erilaista tomaattia. Tämäkin sujui vielä melko hyvin, eli onnistuin kaventamaan valikoiman 57 tomaattiin. Ajattelin päästä helpolla ja laittaa jokaiseen kookospellettiin useamman siemenen samaa lajiketta varmistaakseni itämisen ja sitten vain nyppiväni ylimääräiset taimet pois. Osaako kukaan yhtään arvata, kuinka tässä sitten kävikään? Kyllä vain, aloin taimia kuitenkin koulimaan ja kohta olen takuuvarmasti pulassa niiden kanssa. Taimia on nyt pitkälti yli 100 kappaletta ja kouliminen on vasta aluillaan. Lähes kauhuissani laskin, että lopulta tomaatin taimia on lähemmäs 300. Tämä kuitenkin on mielestäni täysin ymmärrettävä vinksahdus, koska miten kukaan pystyy vastustamaan sinisiä, vihreitä, oransseja, keltaisia, raidallisia, mustia, vaaleita ja erimuotoisia tomaatteja? Hups ja khihii! Mutta ei hätää, ylimääräisille löytynee uudet kodit. Ainakin uskoisin, että erikoisille lajikkeille löytyy ottajia. Itselläni on edelleen tarkoituksena säästään omaan käyttään vain yksi taimi per lajike (paitsi muutamista tarvitsen kaksi...)

Samantyylinen hulluus iski paprikoiden kanssa ja nyt on itselläni ylitarjontaa kermanvalkoisista, lähes mustista ja liloista paprikoista. Niillekkin löytynee uudet kodit melko helposti. 

Suurin osa taimista on ollut makuuhuoneessamme, jossa on kulmaikkuna. Taimipöytä jouduttiin jo vaihtamaan suurempaan ja oho, nyt on sekin täynnä (ensimmäinen kuva). Viherhuoneen ikkunalaudat alkavat pikku hiljaa täyttymään, eli seuraavana ohjelmassa on kevyiden kasvihyllyjen kasaaminen. Viherhuonetta asuttaa teini joka toinen viikonloppu, joten tämä aiheuttaa pieniä pohdintoja, että miten asia saadaan järjestymään siten, että makuupaikka säilyy, mutta myös taimihyllyt mahtuvat ikkunoiden ääreen. Kyse ei siis ole isosta tilasta. Vilpittömästi uskon, ettei tästäkään suurempaa hankaluutta koidu. Onneksi HerraMies on ainakin toistaiseksi ollut hyvin ymmärtäväinen höyrähdykseni suhteen. Ehkä vähän päätään pyörittelee ja ilmoittaa vaimonsa olevan täysin kaheli, mutta kukapa ei vastaavassa tilanteessa noin tekisi? 

Olen nyt viikoittain aina maanantaisin postaillut taimien kuulumisia ja viime viikolla olikin puhetta chilin ja tomaatin taimien huimasta kasvuvauhdista. Samassa postauksessa on muuten asiaa taimien lannoituksesta, joten suosittelen sen lukemaan, mikäli pohtii, miten taimia pitäisi lannoittaa ja mikä olisi siihen helppo ratkaisu. Postaus löytyy tästä klikkaamalla. 


Chilien ja tomaatin viikkokasvu. Yläpuolinen kuva on aina viime viikon tilanne ja alapuolella tänä aamuna otettu kuva. 

26.3

2.4

26.3

2.4

26.3

2.4

Taimet ovat jatkaneet hyvää kasvuaan ja muutamia ensimmäisiä nuppuja onkin ilmestynyt paprikoihin. Arvatkaa, kenen henkinen lambada on siirtynyt ihan todellisiin tanssiaskeleisiin! Koen ihan huimaa onnistumisen riemua. Ehkä ihan pikkuisen tätä iloa vähentää tieto siitä, että kukat täytyy nyppiä pois, jotta taimi keskittyy vielä kasvamiseen. Toisaalta, koska kaikissa Patio Red-paprikan kolmessa taimessa nuppuja on näkyvissä, annan yhden jo alkaa hedelmää kasvattamaan, jos niikseen tulee. 

