Puutarhamuistojen polulla. Osa 2

Olen muistellut vanhoja puutarhojani ja viimeksi esittelin pienen rivaripiha-puutarhan. Kyseinen postaus löytyy täältä. Tässä postauksessa kerron edellisestä puutarhastamme. Tontti oli noin 1400 neliöinen ja piha oli aivan tyhjä nurmikenttä, kun itse sinne muutin. Seuraavina kahtena kesänä se kokikin melkoisen muutoksen. 

Etupiha etenkin täyttyi kukkapenkeistä. Tuolloin olin selvästi enemmän kukkaihminen kuin hyötypuutarhan ystävä. Toissa kesänä tiesin, että olemme muuttamassa, joten uusia kukkapenkkejä ei kannattanut tehdä, mutta ilman mitään istutus hommia en osannut tietenkään olla. Tämän vuoksi keskityin hyötypuutarhan kasvatuksiin ja sen kesän ansiosta hyötypuutarhailuun rakastuin. Ja se rakkaus tuntuu kasvavan vuosi vuodelta. Kukat eivät tosin ole unohtuneet nekään ;) 

Tämän etupihan "ison" kukkapenkin kaivoin vuoden 2014 huhtikuussa toppi päällä. Jäänyt hyvin mieleen, kun maa oli aivan sula ja ilma oli niin lämmin! Tosin samana vuonna toukokuussa kelit muuttuivat hyytäviksi, eikä kesäkuussa kasvanut yhtään mikään. Muistan, että monet esikasvatetut kesäkukat paleltuivat kesäkuun puolivälissä. Hallaa ei ollut, mutta lämpöasteita ei ollut montaa ja jatkuva hyytävä viima ja sade tekivät niille pahaa. 

Kesäkuussa piha näytti vielä suht avoimelle, mutta syksyä kohden näkymät olivat aina ihan toisenlaiset ja piha näytti tosi pieneltä, kun kasvit olivat isoja.

Harmillisen huonoja kuvia olen ottanut. En löytänyt oikein mitään hyviä kuvia, mikä on tosi sääli.

Tämän kaunottaren ostin puutarhamessuilta. Kukka on ihan valtava! Naapurikin tuli kysymään jossain vaiheessa, että mikä tuo iso sininen kukka on, kun hän ihailee sitä aina omalta pihaltaan <3  Kurjenmiekat ovat yksi lempparikukistani!

Tämän Nora Barlew akileijan kasvatin siemenistä. Tästä otin siemeniä mukaani tännekkin kotiin ja toiveissa on, että ensi kesänä kukkisivatkin.

Tämä paleltui ensimmäisenä talvenaan. Uusi kuningaslilja on hankintalistalla, kun nämä ovat niin upeita! Julia kutsui näitä torvikukiksi ja yhä vieläkin hän muistaa kysellä torvikukista. Ilmeisesti reaktioni tähän nimitykseen on jäänyt tytön mieleen, kun hihittelee sille. Minun kuninkaallinen liljani olisi muka joku torvi, pyh! 

Ajatuksenani oli pihaa tehdessä, että etupiha täyttyy kokonaan kukista ja välissä kulkee vain polut, joita pitkin pystyy kulkemaan. Ihan en kerinnyt pihaa täyttämään ennen muuttoa.  Tämän nykyisen kotimme edelliset omistajat olivat käyneet katsomassa pihaamme ja sanoivat olleensa aika ihmeissään kukkien määrästä. Sen jälkeen eivät enää ihmetelleet, kun useamman peräkärrillisen kasveva toimme odottelemaan muuttoa. Khih. Hassuinta oli se, ettei pihasta edes huomannut kukkia hävinneen.

Erilaisia kärhöjä pihassa taisi olla reilu 20. Kärhöjä ei voi olla liikaa, koskaan!

Liljat myös ovat yksi rakkauden kohteeni. Niiden kukinta on yksi kesän kohokohtia!

Terassi oli minusta aivan ihana. Vähän haaaveilen tänne uuteen kotiinkin terassista, mutta se on vielä aivan auki, että mihin puolelle taloa ja tulisiko siitä lasitettu... Viime kesänä tosin en olisi edes kerinnyt terassilla istumaan, joten tarve olisi ollut tosi vähäinen ;) Tosin, en muutenkaan osaa istumisen jaloa taitoa. Aina on pakko puuhastella jotakin. HerraMies sanookin, että olen tosi levoton tyyppi, khih.

