Meidän talon-tarina

Sain Maaritilta Rosanpunaista kultaa-blogista kivan postaus idean. Maarit pyysi kertomaan meidän talon tarinan. Tähän olikin kiva ryhtyä ja ehdottomasti muutkin voivat tämän idean napata itselleen. Kiitos Maarit!

Ainoa kuva, joka löytyi alkuperäisestä talosta

Alkuperäinen talo oli rakennettu 1950 vaihteen tienoilla. Se oli sokeritoppamallinen vinolaudoitettu rapattu talo. Itselleni tälläinen sokeritoppamalli oli aivan uusi käsite! Edellisen omistajan toimesta vuonna 1976 rappaus purettiin, talo katkaistiin ja arkkitehti Ossi Andersson suunnitteli talon muutokset. Talon esikuvana toimi Norjan vuoristorinteillä olevat huvilat, jotka olivat valoisia ja luonnonmaisemia kunnioittavia. Tämän vuoksi talossa on suuria ikkunoita, joista muodostuu kokonaisia seiniä. Vanha osa kunnostettiin ja tehtiin laajennuksena keittiö ja olohuone. Tuolloin talo muutettiin harjakattoiseksi. 2000-luvan alussa tehtiin eteishallin ja saunaosaston laajennus. Myös eteishallissa on paljon ikkunoita.  2011 keittiön ja olohuoneen väliin tehtiin tulikivitakka, jossa on myös leivinuuni.  Tällä hetkellä talo on 134 neliöinen, yhdentason koti. Vuosi sitten me remontoimme kodinhoitohuoneen Taikan huoneeksi ja sisäsauna-tilat kodinhoitohuoneeksi ja varastotilaksi. HerraMies kunnosti ulkosaunan, joten saunomme siellä.





Tarina kertoo, että alkuperäisien omistajien aikana tällä reilun hehtaarin tontilla oli yli 500 omenapuuta, marjapensaita, muita hedelmäpuita ja kasvihuone. En tiedä liittyykö kasvihuoneeseen ja sen hajoamiseen, mutta yläpiha on täynnä lasia. Sitä löytyy ihan joka kerta, kun lapion iskee maahan ja kääntää. Se on ainoa asia, jota oikeasti inhoan täällä. Tontti oli rajattu verkkoaidalla ja betonipilareilla. Nämä pilarit ovat monin kohdin vielä paikoillaan, tosin naapurimme sanoi, että ne on laitettu rajapyykkien ulkopuolelle puolen metrin verran ja siten tonttia kasvatettu. Tiedä siitä... Sodan aikana Paakkolan veljekset pitivät tässä mehutehdasta, joiden tuotteet myytiin puolustusvoimille. Mukana olivat kuulema myös tislaustuotteet. Käsittääkseni mehutehdas sijaitsi tuossa isossa ulkorakennuksessa, jossa myöhemmin on ollut sikala, nahkaparkitsimo, nukkemaalaamo ja kanala. Edellisellä omistajalla oli myös oma yritys, joka valmisti kalusteita sekä sisälle että ulos. Kyseisen yrittäjän kädenjälki näkyy meidän pihassa kehitysmallien muodossa. 

Olen kertonutkin portin pielessä olevasta tammesta. Se on saanut alkunsa joskus 1920-30-luvulla, eli se todella alkaa olemaan aika kunnioitettavassa iässä! Keskellä pihaa on myös suuri vaahtera, joka on noin 1970-luvulta. Se roskaa ja varjostaa, mutta minä rakastan sitä! Minusta se on kertakaikkisen upea. 

Olen joskus kertonut, että tontilla oli peltoja. Kolmilohkoiset pellot olivat viljelykäytössä 1995-luvun alkuun ja niissä viljeltiin perunaa, hernettä, kaalia, viljaa ja heinää. Ilmeisesti sato oli melko vähäistä. Aina tulee mieleeni tarina, jonka edellinen omistaja kertoi tästä perunanviljelystään. Kuulema silloin, kun oli perunannoston aika, hän laittoi viinapullot pellon molempiin päihin. Kun oli saanut rivin nostetuksi, oli huikan paikka. Kuulemma työ maistui paremmin ;) Näinköhän sadon saannin kannalta tällä oli merkitystä? Loppuvaiheessa saattoi jäädä paljonkin perunaa maahan, jos oli kiire huikille! Ha hah! 