Hyvä kasvu ei tarkoita ainoastaan ylöspäin kasvua, vaan myös haarautumista. Rocoto on nyt alkanut haarautumaan. Rocoton kylvin jo 1.1.

Taimikasvatukset ovat siis hyvällä mallilla. Siemenet on nyt kaikki hankittuna ja papujen osuus kasvoikin lajikemäärältään suurempiin mittoihin, mitä olin alunperin ajatellut. Tomaattihöyrähdys ei näytä olevan ainoa laatuaan minun kohdallani. Saman tyylinen höyrähdys on tapahtumassa papujen, kurkkujen ja melonien kohdalla... Suunnitelmat siis etenevät ja ensi kerralla (eli toukokuun ensimmäisenä maanantaina) onkin pakko olla jotain konkreettista tapahtunut jo varsinaisilla kasvupaikoilla. Eli kasvupaikat pitäisi alkaa jo olemaan siinnä vaiheessa tehtyinä. Nyt melko suuri osa niistä on kasassa olevina lavakauluksina tuolla varastossa. Lumien toivoisi pian sulavan, jotta pääsisi myös ulkona tositoimiin.

Näin lopuksi omavaraisuuden lisäämisestä haaveileville onkin hyvä vinkata blogissani olevasta kasvihuonearvonnasta, johon kerkiää osallistumaan tämän viikon sunnuntaihin saakka. Palkintona on siis Strong12 kasvihuone. Arvontaan pääset osallistumaan tästä. Osallistumisohjeet kannattaa lukea huolellisesti.  Olen ollut tosi innoissani siitä, että Akiro Oy tarjosi näin upean mahdollisuuden päästä toteuttamaan jonkun todella suuri haave. Arvonnan suoritan videon muodossa, jonka sitten pääsee katsomaan Maatiaiskanasen Elämää Youtube-kanavalta. Kanavalleni pääset klikkaamalla tästä. Olen myös todella iloinen, jos rupeat kanavani tilaajaksi <3 

Strong12. Kuva Akiron nettisivuilta

Muut sarjaan osallistuneet bloggaajat ja heidän tämän hetken kuulumiset löydät aina blogin nimeä klikkaamalla

Mrs Sinn

Korkeala

Olipa kerran arki

Villa Koira

Rakkautta ja maan antimia

Korpinkiven tupa
Villa Valtaus

Riippumattomammaksi
Isontalon elämää

Farmer to bee

Harmaa torppa

Lapsityövoima-leipomuksia ja talvetettuja kasveja

Toivottavasti pääsiäisesi on tähän mennessä sujunut mukavasti. Itse olen pääsiäisen pyhät töissä, joten eilinen pyhitettiin yhteisille puuhille perheen kesken. Lapset ovat leiponeet pääsiäisherkut meille ja etenkin Ilona poistui omalta mukavuusalueeltaan reippaasti ja saikin hyvää oppia sen tiimoilta. Juliakin pääsi kokeilemaan jotain itselleen ihan uutta ja tykästyi kovasti hyydykekakun tekoon. Tämä persikka-rahkakakku on mukavan raikas näin suklaatäytteisen juhlan aikana. 

PERSIKKA-RAHKAKAKKU

Pohja: 

200 g Digestive-keksejä

50 g voita

Täyte:

2 dl kuohukermaa

500 g maitorahkaa

1.5 dl sokeria

Puolikkaan sitruunan mehu

6 liivatelehteä

Kiille:

800 g purkki persikoita sokeriliemessä

Puolikkaan sitruunanmehu

6 liivatetta

Murskaa piparit. Tehosekoitin on hyvä apuri tähän. Laita murskan sekaan sula voi ja sekoita. Ota irtopohja kakkuvuuasta pohjaosa pois, sivele öljyä vuuan reunoille. Painele pohjataikina kakkuvuuan keskelle tasaiseksi pohjaksi. Laita jääkaappiin hetkeksi kovettumaan.