Tässä taas se HerraMieheltä saamani syysleimu,  josta kerroin edellisessäkin muistelu postauksessa.  Tämän alku luonnollisesti tuli mukaan myös tänne puutarhaan.

Tässä lemppari kärhöni. Tie Dye. Tämä on niin kaunis <3

Tykkään syreeneistä tosi paljon. Silloin, kun etsimme uutta kotia ja pohdimme, että millaisia vaatimuksia ja haaveita meillä sen suhteen on, oli oma toiveeni, että tontti olisi niin iso, että voisin istuttaa syreenejä huoletta mihin vain. Nehän tuppaavat viihtyessään valtaamaan tosi ison alan, joten siitä tämä toive. Ja tämän toiveen uusi puutarha täyttää oikein mainiosti. 

Japaninhortensia Vanille Fraise muutti tännekkin kotiin. Sen väritys on aivan ihastuttava; ensin valkoinen ja ikääntyessään muuttuu kauniin punaiseksi. 

Tämä oli ensimmäinen kukkapenkki, jonka tein HerraMiehen puutarhaan. Tuolloin en itse vielä asunut sielä, mutta tästä se pihan muutos alkoi ;)

Viinirypäle viihtyi hyvin tiiliseinää vasten ja teki jonkin verran satoakin. Siirsimme kyseisen kasvin tänne uuteen kotiin, mutta viime kesänä se ei ei tehnyt satoa ollenkaan. Jospa tänä kesänä taas päästäisiin maistelemaan omia viinirypäleitä. 

Saimme kihlajaislahjaksi kaksi päärynäpuuta, jotka muuttivat mukanamme. Ensimmäisenä kesänä saimme näistä muutaman päärynän, mutta sen jälkeen satoa emme ole saaneet. Olivat ihan todella herkullisia. Hjam!

Tälläisiä muisteloita vanhoista puutarhoista.  Vähän toki muuttaessa surin puutarhan taakse jättämistä, mutta onneksi sain monista kasveista alkuja tuotua mukanani. Tai no, jos tarkkoja ollaan, niin kasvithan muuttivat paljon ennen meitä tänne uuteen puutarhaan ;) Me ihmiset muutimme vasta talvella.  

Oli ihana, että Kivisen Vilman piha-blogin Hannele oli innostunut tekemään vastaavanlaisen postauksen. Se löytyy blogin nimeä klikkaamalla.  Olisi mukava muidenkin muisteloita päästä lueskelemaan <3 

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Mukava Puutarha-ilta Kouvolassa ja ensimmäiset sakkoni

Eilen Kouvolan alueen puutarhaharrastajia hemmoteltiin mukavalla Puutarha-illalla, jonka tähtivieraana oli Sonja Lumme. Anjalankosken Puutarhaseuran ja Kuusankosken Puutarhayhdistyksen järjestämä tilaisuus alkoi Kouvola-Talon aulasta, jossa Lumon ja Peltosen puutarha esittelivät tuotteitaan. Mukana oli myös Nina Petelius-Lehto kertomassa erilaisista pavuista ja myymässä niiden siemeniä sekä Virpi Petäjämäki maistattamassa ja myymässä erilaisia mehuja ja säilykkeitä. Tapahtumassa oli myös arpajaiset, joista itsekkin voitin muutaman mukavan palkinnon. Hiphei, yleensä arpaonneni on surkea, mutta ehkäpä onneni on kääntynyt ;)

Peltosen Puutarhalla oli tapahtumassa myynnissä erilaisia upeita pelargoneja ja näytillä hienoja pienoispuutarhoja. Nämä pienoispuutarhat olivat aivan vastustamattomia ja luulen, että lähiaikoina meillä taidetaan alkaa lasten kanssa omaa pienoispuutarhaa puuhastelemaan. 