Pellot metsitettiin vuosituhannen vaihteessa ja niihin istutettiin pihtakuusia, koivuja, lehtikuusia, pylväshaapoja, vaahteroita ja terijoensalavia.  

Pihan kastelulammikko kaivettiin 1985, eli vuonna jolloin minä synnyin (hyvin tärkeä tieto liittyen asiaan). Edellisen omistajan mukaan paikalla on lähde, mutta naapurien mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Lammikko myös kuivuu loppukesästä, mikäli on kuivaa. Tänä vuonna niin ei todellakaan käynyt! Lammen alue on hirveässä kunnossa, mutta emme tänä kesänä halunneet asialle tehdä mitään Taikan vuoksi. Nyt kun alue on ryteikköinen, niin tytöllä ei ole niin suurta vimmaa sinne mennä. Tarkoitus olisi kuitenkin jossakin vaiheessa alkaa asialle jotakin tekemään. Tuo lammikko oli yksi niistä asioista, joihin rakastuin, kun täällä ensimmäisen kerran kävin.










Kävimme siis ensimmäisen kerran katsomassa tätä paikkaa kesäkuussa 2016. Olimme etsineet kuuden makuuhuoneen täystiilitaloa, jossa on uudet ikkunat ja katto. Sijainnin piti olla myös sellainen, ettei naapurit ole ihan vieressä ja tontin piti olla suuri. Sitten näin tämän talon ilmoituksen, jossa oli ensimmäisenä kuvana ilmakuva talosta ja tontista. Upea maalaismaisemainen paikka, jossa on järvi vieressä. Olin aivan myyty. Näytin HerraMiehelle ilmoitusta ja hänkin innostui välittömästi! Kalapaikat vieressä, ulkorakennuksia joihin hän saa oman verstaan jne. Ainoa kurja puoli oli se, että talossa oli 2 makuuhuonetta, ikkunat olivat 70-luvulta ja talo oli puutalo... Tiedättekö sen tunteen, kun järki ei enää ole ainoa ratkaiseva asia? Pohdimme, että hyvin voimme tehdä myönnytyksiä huoneratkaisuiden suhteen, kun paikka on niin upea... Tulimme siis taloa katsomaan. Ajoimme tuota pihatietä ja ennen kuin auto oli pysähtynyt pihaan, katsoimme toisiamme ja totesimme: tämä on meidän paikka! Olin kyllä kuullut, että sen tietää, kun oma koti löytyy, mutta en ollut sitä koskaan kokenut. Nyt tiedän, mitä sillä tarkoitetaan. Se tunne oli ihan käsittämätön.  Ja edelleen, olen todella kiitollinen siitä, että nyt tämä on meidän koti. Ostoon liittyi valtavasti ongelmia ja jollemme olisi olleet niin varmoja siitä, että tämä on juuri se meidän paikka, niin olisimme perääntyneet.


Tämän kuvan vuoksi me päädyimme tänne. Kuva otettu myynti-ilmoituksesta.

Vaikka sisällä emme ole hirveän suuria muutoksia tehneet, niin ulkona sitten onkin tapahtunut vähän enemmän... Tästä klikkaamalla pääset katsomaan, millaisia muutoksia puutarhassa on tapahtunut tämän ensimmäisen puutarhakauden aikana!