 Laita täytteen liivatteet kylmään veteen pehmenemään. Vatkaa kermavaahto. Sekoita vaahtoon sokeri ja rahka. Purista liivatelehdistä vedet pois ja liuota kuumennettuun sitruunamehuun. Kaada vähän jäähtynyt liivateneste täytteeseen ja sekoita hyvin. Kaada täyte pohjan päälle ja tasoita pinta.  Anna jähmettyä yön yli tai vähintään 3 tuntia.

Kiilteeseen tulevat liivatteet laita kylmään veteen pehmenemään. Soseuta persikat tehosekoittimella. Sulata liivatteet 1 dl:n kuumennettuun persikoiden sokeriliemeen. Sekoita liivateneste ja sitruunamehu persikkasoseeseen.. Kaada kiille varovasti kakun pinnalle. Anna jähmettyä jääkaapissa vähintään kaksi tuntia.

Irrota kakkuvuoka varovasti. Mikäli näyttää, että kakku alkaa halkeilemaan, irrottele veitsen avulla kakun reunat vuuasta ensin.

Ilona on saanut koulusta tehtäväksi tehdä useita ruokia ja leivonnaisia. Yksi tehtävä oli leipoa joko täytekakku tai kääretorttu. Löysin kuvan vähän erilaisesta kääretorttukakusta ja ehdotin sen tekemistä Ilonalle. Kääretorttupohja leikataan kapeiksi suikaleiksi ja kierritetään pystyraitaiseksi kakuksi.  En kuitenkaan ollut perehtenyt ohjeeseen, vaan katsoin vain kuvan. Pieleen meni muutama kohta ja tyttö meinasi jo hermostua, ettei koskaan pitäisi mitään uutta kokeilla. Ohjeessa neuvotaan tekemään kaksi kääritorttupohjaa, jotka puolitetaan, jolloin saadaan tasakokoiset palat. Ilona teki yhden pohjan ja jakoi sen kolmeen osaan. Enkä tajunnut neuvoa, että tekisi "kaavan" leivinpaperista. Lopputulos oli, etteivät palat olleet täysin samankokoisia. Totesimme, ettei se haittaa. Täytteiden laiton jälkeen tyttö alkoi kääretorttua kierittämään, mutta sehän alkoi samantien hajota. Sanoin, ettei haittaa, mutta toisen levyn laittaminen alkoikin jo muodostua liian haasteelliseksi. No mikä meni pieleen? Emme käyttäneet leivinpaperia käärimisen apuna. Sen verran Ilona jo herpaantui, että pyysi minua tekemään käärimisen loppuun. Käärin hajoilevat palat toisiinsa ja mäjäytin koko komeuden tasapohjaiseen kuppiin. Vähän käsin muotoilimme pyöreämmäksi ja laitoimme jääkaappiin odottamaan. Muutaman tunnin päästä Ilona kuorrutti kakun kermavaahdolla ja hyvä tuli! Ilona oli tosi onnellinen, kun täydestä katastrofista tulikin herkullinen ja kivan näköinen lopputulos. Hyvää oppia myös tämä, ettei aina kaikki suju kuin Strömsössä (ja että ohjeet kannattaa lukea tarkkaan). Mielestäni hyvä ohje tälläisen kakun tekoon löytyy täältä. 

Kävin eilen saunatuvalla kurkkimassa talvetettuja kasveja. Kasvit on siis talvetettu kellarissa ja muutamia viikkoja sitten vein ne saunatuvalle, jossa on valoa ja  vähän lämpöäkin. Kasvua on jo näkyvissä. Kauniita kuvia ei nyt ole luvassa, mutta laitanpa kuitenkin kuvia kasvien tilasta. Kuvassa vasemmalla olevassa ruukussa on inkalilja, Ilonalta äitienpäivälahjaksi saamani hortensia ja muratti. Kaikki ovat lähteneet kasvuun ja pitäisi kuolleet oksat leikellä pois. Persikkapuu alkaa vihertymään kivasti (keskimmäisessä ruukussa). HerraMieheltä viime vuonna saamani naistenpäivä-hortensia on loistavassa kasvussa.  Lumipallot ovat ruukuissa siksi, että niiden avulla katselu on helppoa. Vaikka multa olisikin ihan kuivaa, lumipallo sulaa niin hitaasti, että vesi pääsee siihen hyvin imeytymään. Näin ei myöskään ole vaaraa ylikastelusta, joka mädännyttäisi juuret. Helposti lehdettömiä kasveja tulee ylikasteltua, mutta näin kasteltuna sitä vaaraa ei tosiaan ole. 