Aulassa oli sen verran ihmisiä, etten kuvia ottanut, kun kaikki eivät välttämättä halua itsestään löytää kuvia jostakin blogista. Kuulun itse Kuusankosken Puutarhayhdistykseen, mutta en ole koskaan aiemmin käynyt missään yhteisissä tilaisuuksissa tai retkillä. Tänä vuonna aion asian korjata. Kiva päästä tutustumaan lähialueen muihin puutarhaharrastajiin! Paljon mukavaa onkin luvassa tälle vuodelle. Kuusankosken Puutarhayhdistykseen pääset tutustumaan tästä klikkaamalla. Ja uudet jäsenet ovat aina erittäin tervetulleita!

Tapahtumassa Lumon Oy oli kertomassa, kuinka lasiterassia voi käyttää viherhuoneena. Itsekin olen alkanut kovasti tälläisestä haaveilemaan. Olisi kiva, kun sisältä pääsisi suoraan suojaisalle terassille nauttimaan kahvista tai ruuasta. Ei haittaisi sade eikä tuuli!

Lumonin jälkeen esiintyi Sonja Lumme, joka kertoi yrteistä ja tomaatista. On aina ihastuttavaa katsoa ja kuunnella ihmistä, joka on taitava siinä mitä tekee ja joka näyttää nauttivan tilanteesta itsekin. Sonjan luento oli todella upea! Paljon asiaa kerrottuna ymmärrettävästi ja hauskasti. Eli jos tulee tilaisuus joskus päästä hänen luentoaan kuuntelemaan, niin suosittelen ihan ehdottomasti lähtemään! Ja tietysti itseäni ilahdutti nähdä joku muukin, joka puhuu niin intohimoisesti tomaateista. 

Yrteistä sain todella paljon uutta tietoa ja alla olevassa kuvassa näkyvän yrttiympyrän teosta innostuin kovasti. Yrttiympyrän ei siis tarvitse olla ympyrän muotoinen, mutta se reunustetaan ja rajataan kivillä tai tiilillä. Kivien ja tiilien idea on toki rajata eri yrttien tilat toisistaan, mutta ne myös keräävät itseensä lämpöä, jota luovuttavat yrttien käyttöön. Pakko saada tälläinen, vaikken ole ainakaan toistaiseksi ollut hirveän suuri yrttien ystävä. Jännä juttu, miten tänä talvena yrtit ovat alkaneet enemmän ja enemmän innostamaan ja kiinnostamaan. Sain tilaisuudesta myös napattua itselleni pistokkaan kuolemattomien yrtistä, jolla on paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia. Pitäkää peukkuja, että pistokas lähtee hyvään kasvuun. Tulen tästä yrtistä kertomaan jossain vaiheessa enemmänkin, kunhan perehdyn siihen vielä lisää. Tämä on hankintalistalle talven aikana tullut ja olin tosi iloinen, kun pistokkaan sain. Kiitoksia Sonja <3

Kun kysyin lupaa kuvan ottoon blogia varten, tuli Sonjan puoliso Arne heti kysymään, että otettaisiinko yhteiskuvakin.  Kaksi tomaattihöyrähtänyttä samassa kuvassa siis ;)  

Tapahtuma oli tosi mukava. Olen usein arka mihinkään lähtemään, mutta olin tosi hyvilläni kun tuonne lähdin. Ja sain vielä ystävänkin mukaan. Rentouttava ilta! Vaikka alku olikin vähän toisenlainen... Nimittäin matkalla tuonne tapahtumaan, tuli poliisit vastaan ja huomasin heti, että kääntyivät ympäri minut nähdessään. Ja pysäyttivät. Tiedättekö tunteen, kun pysäytysvalot vilkkuvat taustapeilissä?  Poliisi ystävällisesti tiedusteli, että olenko tietoinen ajavani autolla, jonka katsastus olisi pitänyt hoitaa muutamia päiviä aiemmin. No enpä ollut ja ihan säikähdin, kun kuvittelin katsastusajan olevan ensi kuun alussa ja tämä kauhistumiseni ilmeisesti välittyi poliisillekkin. Todella ystävällisesti ja asiallisesti kyseinen poliisi kertoi, millaisia seuraumuksia asialla voi olla, mutta totesi, että voin hyvin mennä puutarhailtaan ja ajaa sitten kotiin ja neuvoi, kuinka nyt toimia. Rikesakon asiasta toki sain, mutta tuli itselle tunne, että olimme kaikki, sekä poliisit että minä, tilanteessa tosi pahoillamme.  Aamulla ensimmäiseksi varasin katsastuksen ja nyt on sekin hoidettu. Itselleni tilanteesta jäi päällimmäiseksi mieleen juuri se poliisien ystävällisyys. Sakon antanut poliisi toivottelikin mukavampaa iltaa kuin mitä alkuilta oli :)  