47 kommenttia:

  1. Huikea paikka teillä, ei ihme, että päädyitte sinne, juuri niin sanotaan, että kun oikea paikka löytyy, sen vaan heti tietää ja tuntee.Luin myös postauksesi miten valtavasti olette tehneet pihaan muutoksia ja nähneet vaivaa alueen kunnostamiseen ja uudistamiseen, sekä uusineet istutuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tämä on meille se maanpäällinen paratiisi :) Samaa sanoi edellinenkin omistaja :)

      Poista
  2. Ihanaa, että talolla on tuollainen tarina ja vielä tekin sen tiedätte. Meillä vaan ihan meidän tekemä tarina, kun kaikki on itse täällä tehty aikanaan.
    Mukavaa marraskuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti kerrotte teidän tekemää tarinaa eteenpäin tai kirjoitat, sillä jotain päivänä se tulee olemaan jollekkin aarre-tietoa <3 Mukavaa marraskuuta myös Sinulle :)

      Poista
  3. Hieno paikka. En yhtään ihmettele, että ihastuitte. Hienoa myös, että paikan historia on hyvin tiedossa ja tallessa.

    VastaaPoista
  4. Oma koti ja piha joita saa laittaa mielensä mukaan - se on onnea ♥️ Minullekin tuli "tämä on meidän koti" - fiilis, jo ihan kun näin pohjapiirustuksen, vaikka se oli silloin vasta hahmotelma. Eli tiedän mitä tarkoitat 🙂 Teillä on kodikkaan näköinen talo ja pihapiiri. Kyllä lastenkin kelpaa kasvaa tuossa ympäristössä. Onneksi olkoon !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia <3 Arvelinkin, että löydän täältä kanssasisaria, jotka tietävät heti mistä puhun <3

      Poista
  5. Niin se vain on, tunne menee monen asian edelle. Niin kävi itsellenikin tontin valinnassa 1975. Kirjoituksesi on perheesi tuleva aarre. Ota se talteen kotiarkistoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sen vaan tietää, kun oma sattuu kohdalle <3 Luulen myös, että jonakin päivänä näitä tälläisiä on kiva lukea :)

      Poista
  6. Voi miten ihanalta siellä näyttääkään♥ On kyllä suuri onni asua noin kauniilla paikalla♥ Tuo tunne "Tässä se on!!" on kyllä mukava tunne, heti sen vain tietää että on tullut kotiin.. Koti on kyllä se maailman paras paikka:) Ihanaa sunnuntaita sinne koko perheelle♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Koti todella on paras paikka :) Mukavaa sunnuntai iltaa myös sinne <3

      Poista
  7. Teillä on kyllä ihanan näköinen koti ja tontti! Sen oikean kyllä tunnistaa näissä talo- ja asuntoasioissakin :) Kivaa sunnuntain jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia. Totta, kyllä sydän tietää ;) Mukavaa sunnuntai-iltaa Sinulle :)

      Poista
  8. Tosi hieno paikka ja talolla komea tarina. Suuret ikkunat ihan parasta. Se muuten pitää tasan paikkansa, että kun etsii kotia, niin se selviää ensi silmäyksellä....järki siitä on kaukana, mutta KOTI on tärkeä.

    Me kävimme läpi pari vuotta sitten noin 400 kerros- ja rivitaloasunnon myynti-ilmoitusta netistä ympäri Suomen, kun olimme vaihtamassa maaseudulta omakotitalosta kaupunkiympäristöön. Kävimme neljä näyttöä ja viimeinen kolahti heti, kun näimme paikan. Järvi ja palvelut vieressä ja huikea asunto kaupan päälle :). Ja kyllä kannatti, pitää olla melkoinen paikka, että vaihdamme kotia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia <3 Voi niin kuvitella tuon teidänkin hetken kodin löytämisessä. Se on mielettömän ihana tunne :) Kuulostaa teidänkin miljöö aivan mahtavalle <3

      Poista
  9. Olipa tarina ❤️ Kiitos siitä. Teillä on tosi ihana KOTI kauniine ympäristöineen. Oli tarkoitettu, että te ja kotinne kohtasitte. Sydämen päätökset ovat usein oikeampia kuin järjen. Onneksi kaikkea ei tarvitse saada kerralla kuntoon, vaikka halu on kova. Olet syntynyt samana vuonna kuin yksi lapsistani. Hyvää ensi viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia <3 Mekin usein ajattelemme, että kyllä tässä jotain johdatusta oli :)
      Olikin hyvä vuosikerta siis ;) Mukavaa ensi viikkoa myös Sinulle <3

      Poista
  10. Enpä ihmettele, että tuonne päädyitte. Kaunis pihapiiri. Hieno tarina.