Toinenkin inkalilja on lähtenyt hyvin uuteen kasvuun. Nämä olivat kellarissakin lähteneet kasvamaan, mutta hiiret olivat hyökkäyksensä aikana syöneet kaiken uuden kasvun. Vähän jännitin, että lähtevätkö uudestaan kasvamaan, mutta hyvältä näyttää. 

Pelargoniat näyttävät aina ihan kuolleilta kellarissa vietetyn talven jälkeen. Näistä vielä hyvin rujoja kuvia postauksen lopussa tuomassa lohtua heille, jotka pelkäävät pelakuidensa kuolleen.

Hortensian kukinnasta päästään nauttimaan tänäkin kesänä. Hortensiahan on siitä jännä kaveri, että vaikka sen saisi talvehtimaan, se ei välttämättä kuki uudestaan seuraavana kesänä. Olen siis enemmän kuin innoissani tästä! Ensimmäinen kerta, kun talvettamani ruukkuhortensia kukkii seuraavana vuonna <3 Hiphei!

Sinisade on hengissä. Jotenkin vahvasti epäilen, näenkö koskaan tämän kukintaa, mutta toivossa on hyvä elää. Ihan hauskan näköinen pikkupuu, vaikkei kukkisikaan. Samaan ruukkuun istutan kesäkukkia, koska muuten se näyttää vähän hassun ruipelolta.

Pelakuista en ole vielä kuivia oksia leikellyt, kun olen odottanut niiden lähtevän kunnon kasvuun. Tämä Englanninpelargonia on talvehtinut jo monta vuotta. Ensimmäisen talven jälkeen se oli suorastaan säälittävä, mutta en raaskinut heittää sitä pois. Tuleva kesä taitaa olla tämän pelargonian neljäs kesä ja selvästi tänä vuonna paremmin onkin lähtenyt uuteen kasvuun kuin aiempina vuosina. Kuitenkin aina se on kerinnyt kasvamaan ja kukkimaan. 

Sitten ne lohtukuvat. Eli miltäs sinusta näyttää tämä pelakuu? Kuollut vai tulevan kesän kukkija?

Hengissä se on ja uusi kasvu on ilmestynyt. Tämän rungosta jo näkee, että se on hengissä. Joskus jostakin aivan kuivahtaneen näköisestä käkkärästäkin on lähtenyt juurelta uutta kasvua, joten näille kannattaa antaa aikaa ennenkuin heittää pois. Vaikka nyt näyttävät surkeilta, kerkiävät kesäksi hyvin kasvamaan ja kesällä kukkimaan upeasti. Se, että onko tässä mitään järkeä, niin se on vähän niin ja näin. Omalta osaltani olen ajatellut niin, että vaikka yksittäiset pelargoniat eivät ole kesällä kalliita, kyllä niihinkin rahaa saa uppoamaan, joten jokainen talvetettu yksilö on plussaa. Toisaalta taas tilan puute on melkoinen keväällä, joten se puoltaisi sitä, että hankkisin uudet kasvit vuosittain. Mutta tiedättekö, näihin talvetettuihin jotenkin kiintyy! Ja myönnetään, joka vuosi loppukesästä ostan uusia pelakuita, kun ovat jo ihan pilkkahintaisia. Vaikka talvi veisi osan, aina jää seuraavalle vuodelle kasveja. 

