Hevoskastanjan kauneutta + muistutus arvonnasta

Odottelimme Taikan kanssa tiistaina HerraMiestä kotiin ruokatunnille ja katselimme ulos, jotta näemme, kun I´i (kuten Taika isiä kutsuu) ajaa pihaan. Yht´äkkiä huomasin, kuinka upeaan ruskaan hevoskastanja oli tullut! En tiedä, miten minulta on jäänyt tämä muutos huomaamatta. Onneksi vielä kerkiän sitä ihailemaan <3 




Muistan, kun tulimme ensimmäistä kertaa katsomaan tätä taloa ja miljöötä, kuinka innoistuin näistä hevoskastanjoista. Tuli olo, kuin olisin tullut lähes paratiisin. Puutarha, jossa on upeat hevoskastanjat! Täytyy myöntää, että edelleen koen, että tämä on minun maanpäällinen paratiisi. Ymmärrän kyllä, miksi edellisten omistajien oli täältä niin vaikea lähteä pois. Ajatus siitä, että täytyisi lähteä, on sietämätön. Saati jos olisin asunut täällä yli 40 vuotta. Täällä olen oppinut, mitä sana koti tarkoittaa <3




Edelleenkin nämä upeat puut saavat minut tunteikkaaksi, niinkuin ehkä tekstistä huomaa ;) Keväällä näiden kukinta yllätti minut ihan täysin. Se oli jotain käsittämättömän kaunista!




Eilen teimme Julian kanssa aivan mielettömän herkullisia kinkku-tuorejuusto-kolmioita. Sain ohjeen alkuviikosta käydessäni ystävän luona kylässä ja jaan tämän nyt teillekkin. On nimittäin nopeaa, helppoa ja oikeasti tosi hyvää!


KINKKU-TUOREJUUSTO-KOLMIOT

1 paketti voitaikinaa ( 10 levyä)
200 g ruohosipulituorejuustoa
250 g palvikinkku-suikaleita

Voitakinalevyjen annetaan sulaa ja ne puolitetaan. Taikinaneliöt kaulitaan ohuemmiksi. Tuorejuusto ja kinkku (kinkun voi halutessaan vähän hienontaa haarukalla) sekoitetaan keskenään. Taikinaneliöiden päälle laitetaan kunnon nökäre (noin ruokalusikallinen) täytettä ja neliöt taitetaan kolmioksi. Reunat painellaan kunnolla kiinni. Paistetaan 225 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. 

Täytteestä voi tehdä vaikka kuinka paljon eri variaatioita, esim kinkun sijaan laittaa paprikaa tai korvata ruohosipulituorejuuston valkosipulituorejuustolla jne. 



Ulkonäkö on ehkä vähän semmoinen, etten juhlapöytään laittaisi, mutta eipä noita kauaa pellillä keritty katsella, kun tulivat syödyksi :D Täytyy alkaa kokeilemaan erilaisia muotoja näiden tekoon.