Loistava ja opettavainen ilta takana. Oli myös kiva, kun eräs blogin lukija tuli juttelemaan ja kertomaan omista kanoistaan :) 

Mukavaa viikonloppua Sinulle <3

Puutarhamuistojen polulla. Osa 1

Vaikka sanonta kuuluu, että sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistaa, niin aion silti vanhoja muistella. Tässä tapauksessa nimittäin vanhoja puutarhojani. Ensimmäisessä osassa muistelen pientä rivitalopihaani, jossa asuimme Ilonan ja Julian kanssa ennen kuin kohtasin HerraMiehen. 

Piha oli edellisten asukkaiden jäljiltä todella hoitamaton. Paljon oli istutettu, mutta istutuksia ei oltu ihan mietitty loppuun... Tien ja pihan välissä esimerkiksi oli peräkkäin (tieltä päin katsottuna) hernepensasaidanne, puuaita, kukkapenkki, tuija-aita ja tuijien takana ja välissä pensaita. Ensimmäiseksi olikin aika tehdä pientä raivaustyötä, ennen kuin pääsi istuttamaan. Mutta pihassa oli ihanasti katettu terassi ja joka puolella kukkapenkkejä. Keskellä oli pensaita ja valtava kirsikkapuu. 

Raivaustöissä pihasta hävisi kirsikkapuu ja tuijat. Pensaat ja perennat pääsivät uusiin paikkoihin. Pieneen tilaan mahtui myös hyötypuutarhan antimia; mansikoita, paprikoita, porkkanoita, salaattia, marjoja ja tomaatteja :) Muutamassa kesässä piha koki melkoisen muutoksen ja vähän harmittikin se jättää taakseen, kun muutimme HerraMiehen kanssa yhteen. Toisaalta, onnettoman pienihän tuollainen piha on minunlaiselleni suuruuden hullulle ihmiselle. Heh.

Tämän värisiä gladioluksia olen yrittänyt metsästää, mutta usein ovat pelkkiä sinisiä, vaikka kuvassa olisivatkin tälläisiä. 

Tämän syysleimun HerraMies osti minulle lahjaksi. Muuttojen myötä tämäkin on muuttanut mukanani!

Unikoiden siemenkodatkin ovat tosi kauniita! Tomaatit ja paprikat viihtyivät älyttömän hyvin tuossa paikassa. Pihassa tuntui olevan todella suotuisa pienilmasto kaikelle! Lämmintä, eikä tuuli päässyt siihen liiaksi.

Kirjavalehtiset krassit ovat ihania minun mielestäni. Viime kesänäkin istutin niitä kaksi pussillista.. Kaksi taimea nousi ja kukinta taisi jäädä yhteen surkeaan kukkaan. Ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä.

Tuo vaaleanpunainen syysleimu ja harmaamalvikki olivat pihassa entuudestaan.

Tummalehtistä koristebataattia täytyy tänäkin vuonna hankkia. Se vaan on niin ihana! Itseasiassa muistinkin juuri, että kellarissa jotain juurakoita onkin, muttei tämän iso lehtisen. Toivottavasti ovat talvehtineet hyvin. Näillä tummilla lehdillä saa aivan mielettömän kaunista kontrastia luotua!

Tässä kulmauksessa kasvoi päivänsineä, krassia, salaattia ja porkkanaa. Vähän on villiintyneen näköistä. 

Paprikat olivat melkoisen satoisia. Luulin, että aika oli kullannut muistot, mutta kyllä ne näköjään ihan todistetusti olivat upeita. Nämä paprikat Ilona ja Julia oli kasvattaneet mummonsa kanssa kaupan paprikoiden siemenistä. Toivat ne sitten ihan pieninä taimina kotiin. Taimet viihtyivät isojen ikkunoiden edessä mainiosti ennen kuin pääsin ne ulos istuttamaan.