Tälläisiä juttuja tällä kertaa. Huomennahan on jälleen luvassa Askel askeleelta kohti omavaraisuutta-yhteispostaussarjan uusi osa. Olemme  tehneet useamman henkilön voimin Facebookin Omavaraisuus blogeissa - ryhmän kanssa yhteispostaus-sarjaa siitä, kuinka pyrimme kohti omavaraisuutta. Tarkoitus on kerran kuukaudessa postata aiheesta. Lähdimme liikkeelle suunnitelman teosta ja kuukausittain postaamme siitä, kuinka toteutus onnistui. Oletus ei ole, että kaikki onnistuisi. Jokaisen omavaraisuus-aste on myös hyvin erilainen. Tästä huomenna siispä lisää! Kannattaa pysyä kuulolla.

Ihanaa pääsiäisen jatkoa Sinulle <3

Pääsiäisen makein seikkailu: suklaamuna-aarrejahti

Mahtavan makeaa pääsiäistä! Meidän perheessä on lähes kymmenen vuotta järjestetty joka pääsiäinen suklaamuna-aarrejahti ja tänäkin vuonna lapset osasivat sitä jo odottaa. Perinteinen suklaamunan etsintä on järjestetty siten, että annan vihjeen, joka vie aina seuraavan vihjeen luokse. Aina välillä vihjeiden välilläkin löytyy suklaamunia, mutta lopullinen herkkukätkö on vasta lopussa. 

Tänä vuonna löytyi tälläiset vihjeet. Kuvaa klikkaamalla sen saa isommaksi, jolloin vihjeet näkyy paremmin.

Aluksi Ilona, Julia ja Taika etsivät vihjeitä yhdessä ja ohjeistus olikin, että isommat antavat Taikan yrittää keksiä, mistä uusi vihje löytyy. Hienosti Taikakin osasi vihjeitä ja aarretta etsiä. Tuollainen viiden vinkin kierros oli aika sopiva 3-vuotiaalle, jolloin hän jaksoi keskittyä hyvin. Taikan aarre löytyi ensimmäisenä. Ilona ja Julia saivat vielä jäädä etsimään omia aarteitaan. Ihana, miten tuollaiset teini-ikäisetkin innostuvat ja olivat ihan täpinöissään <3 

Taikan aarrekätkö löytyi. Oli tyttö ensin hyvin ihmeissään ja otti vain vitamiinin, eikä hiffannut, että aarre on löytynyt. Voi sitä hyppyä ja pomppua, kun neiti tajusi, että kaikki suklaamunat ovat hänelle.

Ilonan ja Julian aarrekätköt paljastuivat mosaiikki-laatikosta ja kiipeilyrepusta.

Aarteenmetsästäjät saaliidensa äärellä:

Meidän pääsiäisen vietto jatkuu siten, että itse lähden illaksi töihin. Huomenna sitten jatketaan leipomisia ja olen koko päivän kotona. Sunnuntain ja maanantain olen jälleen töissä. Leipomuksista on tulossa herkullisia ohjeita pääsiäisen aikana. 

Herkullista, makeaa ja ihanaa pääsiäistä Sinulle <3

Kevään odotusta + muistutus kasvihuonearvonnasta

Aurinko paistaa ja ulkona näyttää olevan ihastuttava ilma. Sisällä taimet kasvavat kohisten ja mielessä alkaa olemaan jo kasvien siirtäminen kasvihuoneeseen. Ei tietenkään käytännössä, vaan vain ajatuksissa. Kunnes menee ulos! Ilma on niin viileä, ettei lumi sula lähes ollenkaan ja ajatuksetkin siirrosta katoavat. Ainoastaan aurinkoisimmissa nurkissa näkyy pientä merkkiä sulamisesta. Keväänpalvojan painajainen! Mutta toisaalta, onhan tässä hyvätkin puolensa. Ulkona ei oikeasti pääse vielä tekemään mitään, joten on aikaa tehdä suunnitelmiä kylvöjen lomassa. 

Olen nyt useamman viikon yrittänyt päästä kasvihuoneeseen, mutta lunta on niin paljon, ettei sinne vielä pääse. Olisi kiva päästä tunnustelemaan, onko kasvihuoneen sisällä kuinka lämmintä. Ja nuuhkimaan multaa! Mie ihan oikeasti kaipaan mullan tuoksua. Kuka muu tunnustaa kaipaavansa sitä? 