Viime viikonlopun ulkopuuhasteluita

Taika on kipeänä. Tyttö on kaksi yötä itkenyt todella paljon ja olemme HerraMiehen kanssa vuorotellen istuneet tyttöä sylittemässä. Moneen kertaan olen ajatellut, kuinka tärkeää on, että meitä on kaksi tyttöä hoitamassa. Olen itsekkin ollut yksin pienten lasten kanssa ja muistan, miten rankkaa se oli yksin valvoa ja hoitaa. Hatun nosto jokaiselle yksinhuoltajalle!  Ylipäätään on ihan hirveää katsoa, kun pientä ihmistä sattuu, eikä mitään voi tehdä. Kipulääkkeet eivät tuntuneet auttavan. Yöllä sitten yritin saada Taikan ajattelemaan jotain muuta kuin pahaa oloa ja aloin jutella hänelle, mitä kaikkea kivaa voidaan tehdä talvella. Muistelin viime talven retkeä, jolloin menimme jään yli pulkalla läheiseen saareen eväsretkelle ja miten kävimme pilkillä. Tyttö rauhoittui kuuntelemaan ja itsekkin muisteli näitä kokemuksiaan. Etenkin mieleen oli jäänyt pilkkireissu i´in kanssa, kun Taikakin sai pilkkiä ja satoi lunta. Näihin muisteloihin tyttö nukahti ja havahtui alle 10 minuutin päästä.  Taisi olla aivan unessa, mutta hoki: ahven... ahven... minä tain ahvenen. Ja sitten taas painoi pään takaisin rintaani vasten ja jatkoi uniaan hetken ennen seuraavaa itkukohtausta. Hetkessä oli jotain melkoisen suloista <3 Tänään näyttää jo Taikan vointi paremmalta, joten toivotaan, että viikonloppuna jaksaa jo touhuta "titkojen ja veikkoten" kanssa  (eli siskojen ja veikkosen kanssa) :) 

                 
Vielä muistutan arvonnasta, jossa palkintona on posliinihyasintteja. 



Kilpailuun voit osallistua, joko:
- yhdellä arvalla olemalla blogini lukija (oikeassa sivupalkissa "Lue"-kohta) ja kommentoimalla arvontapostausta, joka löytyy tästä klikkaamalla.
- kahdella arvalla tykkäämällä lisäksi Maatiaiskanasen Elämää-blogista Facebookissa
- kolmella arvalla seuraamalla lisäksi Maatiaiskanasen Elämää-blogia Instagrammissa

Jokaisella seuraamistavalla saat siis yhden arvan ja voit osallistua enintään 3 arvalla. Huomioithan tosiaan, että tähän postaukseen kommentoimalla, ei voi osallistua arvontaan, vaan tästä klikkaamalla pääset oikeaan paikkaan!

Kuitenkin ilahdun jokaisesta kommentista, enkä pistä ollenkaan pahakseni, mikäli kommentoit tätäkin postausta <3 Olen saanut teiltä aivan ihania kommentteja ja ne todella ilahduttavat ja sykähdyttävät. Kiitos niistä tosi paljon <3  


Huomioin, että kohta teitä lukijoita on kirjautuneena 100. Sehän taitaa olla sitten myös arvonnan paikka, eikö totta? Etenkin näin Suomi100-juhlavuotena tuo luku on tärkeämpi kuin koskaan. Jokainen 100-luku muistuttaa, kuinka onnekkaita olemme saadessamme asua itsenäisessä Suomessa <3

Mikä sinusta olisi kiva palkinto arvontaan? 


Mukavaa torstaita Sinulle. Kiitos, että olet matkassa mukana <3





22 kommenttia:

  1. Et arvaakkaan, kuinka hyvin ymmärrän tunteikkuutesi puita ja pihapiiriä kohtaan.:)
    Hevoskastanjanne näyttävät hulppean komeilta.Puulla on niin kauniin muotoiset lehdetkin.
    Kuljetit minut postauksellasi vuosien taakse kun istuimme Kreetalla ex-mieheni kanssa vuorotellen keinutuolissa öisin pientä kuopuspoikaamme pystyasennossa nukuttaen, hänen ollessaan usein kipeänä.
    Nyt noistakin ajhoista on vain kauniit muistot ja poika jo mies,joka ei juurikaan sairastele flunssia.
    Taikalla ihania lapsuudenmuistoja.<3
    Paranemisia hänelle ja mukavia ulkoiluhetkiä teille sinne hevoskastanjoiden alle.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tekin hoiditte yhdessä. Keinutuoli on lapsen kanssa aivan mahtava keksintö <3
      Kiitoksia paranemistoivotuksista. Melko hyvä päivä onkin ollut Taikalla jo <3 Toivotaan, että ensi yönä jo nukkuisikin :)
      Mukavia ulkoilupäiviä Sinullekkin <3

      Poista
  2. Yksinhuoltajille tosiaankin erityinen hatunnosto, mutta kyllä myös kaikille lasten äideille ja isille 💕
    Kiva että lapsen vointi on jo parempi.