Tässä kuvassa näkyykin tuo aiemmin mainitsemani lauta-aita. Sen takana tosiaan oli hernepensasaita (ja kanaverkkoa) ja tässä kukkapenkin tilalla oli vanhaan kukkapenkkiin istutettu tuijia ja pensaita... Pensaat olivat tuijien takana ja väleissä.

 Tässä vielä näkyy tuo melkoisen suuren kirsikkapuun runko. Se oli aivan valtava. Kun oksia alettiin katkomaan, ne täyttivat ihan koko pihan! 

Ihan keskellä pihaa oli isohko kivi, jonka ympärille istutin pihassa olleita pensaita ja vähän kuunliljoja. Kiven toisella puolella oli kärhö ja kesäkukkia.

Vielä kuva niistä paprikoista. Nämä kasvoivat 10 litran ämpäreissä.

Kärhöjä pihassa oli 3 erilaista.

Tämä oli salamatkustajana toisen kärhön ruukussa. Rakastuin tähän kovasti ja se onkin matkustanut mukana puutarhasta toiseen. 

Palloesikot ovat ihania! Viime kesänä istutin niitä useammanlaisia tännekkin puutarhaan. Pidetään peukkuja, että kasvaavat hyvin .

Tämän pionin alku tuli myös tänne pihaan. Saa nähdä, meneekö kauan ennenkuin kukkii. Mutta mikäpä kiire tässä, valmiissa maailmassa.

Toukokuussa tarkeni hyvin ottamaan vähän aamupalaa terassilla. Voi, miten pieniä nuo minun rakkaani ovat olleet!

Liljojakin oli useammanlaisia. Nämä olivat tosi aurinkoisia livenä!

Tälläistä polkua pitkin pihassa pääsi tapsuttelemaan. Teimme laatat itse HerraMiehen kanssa ja niihin upotettiin kiviä ja simpukoita, jotka Ilona ja Julia oli tuonut Englannin reissultaan.

Kevään tulppaanit aloittivat aina tosi aikaisin, mutta nuupahtivatkin paisteessa äkkiä.

Tykkäsin tästä pihasta tosi paljon. Pieni, mutta söpö :) Mutta myönnettäköön, en kyllä vaihtaisi enää takaisin tuonne ;) Seuraavassa Puutarhamuistojen polulla-postauksessa esittelen meidän edellisen kodin pihan. Se oli isompi kuin tämä rivarin piha ja sielä ei tarvinnut aloittaa raivaamisella. Päin vastoin. Piha oli aivan avoin toteutuksille! Tosin, parissa vuodessa alkoi tuntuimaan, että tila loppuu kesken. Mutta siitä lisää seuraavalla kerralla. Mukavaa viikon jatkoa <3

Luonnonkosmetiikkaa koko perheelle

Olen kotona kovasti kehunut Bottega Verden luonnonkosmetiikkatuotteita ja perhe on innostunut niistä samalla. Nyt olemmekin koko perheen voimin testailleet erilaisia tuotteita ja jokainen löytäneet niistä omat suosikkimme. 

HerraMies on perinteinen suomalainen mies, joka ei miellä hygienian hoitotuotteita kosmetiikaksi, eikä yleisesti ottaen hoida ihoaan kuin viimeisimmässä hädässä. Nyt viime aikoina hän on kuitenkin alkanut käyttää kasvojen kosteusvoidetta ja ollut ilmeisen tyytyväinen ihonsa kuntoon. Tällä kertaa hän kokeili Uomo miesten 2 in 1 Marine Wood hius- ja suihkushampoota ja Uomo + Idra Power kosteusvoidetta. 

Marine Wood hius- ja suihkushampoo kosteuttaa ihoa ja hoitaa hiuksia. Se sisältää elvyttäviä mineraaleja ja elinvoimaa antavia vitamiineja. Tuotteen tuoksu oli HerraMiehelle itselleen mieluinen. HerraMiehellä on erittäin herkkä iho ja tämäkin tuote kuivatti sitä. Sen sijaan hiusten pesuun hän tykkäsi tätä käyttää todella paljon ja kehui, että pesutulos oli tavanomaista perempi.