Olin ollut pikkuisen huolissani, mihin saan tomaatin taimeni mahtumaan, mutta Sonja Lumme kertoi puutarha-illan luennossaan, että hän kasvattaa vuosittain 50-60 tomaattilajiketta. Taimia on enemmän. Joten, omani,  57 lajiketta ja yksi per lajike, kuulostaa melko kohtuulliselta. Sonja kertoi hänellä olevan käytössään 20 neliön kasvihuone ja vähän ahtamalla tomaatit sinne mahtuvat. Meidän Strong-kasvihuone on  18 neliöinen, joten kuvittelisin sen riittävän oikein hyvin. Toki sinne on tulossa muutakin, mutta osa tomaateista menee avomaalle. Myönnettäköön, tiedostan itsekkin, että syksymmällä saatan mainita muutamaan kertaan olleeni väärässä. Ajatuskin siitä, että minulla on kokonainen kasvukausi käytettävissä uuden kasvihuoneen kanssa, saa ilon pintaan. Pääsen alkukesästä istuttumaan kunnon kasvihuoneeseen taimeni. Tämä on ensimmäinen kerta, kun näin pääsen tekemään. Tähän saakka olen huppukasvihuoneeseen istuttanut ämpäreihin  tomaatteja ja kurkkuja, mutta se on aivan eri asia! Oi joi, tätä odotuksen tuskaa ja toisaalta autuutta <3 

Blogissani käynnissä oleva Strong12 kasvihuonearvonta on kerännyt paljon osallistujia ja on ollut kiva lukea muidenkin kasvihuonehaaveista. Kunnon kasvihuone on todella puutarhurin unelma <3 Jos et ole vielä kasvihuoneen arvontaan osallistunut, niin pääset osallistumaan klikkaamalla tästä.  Kilpailun on mahdollistanut Akiro Oy, kiitoksia! Kasvihuonetta haaveilevan kannattaa tutustua Akiron tarjontaan, sillä valinnanvaraa löytyy paljon ja hinnat ovat erittäin kilpailukykyiset. Meidänkin kasvihuone on tilattu heiltä ja kaikki sujui todella hyvin. Toimitus oli nopeaa ja asiakaspalvelu erinomaista. 

Kävin puhelimen kanssa kuvaamassa ulkona, kun tuntuu ettei lumet sula ollenkaan. Puhelimella otetut kuvat ovat tosin kamalia, kun ovat niin harmaita. Kuvia on tullut otettua niin vähän, etten tiedä, kuinka paljon oikeasti on tapahtunut. Nyt meinasinkin, että viikon päästä otan samoista paikoista kuvia, niin sitten näkee, kuinka paljon tapahtuu. Peukut pystyyn, että lumien sulaminen on nopeaa tästä lähtien! Perhoset ja liskot ovat jo lähteneet liikkeelle...

Elvinkumpu on vielä aivan lumen vallassa.

Tähän muurin eteen odottelen muutamaa sataa tulppaania ja narsissia. Saan vissiin hetken aikaa odotella?  Katselin muutama päivä sitten viime syksyn päivitystä, jossa kerroin ostamistani sipuleista. Tuo 1174:n sipulin verran kevään odotusta- postaus löytyy täältä. Arvatkaa, helpottiko kevään odotusta? No ei todellakaan :D

Ei näytä oikein maaliskuun viimeisien päivien keliltä. Tiedän, että kevät on tullut jo niin kauan joka vuosi, että se tulee tänäkin vuonna. Silti itkupotku-raivarit alkavat olemaan vähän lähellä. Positiivinen ajattelu on päivä päivältä vaikeampaa. Mutta, eteenpäin, sanoi mummo lumessa! Tällä mennään ja luotetaan siihen, että kesä sitten korvaa kaiken tämän odottamisen kauheuden!

Jotain kivaa sentään löytyi. Keväisimmästä nurkkauksesta löytyi mehikasvit vihreinä ja tällä hetkellä kultaakin arvokkaampina <3 

Voimia Ystäväiseni kevään odotukseen! Kyllä se sieltä vielä tulee! 