    Ihanat hevoskastanjat, todella kaunis lehtimuoto. Rakastan puita 💚 🌳🌴🌲

    Kivoja nuo tuorejuustokolmiot. Kohta voi jo alkaa joulutorttujakin paistaa ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taika on jo melko pirteä. Nyt iltaa kohden vähän vaikuttaa, että kurkku kipeytyy taas ja itku lisääntyy. Toivotaan kuitenkin, että nukkuisi yöllä, niin parantuisi ehkä nopeammin <3
      Ihanaa, että joulu alkaa lähestymään <3 Joulutortutkin ovat niiiiin hyviä :)

      Poista
  3. Upeat hevoskastanjat. Ja nyt niin kaunis väritys.
    Minäkin olen tehnyt noita tuorejuutokolmioita, ovat meillä hyvin suosittuja. Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä myös kaikki tykkäsivät, eikä ihme :) Mukavaa loppuviikkoa myös Sinulle!

      Poista
  4. Pikaista paranemista Taikalle! Olen usein miettinyt yksinhuoltajien elämää, kun olen itsekin ollut yh-äiti ensimmäiseni kanssa. Kunnioitan kaikkia vanhempia ja erityisesti yksinhuoltajia. Minun tyttöni olisi jäänyt ainoaksi, ellen olisi avioitunut uudelleen. Kuulostavat herkullisilta nuo suolaiset kolmiot. Täytyypä kokeilla. Minulla on tarina liittyen pihamme ainoaan hevoskastanjaan, mutta se on liian pitkä tässä kerrottavaksi. Kastanjat ovat kauniita. Me alamme olla miehen kanssa siinä iässä, että mietimme usein tuota, joskus tulevaa, pihasta luopumista haikein mielin. Parempaa loppuviikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsti <3
      Olisi kiva joskus päästä kuulemaan hevoskastanja-tarinasi <3
      Voin jotenkin ymmärtää tuon luopumisen tuskan *halaa*. Toivottavasti teillä kuitenkin on vielä useita vuosia aikaa nauttia omasta pihasta <3

      Poista
  5. Olen myös ihaillut aina noita hevoskastanjoita, jotka kuullun mukaan eivät täällä menesty. Mutta uskon paratiisiisi ja voit olla onnellinen siitä jo vanhojen asukkaitten puolesta, että annan sille arvoa ja jatkat sen kaiken hoivaamista. Toivon, että Taika on parantunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On nuo jotenkin mahtavia puita. Ehkä sekin vaikuttaa, kun niitä ei ihan joka paikassa ole. Itsekkään en ollut tainnut koskaan aiemmin nähdä hevoskastanjaa livenä :)
      Taika on tänään jo jaksanut melko hyvin puuhastella ja päiväunetkin jo maittoi <3 Toivotaan, että yökin sujuu hyvin, niin eiköhän huomenna ole jo melko terve tyttö <3 Mukavaa loppuviikkoa Sinulle :)

      Poista
  6. Toivottavasti pikkuinen Taika voi jo paremmin.

    Hevoskastanjan kukat ovat todella kauniita. Olen ostanut ranskalaista hevoskastanjajauhoa sämpylöiden leipomiseen, kun en voi vehnää käyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ollut edes tiennyt tuollaisesta jauhosta, aika hienoa! Joskus kun Ilona oli pieni, hän oli allerginen vehnälle, ohralle ja rukiille (ja lisäksi kananmunalle). Välillä oli ihan miettiminen, että miten leipomiset saisi tehtyä ilman niitä.
      Taika jaksoi tänään jo touhuta aika kivasti. Iltaa kohden toki olo huononi ja itkuisuus lisääntyi, mutta toivotaan, että pystyisi yön nukkumaan, niin huomenna olisi taas olo parempi <3