Idra Power kosteusvoide on miehille suunnattu nopeasti imeytyvä, erittäin kosteuttava ja elvyttävä kaikille ihotyypeille soveltuva kosteusvoide. Voide häivyttää väsymyksen merkkejä ja jättää ihon raikkaaksi ja kimmoisaksi. Tämä sai paljon kehuja! Voide tuoksuu miellyttävälle ja on mukava käyttää. Iho jäi raikkaan ja hyvän tuntuiseksi.

Näin puolisonkin näkökulmasta tuotteet tuoksuivat oikein miellyttävälle.

             

Taikalla on todella kuiva iho. Lisäksi tytön hajuaisti on erittäin herkkä, eikä hän hyväksy läheskään kaikkia tuoksuja. Vahvatahtoinen tyttö kun on (kehen lie on tullut?), niin jos hän ei jotain halua tehdä tai jotakin tuotetta hyväksy, niin sitten hän on sen kerta kaikkiaan päättänyt. Muistatte ehkä, että Taikan ollessa flunssassa manailin vähän, kun tyttö ei suostunut ottamaan lääkkeitä, vaikka ne helpottaisivat oloa. Voinette siis kuvitella, että esimerkiksi nenäsumutteet ovat aivan kauhistus tytölle. Myöskään sipulia ei voi huoneeseen viedä tukkoisuutta helpottamaan, koska sen haju on tytölle liikaa. 

Taikalla oli kokeiltavana Eukalyptus-tinjamivoide ja Calendula ihon hoitovoide.

Eukalyptus-tinjamivoide on "uusi VICKS", joka helpottaa flunssan aikana olevaa tukkoisuutta sekä helpottaa lihasjännityksiä. Eukalyptus lievittää hengitysteiden tukkeumia ja flussan oireita. Lisäksi se auttaa poistamaan tulehdusta ja lihasjännitystä. Tinjamin tuoksu helpottaa hengitysteiden tukkoisuutta ja yskää. Se helpottaa myös urheiluvammojen ja lihaskipujen kolotusta sekä parantaa verenkiertoa. Tuote sisältää lisäksi manteli- ja auringonkukkaöljyä, jotka virkistävät ja kosteuttavat. 

Calendula ihon hoitovoide on kehäkukkauutteesta valmistettu hoitovoide, joka soveltuu päivittäiseen käyttöön koko perheelle. Voide imeytyy hyvin ja uudistaa ihokudosta nopeasti sekä hoitaa ärtynyttä/tulehtunutta ihoa. Calendulalla on haavoja parantavia ominaisuuksia ja se soveltuu ärtyneellekkin iholle. Sopii hankaumien ja naarmujen hoitoon sekä hoitaa tehokkaasti auringon kuivattamaa tai ahavoitunutta ihoa. 

Taikalla oli aluksi molempia tuotteita kohtaan melko negatiivinen ja torjuva asenne, kuten kaikkea uutta kohtaan. Asenne kuitenkin muuttui ja etenkin "kukkavoiteeseen", kuten Taika Calendula hoitovoidetta kutsui, tyttö tykästyi kovasti. Molempien tuotteiden tuoksu on melko voimakas, mutta miellyttävä ja Taika hyväksyi molemmat. 

Eukalyptus-tinjami voide helpotti selvästi flunssasta johtuvaa tukkoisuutta. Voide imeytys hyvin ja oli miellyttävä käyttää.  Calendula voide imeytyi hetkessä ja kosteutti ihoa todella hyvin. Karhean kuiva iho sai helpotusta jo yhdestä kerrasta. Taikalla oli ensin käytössä tämä aamuin illoin, mutta melko nopeasti iho kuntoutui niin hyvin, että yksi kerta päivän tai kahden välein riitti erinomaisesti pitämään ihon pehmeänä. Monet rasvat saavat tytön valittelemaan kirvelyä ja kutinaa voiteen levittämisen jälkeen, mutta tämä ei. Erinomainen tuote! 

Näitä molempia aion kokeilla vielä itselleni. Eukalyptus-tinjamivoidetta kipeisiin niskoihin ja Calendula voidetta sormieni ihorikkoihin. Näistä kerron siis myöhemmin vielä lisää! 