Taimien lannoitus

Chilin ja tomaatin taimet ovat kasvaneet viikon aikana hurjasti. Ne ovat saaneet aurinkoa, vettä ja lannoitusta. Mitä olet mieltä kasvun viikkotahdista? Ylempi kuva on otettu tasan viikko sitten maanantaina ja sen alla olevan kuvan otin äsken. Alempi kuvista on todella vaalea auringon paisteesta johtuen. Oikeasti taimet eivät siis ole noin vaaleita, vaan terveen vihreitä.

Lannoituksen aloitin kolmisen viikkoa sitten. Laitoin jokaiselle taimelle yhden Biolan Yrtti-lannospuikon.  Biolan Yrtti-lannos soveltuu yrttien ja salaattien sekä paprikan-, tomaatin-, kurkun- ja melonintaimien lannoittamiseen.  Lannoite sisältää kompostoitua broilerinlantaa, johon on lisätty merileväjauhetta. Merilevä parantaa kasvien ravinteiden ottokykyä ja parantaa niiden hyvinvointia. Yhdestä lannoitepuikosta kasvi saa itselleen kuukaudeksi ravintoa.

Biolan Yrtti-lannos. Puikot saatu blogiyhteistyönä.

Lannoitepuikolle tehdään ruukun reunaan kolo, johon puikko työnnetään ja peitetään mullalla. Itse laitoin multaa reilun sentin lannoitepuikon päälle, mutta totesin seuraavana päivänä, että puikko kannattaa laittaa selvästi syvämmälle. Se nimittäin turpoaa ja nousee sen takia ylös. Muutoin Yrtti-lannos ei haise, mutta kostea, broilerinlantainen puikko tuppaa tuoksumaan (onneksi melko lievästi kuitenkin), jos sitä ei ole peitelty kunnolla.  Joten, suosittelen laittamaan puikon mahdollisimman syvälle (etenkin jos taimet sijaitsevat makuuhuoneessa, kuten meillä). 

Alapuolella olevassa kuvassa puikko on turvonnut ja tullut esiin.  Koostumus oli muuttunut pehmeäksi, mutta sen sai työnnettyä takaisin multaan ongelmitta. 

Tomaatin taimille laitoin myös Yrtti-lannospuikot parisen viikkoa sitten ja ne ovat lähteneet huimaan kasvuun. Kuvissa jälleen viikon ero. Oman kokemuksen perusteella suosittelen taimille näitä Yrtti-lannospuikkoja. Ovat helppoja käyttää ja selvästi toimivat erinomaisesti! 

Meillä ikkunalauta on "viherhuoneessa" niin kapea, että taimien lehdet osuvat ikkunaan. Ei se kaikista ihanteellisin tilanne, kun öisin lasi on todella kylmä ja päivällä aurinko pääsee porottamaan liikaa ja meinaa polttaa lehtiä. Täytyisi alkaa kohta puoliin kasailemaan taimihyllyjä, jotta taimet saa otettua vähän kauemmas ikkunasta.

Nämä saivat vasta perjantaina lannoitepuikot, joten jännä nähdä, millaiseen vauhtiin nyt lähtevät kasvun suhteen.  Näihin osasinkin jo laittaa lannoitepuikot tarpeeksi syvälle, eikä puikot tulleet pintaan ollenkaan. Multa toki vähän kohoaa siitä kohdasta, missä lannoitepuikko on, mutta se tietysti on selvää, kun puikko laajenee.  

Ensi viikon alussa taas tarkastellaan taimien viikoittaista kasvua :) Ihanaa ja aurinkoista päivää Sinulle <3 Täällä ainakin paistaa aurinko niin upeasti, että sielu ihan lepää! 

PUHU HYVÄÄ SELÄN TAKANA-haaste!