      Poista
  7. Hevoskastajan olen nähnyt muutaman kerran, enkä kukkivana koskaan! Hieno puu! Tarvii varmaan tilaa, eikös se oo aika isokokoinen puu? Ihanan kuuloista, että kiintyy syvästi paikkaan ja tuntee sen omakseen. Lapsena ja nuorena tunsin isoja tunteita kotipaikkaan ja kotiin. Tippa tuli linssiin kun vaikka lomalta palasi kotikaupunkiin! En koe olevani nyt oikeassa paikassa, vaikka asunut 27 vuotta! Tunteita ei voi määräillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On nuo hevoskastanjat tosiaan melko kookkaita ja tilaa tarvitsevia. Talvella HerraMiehes vähän niitä karsikin, kun alla ei mahtunut kävelemään ja tuntui, että oli riski saada oksa silmään. Kasvaavat siis suht altaalta saakka melko leveiksi, ainakin meillä.
      Ymmärrän täysin tuon tunteesi siitä omasta paikasta <3

      Poista
  8. Kauniita nuo hevoskastanjat!! Nuo kolmiot on varmasti hyviä..Nam!:) Ihana leipuri siinä apuna♥ ja voi pikkuista Taikaa, toivottavasti paranee pian♥ Se lapsen sairastaminen on niin sydäntäsärkevää vanhemmille..kun toiset on niin pienen ja reppanan oloisia kipeinä. Sitä kun niin ottaisi heti kaiken säryn lapseltaan itselleen jos olisi mahdollista..Leppoisaa syksyistä viikkoa sinne teille♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen ihan rakastunut noihin hevoskastanjoihin <3
      Julia on innokas leipuri. Ihan jo odotan syyslomaa, kun on aikaa enemmän yhdessä hääräillä keittiössä. Normaali arjessa tuntuu, ettei siihen aikaa tunne olevan kovinkaan usein (tai ei jaksa?).
      Taika sai jo nukuttua melko hyvin viime yönä ja aamullakin on jo pirteä :) Jospa tauti hellittäisi. Yskä vielä on, mutta sehän kuuluu asiaan, eikä samalla tavalla kiusaa kuin kurkkukipu. Totta on tuo, että todella ottaisi lapsen kaikki kivut ja huolet itselleen, jos vain voisi <3
      Mukavaa viikonloppua Sinulle <3

      Poista
  9. Voi pientä Taikaa, pikaista paranemista sinne. Oli ihana lukea kuinka kerroit tulevista talven tapahtumista ja hän vihdoin pääsi nukahtamaan ja hokemaan ahvenista :)

    Kauniita syksyisiä kuvia ja ihana kun saat nauttia hevoskastanjoiden kauneudesta.
    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos ❤ Tyttö saikin viime yönä jo nukutuksi melko hyvin ja nyt touhuilee pirteänä 😊
      Mukavaa viikonloppua myös Sinulle 😊

      Poista
  10. Kaunis tuo Hevoskastanja lapset välillä sairastelevat mukava kuulla että teillä ollaan jo parantumassa.Inkeri puuutarhurintytar.blogi.net

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Niin, eihän kaikilta pöpöiltä voi millään välttyä. Sairastelukin kuuluu elämään, valitettavasti. Mutta niin kauan kun sairastelut ovat vain flunssaa, niin saa olla onnellinen <3

      Poista
  11. Hevoskastanja on kyllä upea puu ja varsinkin se kukkiessaan näky on unohtumaton.
    Toivottavasti pikkuinen voi jo paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taika voi onneksi jo paremmin. Vielä syöminen tuntuu olevan hankalaa, mutta parempaan päin kuitenkin <3

      Poista

Kiitos kommentistasi <3 Nähdään taas!