Ilonalla on ollut kokeilussa kauramaito-tuotesarjan kasvovesi ja puhdistusmaito.

Kasvovesi soveltuu herkälle iholle ja on alkoholiton ja kosteuttava.  Puhdistusmaito on kehitetty erityisesti herkälle iholle puhdistamaan ja kosteuttamaan. Ilona tykkäsi molemmista tuotteista kovasti ja kehui niiden olevan parhaita ihon puhdistustuotteita, joita on kokeillut. Erityisen paljon Ilona tykkäsi kasvovedestä, koska se on niin helppo ja nopea käyttöinen. Ilona kertoi ihon tuntuvan raikkaalta ja silkkiseltä näiden käytön myötä. Molempien tuoksuja Ilona piti miellyttävänä. 

Julia halusi kokeilla kynsilakkoja ja pääsi testaamaan helposti levittäytyviä ja kestäviä geelilakkoja. Paras peittävyydeltään oli oikeanpuolimmainen pronssin värinen lakka. Myös keskellä oleva lakka peitti melko hyvin, mutta vasemmalla olevasta Julia sanoi, että sopisi paremmin jonkun toisen lakan päälle. Siinnä on kivaa kimallusta, mutta ei peitä. Kynsilakat kuivuivat nopeasti ja Julia oli niihin oikein tyytyväinen. 

Olen pilannut hiukseni jatkuvilla blondauksilla (en siis oikeasti ole blondi, vaikka käytöksestä voisi kuvitella) ja rakastuin valtavasti Keratiini ja kashmir-shampooseen ja -hoitoaineeseen. Tuotteet korjaavat ja jälleenrakentavat hiuksen rakennetta ja tuovat niille silkkisen pehmeyden. Sopii kaikille hiustyypeille, myös tälläisille kuiville ja vaurioituneille hiuksille, jollaiset itselläni on. Hiuksista tuli puhtaat, hyväntuoksuiset ja helposti käsiteltävät. Näitä todella suosittelen kokeilemaan, etenkin jos hiukset ovat huonossa kunnossa.

Lisäksi itselläni oli kokeilussa elämäni ensimmäinen silmänympärysvoide.  Idravita silmänympärysvoide antaa pitkäkestoisen kosteuden ja virkeyden iholle saaden silmien ympärysihon hehkumaan. Voiteen luvataan kohottavan luomen raskasta ihoa, häivyttävän ilmejuonteita ja tehostavan ihon kimmoisuutta. 

Huomasin välittömästi viilentävän ja raikastavan vaikutuksen, joka tuntui todella miellyttävälle. Tuote ei kyllä ihmeisiin pysty, eli silmänympärykseni eivät näytä kaksikymppisen silmänympäryksille edelleenkään, mutta eipä sellaista luvatakkaan. Kokeilin tätä myös otsassani olevaan mietintäryppyyn, joka omasta mielestäni on niin syvä, että ulottuu lähes takaraivoon saakka (ei tietenkään mitään liioittelua havaittavissa). Tuohon ei taida auttaa mikään! Mutta tykästyin  tähän tuotteeseen kovasti. Raikastava tunne on aivan ihana ja vaikken kaksikymppisen silmänympäryksiä saanutkaan, itsestäni vaikuttaa sille, että juonteet eivät erotu niin selvästi. Parasta tässä oli kirkastava vaikutus. Tuli uudenlaista pilkettä silmäkulmaan samantien! 

Bottega Verdeltä löytyy siis jokaiselle perheenjäsenelle tuotteita.  Bottega Verden kosmetiikka on Italialaista luonnonkosmetiikkaa, jota ei ole testattu eläimillä. Olen ennenkin tehnyt Bottega Verden kanssa yhteistyötä ja ihastunut heidän tuotteisiinsa todella paljon. Näitä tuotteita löytyy nettikaupan lisäksi HEHKU-myymälöistä, Citymarketeista ja Apteekeista. Uutena jälleenmyyjänä on aloittamassa Tuurin kyläkauppa. 

Mikä näistä tuotteista Sinusta vaikuttaisi mielenkiintoisimmalle? Olisi kiva kuulla myös teidän kokemuksua Bottega Verden tuotteista, jos niitä olette kokeilleet!