    VastaaPoista
  11. Olette kyllä aarteen löytäneet! Se on mukava tunne, kun jokin paikka tuntuu omalta. Ja onpas aikamoisia tarinoita. Nuo kuvat kertovat juuri sellaisesta Suomesta johon aina haikailen. Iloa ja onnea kotiinne!

    VastaaPoista
  12. On kyllä ihana pihapiiri - ilmakuva on siitä hyvä, että näkee kokonaisuuden.
    Huolella vaalittu koti ympäristöineen.
    Mietin, onko tämä Kouvolaa vai siihen liitettyä jotakin muuta kuntaa... (kysyy joskus aikoinaan Korialla 4 vuotta asustellut...).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia. Itseäni vähän houkuttaisi ensi kesänä tilata uusi ilmakuva. On kuitenkin miljöö muuttunut todella paljon tuosta kuvasta. Valkealaahan tämä on :)

      Poista
  13. Paljon suuria tunteita liittyy tarinaanne - kiitos sen jakamisesta! Ja blogissani odottaa sinua uusi haaste, tartu jos tuntuu hyvälle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia haasteesta. Olen itseasiassa kertaalleen tuon haasteen saanut ja sen tekeminen on vähän vaiheessa, joten hyvään aikaan haaste tuli :) Sinun postaus siitä olikin ihan mieletön, kävin pikaisesti vilkaisemassa ja tänään käyn vielä uudelleen oikein ajan ja ajatuksen kanssa sitä lukemassa ja sitten vasta kommentoin :)

      Poista
  14. Ihana paikka, juuri kaikki se mitä tarvitset...itsekin olisin ihan valmis muuttamaan maalle, mutta kun noi muut....:)
    Mukavaa uutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, tiedän kyllä tuon tunteen, mut muut eivät innostu maaseudusta samalla tavalla kuin itse. Harmillista!
      Mukavaa uutta viikkoa myös Sinulle Satu :)

      Poista
  15. Onpa upea paikka teillä, kyllä tuolla kelpaa asustaa.

    VastaaPoista
  16. Upea pihapiiri! Lammesta haaveilen, mutta en hyttysistä. Puutarhaunelmoimisiin! Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia <3 Onhan nuo lammikot ihania, eikä tarvitse välttämättä edes olla suuren suuria :)

      Poista
  17. Ihana tarina talolla ja tontilla. Kiva, että talon historia on tiedossa ja on kulkenut eteenpäin. Me asumme uudessa kerrostaloasunnossa, mutta tontilla ja siinä aiemmin olleella rakennuksella on oma historiansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta ainakin on ihana, kun tietää talon historiaa. Kuitenkin jokainen asukas on jättänyt aina jonkinlaisen jälkensä taloon ja puutarhaan. Ihana ettei se jälki unohdu täysin <3

      Poista
  18. Upea paikka teillä! Ja ihana lukea sen tarina. Hienoa, että historia on tiedossa :) Kyllä teidän kelpaa tuolla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosi mukavaa, että olemne saaneet kuulla paikan historiasta. Arvostan itse sitä kovasti. Olen kyllä samaa mieltä, kyllä täällä kelpaa olla ja elää 😊

      Poista
  19. Onpa talo kokenut melkoisen muutoksen. Upea talo ja upea tarina. Kiitos siitä. Hyvää alkavaa viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli mukava idea Maaritilta 😊 Ei tosiaan uskoisi samaksi paikaksi. Mukavaa viikkoa myös Sinulle 😊

      Poista
  20. Paikalla on mielenkiintoinen historia.
    Oli kiva lukea siitä kuinka te löysitte sen. Kiitos!
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta ideasta 😊 Mukavaa viikkoa myös Sinulle 😊

      Poista
  21. mielenkiintoista lukea kotinne historiasta!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi <3 Nähdään taas!