Jokainen tietää, miltä tuntuu, kun selän takana puhutaan pahaa.  Ja jokainen siihen varmasti ajoittain syyllistyy itsekkin. Mutta, nyt haasteena kaikille; Puhu HYVÄÄ jostakin kanssasisaresta/kanssaveljestä selän takana. Ei yleismaailmallisesti, vaan rehellisesti suoraan ja asioiden oikeilla nimillä <3 He, jotka eivät bloggaa, voivat hyvin osallistua kommenteissa tai muulla haluamallaan tavalla. Levitetään hyvää fiilistä ympärillemme, eikös juu? Jokainen voi varmasti kuvitella, miten kiva on löytää itsestään positiivisia asioita jonkun toisen blogista <3 Samalla lukijat voivat löytää itselleen uutta mukavaa luettavaa!

Jokaisella varmasti on montakin bloggaria, josta voisi kertoa ja osa seuraa niin monia ihania blogeja ja bloggareita, ettei jokaisesta pysty postauksessaan kertomaan. Voit valita, kerrotko vain yhdestä blogista tai bloggarista vai useammasta. Pääasia on, että puhutaan hyvää muista <3 

Itse seuraan tosi monia blogeja, mutta aloitan haasteen kertomalla muutamasta ihastuttavasta blogista, joissa on ilo vierailla <3

Aloitetaan Sarin kotona-blogista. Blogissa on aina todella kauniita kuvia, joita on ilo katsella ja blogi on todella lämminhenkinen <3 Sari on myös aivan ihana, kun jaksaa käydä kirjoittamassa kauniita kommentteja muiden blogeihin. Ne kommentit ovat usein itseni saaneet ilahtumaan! 

Outi´s life-blogissa on upeita tuunauksia ja loistava tunnelma. Blogin kirjoittaja on myös todella ihanan oloinen nainen <3

Merikapteenin vaimo-blogia kirjoittaa pariskunta, joilla on mahtava elämän asenne ja se heidän keskinäinen peittelemätön rakkaus on aivan ihanaa. Tässä blogissa vieraillessa on aina, siis AINA, hyvä mieli <3 Olette aivan ihania molemmat!

Kaikki Paketissa-blogin pojat Jani ja Aleksi tekevät upeita DIY-juttuja blogissaan. Tällä hetkellä sielä on ihania pääsiäisaiheisia hamahelmi-askarteluita <3 Blogin tunnelma on myös aina tosi positiivinen ja elämän iloinen. Mie tykkään kovasti <3 

Tämä on monelle tuttu blogi ja voisin kuvitella, että ihan jokainen ajattelee samalla tavalla tästä. Päden paja on blogi, jota kuvaa sana IHANA aivan täydellisesti. Ihania kuvia, ihania tuunauksia, ihanaa sisustusta ja niiden takana on oikeasti IHANA ihminen <3 Sydämellisempää ihmistä saa ihan hakemalla hakea!

Versoja Vaahteranmäeltä on kaunis ja upea puutarha-blogi. Riinan puutarha ja koko miljöö on aivan upea ja blogi on täynnä kauniita kuvia ja hyvää fiilistä <3

A Whisper from the Almond Valley on Espanjassa asuvan floristin blogi, josta löytyy ehkä blogimaailman kauneimmat kuvat. Ne on siis niin upeita, etten itse osaisi moisia sommitella ja ottaa. Tunnelma on aina yhtä kaunis kuin kuvatkin <3

Tillariinan fotobox täyttyy kerta kaikkisen hienoista luontokuvista. Jos haluat katsella taidokkaita lintu-kuvia, niin suosittelen lämpimästi tätä blogia! 

Toinen upeiden luontokuvien blogi on Samin luontokuvia. Näissä molemmissa blogeissa pääsee katsomaan ihania kuvia täältä Suomen luonnosta.  

Tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Mutta hei, näistä lähdetään liikkeelle. Jokainen, jolla on jotakin hyvää sanottavaa kanssa-sisaresta, niin ottakaa koppi <3 Nyt saa kehua muita sydämensä kyllyydestä  <3 

Ihanaa päivää Sinulle <3 ps. vaikket löytänyt blogiasi tästä listauksesta, ei se tarkoita, ettenkö pitäisi blogistasi <3